Osingonjakajan verokirja - e-kirja

E-kirja on verkosta ladattava sähköinen kirja, jota voit lukea kätevimmin tietokoneella, tabletilla tai sähköisellä lukulaitteella.

Lue nämä ohjeet huolellisesti, jos tilaat e-kirjan ensimmäistä kertaa

Tiivistelmä

Miten osinkoja verotetaan? Milloin niitä kannattaa nostaa? Mitä toimenpiteitä laillinen osingonjako edellyttää? Kumpi on verotuksellisesti parempi vaihtoehto, palkka vai osinko?

Osinkotulo voi olla kokonaan tai osittain verovapaata. Osinko voi olla myös osaksi progressiivisen verotuksen piirissä olevaa ansiotuloa tai pääomatuloa. Osakkeenomistajan kannattaa etsiä omalta osaltaan optimaalinen tapa ja määrä jakaa osinkoa.

Osingonjakajan verokirja on käytännönläheinen apuväline osingonjaon verosuunnitteluun. Kirja kertoo sekä perusasiat että menee keskeisissä kohdissa pintaa syvemmälle. Esimerkit ja kuviot havainnollistavat, miten verotus kohtelee eri tilanteissa. Opas sopii niin omistajayrittäjälle kuin taloushallinnon ammattilaisellekin.

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi, varatuomari Juha Koponen.

Toimitus

Kun olet tehnyt tilauksen, voit lukea kirjaa välittömästi linkin kautta.

HUOM! Muistathan ennen kirjan tilaamista tarkistaa, että olet asentanut lukuohjelman.

Osingonjakajan verokirja

Hinta:
40,00 €
Jäsenhinta:
35,00 €
Toimituskulu:
0,00 €
ISBN/ISNN:
978-952-7137-58-1
Tekijä:
Juha Koponen
Kustantaja:
Verotieto Oy
Painos:
11. painos 2019

kpl

Tuote on siirretty ostoskoriin

Sisällysluettelo

Lukijalle

1. Osingonjakopäätöksen tekeminen

1.1 Kuka tekee osingonjakopäätöksen 
1.2 Miten paljon osinkoa voidaan jakaa 
1.3 Osinko välitilinpäätöksen perusteella 
1.4 Rahastojen käyttö osingonjakoon 
1.5 Päätöksen sisältö  
1.6 Lisäosingoista päättäminen 
1.7 Osingonjakopäätöksen peruuttaminen 
1.8 Osinko muuna kuin rahana 
1.9 Vähemmistöosinko 
1.10 Erilainen osinko erilaisten osakesarjojen perusteella
1.11 Osinkosaatavan vanhentuminen


2. Osingon jakaminen ja verotuksen perusteet

2.1 Yleistä 
2.2 Julkisesti noteeratut eli listatut yhtiöt 
2.3 Listaamattomat yhtiöt 
2.4 Ulkomaiset osingot
2.5 Päätöksen maksuajankohta ratkaisee verovuoden
2.6 Ennakonpidätys osingosta

3. Osingonsaajan verotus

3.1 Yksityishenkilön osingot pörssiyhtiöstä 
3.2 Yksityishenkilön osingot listaamattomasta yhtiöstä 
3.3 Ammatin- tai liikkeenharjoittaja osingonsaajana 
3.4 Henkilöyhtiö osingonsaajana 
- Osingot elinkeinotoiminnan tulolähteessä 
- Osingot kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen 
3.5 Osakeyhtiön osingot 
3.6 Kenen tuloa 
3.7 Osinko voidaan verottaa palkkana
3.8 Sijaisosingot 
3.9 Osingot reit-yhtiöstä
3.10 Osingon verovuosi 
3.11 Yhtiön varallisuuden vaikutus osinkojen verotukseen

4. Nettovarallisuuden laskeminen

4.1. Matemaattisen arvon laskeminen 
4.2. Varojen arvostaminen 
4.2.1 Rahoitusomaisuus 
4.2.2 Vaihto-omaisuus 
4.2.3 Käyttöomaisuus 
4.2.4 Muut kuin elinkeinotoiminnan varat 
4.3 Vertailuarvon vaikutus 
4.3.1 Noteeraamattoman yhtiön osakkeen vertailuarvon laskeminen 
4.3.2 Noteeratun osakkeen ja sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvo 
4.3.3 Huoneisto-osakkeiden arvostaminen 
4.3.4 Metsän arvostaminen 
4.4 Mikä varallisuus on nettovarallisuuslaskelmissa mukana 
4.4.1 Arvonkorotukset 
4.4.2 Poistoero 
4.4.3 Jaettavaksi päätetty osinko 
4.4.4 Pitkävaikutteiset menot 
4.4.5 Fuusiotappio 
4.4.6 Luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet 
4.4.7 Verosaamiset 
4.4.8 Laskennalliset verovelat ja -saamiset 
4.5 Velat nettovarallisuutta laskettaessa 
4.6. Nettovarallisuuden laskeminen tasekaavan mukaan

5. Osakaskohtaiset oikaisut 

5.1 Asunto 
- Vähennyksen piirissä oleva osakas 
5.2 Osakaslainat 
5.3 Osakkeiden hankintaan otettu korollinen laina

6. Nettovarallisuuden laskeminen erityistilanteissa 

6.1 Uusi yhtiö 
6.2 Osakepääoman muutos 
6.3 Osakkeiden lukumäärän muutokset 
6.4 Toimintamuodon muutos 
6.5 Yhtiön sulautuminen 
6.6 Osingonjako yhtiön jakautumisessa 
6.7 Liiketoimintasiirto

7. Tilikauden päättymisen vaikutus

7.1 Tilikausi päättyy kalenterivuoden lopussa 
7.2 Kalenterivuodesta poikkeava tilikausi 
7.3 Tilikausi päättyy kalenterivuonna ennen lokakuuta 
7.4 Edellisenä vuonna ei ole päättynyt tilikautta 
7.5 Kaksi tilikautta päättyy saman vuoden aikana 
7.6 Osinko useassa erässä 
7.7 Tilikauden pituuden vaikutus

8. Ulkomainen osakkeenomistaja

8.1 Lähdeverotettavat osingot 
8.2 Lähdeverosta vapaat osingot 
8.3 Luonnollisella henkilöllä valintamahdollisuus
8.4. Estosäännöt väärinkäytöksiä varten

9. Peitelty osinko

9.1 Peitelty osinko on osakkuusaseman perusteella saatu rahanarvoinen etuus 
9.2 Peitellyn osingon saajat 
9.3 Osakastyöntekijä 
9.4 Peitellyn osingon verotus 
9.5 Veronkorotus

10. Verosuunnittelu 

10.1 Yleistä 
10.2 Varallisuuden kasvattaminen 
10.3 Pääomatulona 25-prosenttisesti verotettu osinko kannattaa 
10.4 Palkkaa vai osinkoa 
10.5 Työntekijöiden eläkelain piirissä olevat 
10.6 Yrittäjien eläkelain piirissä olevat osakkaat
10.7 Luontoisetujen verotusarvo lasketaan kaavamaisesti 
10.8 Korkoa vai osinkoa 
10.9 Vuokraa vai osinkoa 
10.10 Osinko vai luovutusvoitto 
10.11 Osinko kuluvalta tilikaudelta 
10.12 Omistuksen hajauttaminen 
10.13 Osakkeiden erilainen osinko-oikeus 
10.14 Osinko holdingyhtiölle 
10.15 Osingonjako yhtiön purun yhteydessä 
10.16 Osakaslainat vai osingonjako 
10.17 Osinko jää velaksi 
10.18 Takausprovisiot yhtiöstä 
10.19 Omien osakkeiden hankkiminen osingonjaon vaihtoehtona 
- Veroriskejä 
10.20 Sijoitetun vapaan oman pääoman jakaminen verotuksessa 
10.21 Tilikauden muutokset

11. Osingonjaon erikoistilanteita 

11.1 Laiton varojen jako 
11.2 Suosiva osingonjako

12. Osingonjaon kirjaaminen 

12.1 Jaettavan osingon kirjaaminen 
12.2 Saadun osingon kirjaaminen

13. Ilmoitukset verottajalle 

13.1 Osingonjakajan ilmoitusvelvollisuus 
13.1.1. Kausiveroilmoitus
13.1.2 Vuosi-ilmoitus 
13.1.3 Osingonjakajan veroilmoitus 
13.1.4 Osingonjakajan ilmoitus osingonsaajalle 
13.1.5 Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta osingosta 
13.2 Osingonsaajan veroilmoitus 
13.2.1 Yksityishenkilö ja kuolinpesä 
13.2.2 Osakeyhtiö 
13.2.3 Avoin ja kommandiittiyhtiö
13.3 Osinkojen ilmoittamisen muistilista
13.3.1 Osingonmaksaja
13.3.2 Osingonsaaja

Lyhenneluettelo

Liitteet:

Liite 1: Osinkojen lähdeveroprosentit
Liite 2: Vuosi-ilmoitus osingoista
Liite 3: Veroilmoituslomake 6 B
Liite 4: Tilinpäätöstiedot 63
Liite 5: Veroilmoituslomake 7A
Liite 6: Veroilmoituslomake 73
Liite 7: Veroilmoituslomake 70
Liite 8: Veroilmoituslomake 8A
Liite 9: Osingon ansio- ja pääomatulojen jakoa varten annettava selvitys osakasasunnosta ja -lainasta, lomake 13

Johdanto

Osinkoverotusta on viimeisten vuosien aikana muutettu useaan kertaan. Vuoden 2016 osinkoverotuksen perussäännöt ovat kuitenkin samansisältöiset kuin vuosina 2014 ja 2015. Vuonna 2016 pääomatulojen yleinen verokanta on 30 prosenttia. Pääomatulojen verotuksessa progressiivisuutta tiukennettiin kuitenkin jälleen kerran. Vuonna 2016 pääomatulojen ylempi verokanta on 34 prosenttia eli prosentin enemmän kuin vuonna 2015. Ylemmän verokannan soveltamisraja 30 000 euroa on vuonna 2016 sama kuin vuoden 2015 verotuksessa. Pääomatulojen verotuksen muutokset voi vaikuttaa osingon veroseuraamuksiin ja suunnitteluun varakkaissa yhtiöissä.

Vuonna 2015 pääomatulojen ylempi verokanta oli 33 prosenttia eli prosentin enemmän kuin vuonna 2014. Verrattuna vuoteen 2014 vuonna 2015 verotusta kiristettiin myös alentamalla pääomatulojen ylemmän verokannan soveltamisraja on 30 000 euroon kun raja vuonna 2014 oli 40 000 euroa.

Yrittäjä, joka päättää nostaa osan yhtiön tuloksesta itselleen, törmää useisiin kysymyksiin. Mikä on verotuksellisesti edullisin tapa nostaa rahaa? Milloin osinko kannattaa nostaa? Onko palkka edullisempi kuin osinko? Mitä toimenpiteitä laki edellyttää, että varojen nostaminen on laillista? Liittyykö rahojen nostamiseen veroriski? Millä tavalla pitää toimia, että pystyy itse vaikuttamaan verotukseen?

Osakkeenomistajien on pyrittävä löytämään omalta osaltaan optimaalinen tapa ja määrä jakaa osinkoa. Näihin kysymyksiin ei ole aina yhtä ainutta oikeaa vastausta. Usein on olemassa eri vaihtoehtoja, joista on pystyttävä tunnistamaan itselle edullisin ja paras ratkaisu. On myös muistettava, että ratkaisu, joka joskus oli edullisin, ei välttämättä ole enää toista kertaa paras vaihtoehto.

Osingon jakaminen on kokonaisuus, jossa on otettava huomioon ratkaisun vaikutukset sekä yhtiölle että osingonsaajille. Osingonsaajan verorasitus voi tilanteen mukaan vaihdella välillä 0–55 prosenttia. Osingonsaajan kaikkien verotettavien tulojen ja vähennysten täytyy olla laskelmissa mukana, kun haetaan verotuksellisesti edullista osingonjakopäätöstä.

Henkilöomistajalle osinkotulo voi olla osittain verovapaata. Osinko voi olla myös osaksi tai kokonaan progressiivisen verotuksen piirissä olevaa ansiotuloa tai osittain pääomatuloa, josta peritään 30 prosentin tai 34 prosentin suuruinen vero.

Voimassa oleva järjestelmä kannustaa osakeyhtiön omistajia jättämään ainakin osan kertyneestä voitosta yhtiöön. Mitä varakkaampi yhtiö, sitä paremmat ovat omistajien edellytykset yhtiöstä saada osinkoa, joka on huojennusten piirissä. Varallisuuden kerääminen vaatii tavallisesti useita vuosia. Tämä merkitsee sitä, että myös verosuunnittelussa mukana oleva aikajakso käsittää useamman vuoden. Monesti pääomatulona osittain verotettu osinko on verotuksellisesti edullisempi vaihtoehto kuin osinko, jota verotetaan osittain ansiotulona, koska ansiotuloja verotetaan progressiivisesti. Pienillä tulotasoilla on kuitenkin olemassa tilanteita, jolloin esimerkiksi progressiivisesti verotetun palkan ja ansiotulo-osingon verorasitus on pienempi kuin pääomatulona verotettuun osinkoon kohdistuva verotus.

Helsingissä 22.2.2016
Juha Koponen

Tulosta

Ostoskori

 
Ostoskorissasi:
0 tuotetta