Kehysriihen ja kestävyysvajeen puurot ja vellit

18.02.2013  |  Vuosi 2013

Helmikuun puolivälissä laukesi jälleen yksi hallituksen työmarkkinajärjestöille asettama määräaika.

Työmarkkinajärjestöiltä hallitus on odottanut ratkaisuja työurien pidentämisen edistämiseksi. Järjestöt voivatkin tähän epäilemättä merkittävästi vaikuttaa muun muassa työeläkkeistä ja niiden rahoituksesta päätettäessä.

Sopimusta ei saatu määräajassa aikaan. Yllätyksestä ei voida puhua.

Syksyllä 2011 aikaansaadun työmarkkinoiden raamisopimuksen jälkeen ei sopimushaluja ole näyttänyt liiemmin olleen kummallakaan puolella pöytää. Itse raamisopimuksestakin on jäänyt työntekijöiden kouluttamista koskeva kiista kiveksi kenkään.

Neuvotteluinnon laimeutta selittänee osaltaan raamisopimuksen pohjalta aikaansaatu laajamittainen työrauha. Aivan vielä ei tarvitse tulevista palkankorotuksista tosissaan neuvotella, joten tuntuu olevan sopiva väli käyttää kovia puheenvuoroja tulevien vääntöjen pohjustukseksi. Syksyyn mennessä on jo toisin.

Aika ei näytä olevan otollinen keskusjärjestöjen sopimiselle työeläkejärjestelmän kehittämisen kaltaisista laajakantoisista ja periaatteellisista kysymyksistä.

* * *

Hallitus on kuitenkin patistellut työmarkkinajärjestöjä neuvottelupöytään, jotta löydettäisiin vastauksia julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajeen purkamiseen.

Kestävyysvajeen aiheuttaa väestön ikääntyminen, ja siihen voidaan tehokkaasti vaikuttaa lähinnä kahdella tavalla: parantamalla kunnallisten palvelujen tuottavuutta ja pidentämällä työuria.

Kuntapalvelut ovat kokonaan poliitikkojen hoidettavaksi kuuluva asia. Nykyinen hallitus onkin käynnistänyt mittavan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka eteneminen on kuitenkin ollut toistaiseksi varsin takkuista ja sisältö jäänyt epäselväksi.

Työllisyyteenkin hallitus voisi itse vaikuttaa esimerkiksi parantamalla työnteon taloudellisia kannustimia. Nyt on kannustamisessa otettu toistaiseksi lähinnä takapakkia.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2012 toteutetut sosiaaliturvaetuuksien ja verotuksen muutokset heikensivät työnteon kannattavuutta, alensivat työllisyyttä ja kasvattivat julkisen talouden alijäämää lähes miljardilla eurolla. Kestävyystalkoissa otettiin askel päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi.

* * *

Puurot ja vellit menevät muutenkin usein sekaisin, kun puhutaan lähivuosien budjettialijäämistä ja pitkän aikavälin kestävyysvajeesta.

Maaliskuun kehysriihessä hallitus linjaa loppuvaalikauden finanssipolitiikkaa eli sopii vuosien 2014 ja 2015 veroista ja menoista. Hallitus ei saa liioitella lyhyen aikavälin finanssipolitiikan kiristämisessä, jotta ajankohtaista taantumaa ei muuteta omin päätöksin lamaksi.

Nyt pitää kantaa erityistä huolta talouden saamisesta takaisin terveelle kasvu-uralle. Kotimaisen kysynnän leikkaaminen verotusta kiristämällä olisi tässä tilanteessa pahinta suhdannemyrkkyä.

Valtiontalouden lyhyen aikavälin kiristykset eivät ylipäätään ole tehokkaita julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamisessa, eivätkä ne voi korvata tekemättä jääviä rakenneuudistuksia.


Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja
Veronmaksajat

Kolumni ilmestyi Taloustaito-lehdessä 20.2.2013

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.