Osingonjakajan verokirja

Miten osinkoja verotetaan? Milloin niitä kannattaa nostaa? Mitä toimenpiteitä laillinen osingonjako edellyttää? Kumpi on verotuksellisesti parempi vaihtoehto, palkka vai osinko?

Osinkotulo voi olla osittain verovapaata tai osittain pääomatulona verotettavaa tuloa. Osinko voi olla myös osaksi tai kokonaan progressiivisen verotuksen piirissä olevaa ansiotuloa. Osakkeenomistajan kannattaa etsiä omalta osaltaan optimaalinen tapa ja määrä jakaa osinkoa.

Osingonjakajan verokirja on käytännönläheinen apuväline osingonjaon verosuunnitteluun. Kirja kertoo sekä perusasiat että menee keskeisissä kohdissa pintaa syvemmälle. Esimerkit ja kuviot havainnollistavat, miten verotus kohtelee eri tilanteissa.

Opas sopii niin omistajayrittäjälle kuin taloushallinnon ammattilaisellekin. Sen on kirjoittanut Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi, varatuomari Juha Koponen.


Hinta:
40,00 €
Jäsenhinta:
35,00 €
Toimituskulu:
5,00 €
ISBN/ISNN:
978-952-7137-57-4
Tekijä:
Juha Koponen
Kustantaja:
Verotieto Oy
Painos:
11. uudistettu painos 2019

kpl

Tuote on siirretty ostoskoriin

Sisällysluettelo

Lukijalle

1. Osingonjakopäätöksen tekeminen

1.1 Kuka tekee osingonjakopäätöksen
1.2 Miten paljon osinkoa voidaan jakaa
1.3 Osinko välitilinpäätöksen perusteella
1.4 Rahastojen käyttö osingonjakoon
1.5 Päätöksen sisältö  
1.6 Lisäosingoista päättäminen
1.7 Osingonjakopäätöksen peruuttaminen
1.8 Osinko muuna kuin rahana
1.9 Vähemmistöosinko
1.10 Erilainen osinko erilaisten osakesarjojen perusteella
1.11 Osinkosaatavan vanhentuminen


2. Osingon jakaminen ja verotuksen perusteet

2.1 Yleistä
2.2 Julkisesti noteeratut eli listatut yhtiöt
2.3 Listaamattomat yhtiöt
2.4 Ulkomaiset osingot
2.5 Päätöksen maksuajankohta ratkaisee verovuoden
2.6 Ennakonpidätys osingosta

3. Osingonsaajan verotus

3.1 Yksityishenkilön osingot pörssiyhtiöstä
3.2 Yksityishenkilön osingot listaamattomasta yhtiöstä
3.3 Ammatin- tai liikkeenharjoittaja osingonsaajana
3.4 Henkilöyhtiö osingonsaajana
- Osingot elinkeinotoiminnan tulolähteessä
- Osingot kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen
3.5 Osakeyhtiön osingot
3.6 Kenen tuloa
3.7 Osinko voidaan verottaa palkkana
3.8 Sijaisosingot
3.9 Osingot reit-yhtiöstä
3.10 Osingon verovuosi
3.11 Yhtiön varallisuuden vaikutus osinkojen verotukseen

4. Nettovarallisuuden laskeminen

4.1. Matemaattisen arvon laskeminen
4.2. Varojen arvostaminen
4.2.1 Rahoitusomaisuus
4.2.2 Vaihto-omaisuus
4.2.3 Käyttöomaisuus
4.2.4 Muut kuin elinkeinotoiminnan varat
4.3 Vertailuarvon vaikutus
4.3.1 Noteeraamattoman yhtiön osakkeen vertailuarvon laskeminen
4.3.2 Noteeratun osakkeen ja sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvo
4.3.3 Huoneisto-osakkeiden arvostaminen
4.3.4 Metsän arvostaminen
4.4 Mikä varallisuus on nettovarallisuuslaskelmissa mukana
4.4.1 Arvonkorotukset
4.4.2 Poistoero
4.4.3 Jaettavaksi päätetty osinko
4.4.4 Pitkävaikutteiset menot
4.4.5 Fuusiotappio
4.4.6 Luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet
4.4.7 Verosaamiset
4.4.8 Laskennalliset verovelat ja -saamiset
4.5 Velat nettovarallisuutta laskettaessa
4.6. Nettovarallisuuden laskeminen tasekaavan mukaan

5. Osakaskohtaiset oikaisut

5.1 Asunto
- Vähennyksen piirissä oleva osakas
5.2 Osakaslainat
5.3 Osakkeiden hankintaan otettu korollinen laina

6. Nettovarallisuuden laskeminen erityistilanteissa

6.1 Uusi yhtiö
6.2 Osakepääoman muutos
6.3 Osakkeiden lukumäärän muutokset
6.4 Toimintamuodon muutos
6.5 Yhtiön sulautuminen
6.6 Osingonjako yhtiön jakautumisessa
6.7 Liiketoimintasiirto

7. Tilikauden päättymisen vaikutus

7.1 Tilikausi päättyy kalenterivuoden lopussa
7.2 Kalenterivuodesta poikkeava tilikausi
7.3 Tilikausi päättyy kalenterivuonna ennen lokakuuta
7.4 Edellisenä vuonna ei ole päättynyt tilikautta
7.5 Kaksi tilikautta päättyy saman vuoden aikana
7.6 Osinko useassa erässä
7.7 Tilikauden pituuden vaikutus

8. Ulkomainen osakkeenomistaja

8.1 Lähdeverotettavat osingot
8.2 Lähdeverosta vapaat osingot
8.3 Luonnollisella henkilöllä valintamahdollisuus
8.4. Estosäännöt väärinkäytöksiä varten

9. Peitelty osinko

9.1 Peitelty osinko on osakkuusaseman perusteella saatu rahanarvoinen etuus
9.2 Peitellyn osingon saajat
9.3 Osakastyöntekijä
9.4 Peitellyn osingon verotus
9.5 Veronkorotus

10. Verosuunnittelu

10.1 Yleistä
10.2 Varallisuuden kasvattaminen
10.3 Pääomatulona 25-prosenttisesti verotettu osinko kannattaa 
10.4 Palkkaa vai osinkoa
10.5 Työntekijöiden eläkelain piirissä olevat
10.6 Yrittäjien eläkelain piirissä olevat osakkaat
10.7 Luontoisetujen verotusarvo lasketaan kaavamaisesti
10.8 Korkoa vai osinkoa
10.9 Vuokraa vai osinkoa
10.10 Osinko vai luovutusvoitto
10.11 Osinko kuluvalta tilikaudelta
10.12 Omistuksen hajauttaminen
10.13 Osakkeiden erilainen osinko-oikeus
10.14 Osinko holdingyhtiölle
10.15 Osingonjako yhtiön purun yhteydessä
10.16 Osakaslainat vai osingonjako
10.17 Osinko jää velaksi
10.18 Takausprovisiot yhtiöstä
10.19 Omien osakkeiden hankkiminen osingonjaon vaihtoehtona
- Veroriskejä
10.20 Sijoitetun vapaan oman pääoman jakaminen verotuksessa
10.21 Tilikauden muutokset

11. Osingonjaon erikoistilanteita

11.1 Laiton varojen jako
11.2 Suosiva osingonjako

12. Osingonjaon kirjaaminen

12.1 Jaettavan osingon kirjaaminen
12.2 Saadun osingon kirjaaminen

13. Ilmoitukset verottajalle

13.1 Osingonjakajan ilmoitusvelvollisuus
13.1.1. Kausiveroilmoitus
13.1.2 Vuosi-ilmoitus
13.1.3 Osingonjakajan veroilmoitus
13.1.4 Osingonjakajan ilmoitus osingonsaajalle
13.1.5 Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta osingosta 
13.2 Osingonsaajan veroilmoitus
13.2.1 Yksityishenkilö ja kuolinpesä
13.2.2 Osakeyhtiö
13.2.3 Avoin ja kommandiittiyhtiö
13.3 Osinkojen ilmoittamisen muistilista
13.3.1 Osingonmaksaja
13.3.2 Osingonsaaja

Lyhenneluettelo

Liitteet:

Liite 1: Osinkojen lähdeveroprosentit
Liite 2: Vuosi-ilmoitus osingoista
Liite 3: Veroilmoituslomake 6 B
Liite 4: Tilinpäätöstiedot 63
Liite 5: Veroilmoituslomake 7A
Liite 6: Veroilmoituslomake 73
Liite 7: Veroilmoituslomake 70
Liite 8: Veroilmoituslomake 8A
Liite 9: Osingon ansio- ja pääomatulojen jakoa varten annettava selvitys osakasasunnosta ja -lainasta, lomake 13

Johdanto

Lukijalle

Yrittäjä, joka päättää nostaa osan yhtiön tuloksesta itselleen, törmää useisiin kysymyksiin. Mikä on verotuksellisesti edullisin tapa nostaa rahaa? Milloin osinko kannattaa nostaa? Onko palkka edullisempi kuin osinko? Mitä toimenpiteitä laki edellyttää, että varojen nostaminen on laillista? Liittyykö rahojen nostamiseen veroriski? Millä tavalla pitää toimia, että pystyy itse vaikuttamaan verotukseen?

Osakkeenomistajien on pyrittävä löytämään omalta osaltaan optimaalinen tapa ja määrä jakaa osinkoa. Näihin kysymyksiin ei ole aina yhtä ainutta oikeaa vastausta. Usein on olemassa eri vaihtoehtoja, joista on pystyttävä tunnistamaan itselle edullisin ja paras ratkaisu. On myös muistettava, että ratkaisu, joka joskus oli edullisin, ei välttämättä ole enää toista kertaa paras vaihtoehto.

Osingon jakaminen on kokonaisuus, jossa on otettava huomioon ratkaisun vaikutukset sekä yhtiölle että osingonsaajille. Osingonsaajan verorasitus voi tilanteen mukaan vaihdella välillä 0–55 prosenttia. Osingonsaajan kaikkien verotettavien tulojen ja vähennysten täytyy olla laskelmissa mukana, kun haetaan verotuksellisesti edullista osingonjakopäätöstä.

Henkilöomistajalle osinkotulo voi olla osittain verovapaata. Osinko voi olla myös osaksi tai kokonaan progressiivisen verotuksen piirissä olevaa ansiotuloa tai osittain pääomatuloa, josta peritään 30 prosentin tai 34 prosentin suuruinen vero.

Voimassa oleva järjestelmä kannustaa osakeyhtiön omistajia jättämään ainakin osan kertyneestä voitosta yhtiöön. Mitä varakkaampi yhtiö, sitä paremmat ovat omistajien edellytykset yhtiöstä saada osinkoa, joka on huojennusten piirissä. Varallisuuden kerääminen vaatii tavallisesti useita vuosia. Tämä merkitsee sitä, että myös verosuunnittelussa mukana oleva aikajakso käsittää useamman vuoden. Monesti pääomatulona osittain verotettu osinko on verotuksellisesti edullisempi vaihtoehto kuin osinko, jota verotetaan osittain ansiotulona, koska ansiotuloja verotetaan progressiivisesti. Pienillä tulotasoilla on kuitenkin olemassa tilanteita, jolloin esimerkiksi progressiivisesti verotetun palkan ja ansiotulo-osingon verorasitus on pienempi kuin pääomatulona verotettuun osinkoon kohdistuva verotus.

Tätä kirjoitettaessa tulevan hallituksen verolinjaukset ei vielä ole tiedossa, mutta on paljon mahdollista, että osinkoverotus tulee muuttumaan vuoden 2019 jälkeen. Tulevissa muutoksissa todennäköisesti osa yhtiöiden omistajista voittaa ja osa häviää. Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä (9.2.2017) ehdotti osinkoverotuksen kiristämistä. Työryhmä olisi alentanut huojennetun osingon laskennassa käytettävää kahdeksan prosentin tuottoastetta ja korottanut huojennetun osingon veronalaisuuden astetta. Lisäksi työryhmä olisi poistanut nykyiseen osinkoverotukseen sisältyvän yrittäjähuojennetun pääomatulo-osingon 150 000 euron suuruisen rajan.

Myös valtiovarainministeriön virkamiesten julkaisemassa kannanotossa todetaan, että nykyinen osinkoverotus on monella tavalla ongelmallinen (Valtiovarainministeriön julkaisuja- 2019:11). Kannanoton mukaan nykyjärjestelmä ohjaa osingonjakoa ja aiheuttaa vääränlaisia kannustimia sekä kasvunesteitä. Tämän takia virkamiehet näkevät, että osinkoverotusta tulee muuttaa. Lisäksi monet etujärjestöt ja puolueet ovat ehdottaneet muutoksia osinkoverotukseen.

Helsingissä 22.2.2019
Juha Koponen

Tulosta

Ostoskori

 
Ostoskorissasi:
0 tuotetta

Toimitusaika


Toimitusaika riippuu kirjojen saatavuudesta. Kirjojen toimitusaika on yleensä 5 - 14 arkipäivää tilauksesta/kirjan ilmestymisestä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.