Kolmas vuosikymmen 1967 - 1976

Veronmaksajain Keskusliiton kolmatta vuosikymmentä leimasivat tällä kaudella tapahtuneet suuret verolainsäädännölliset muutokset. 

Verolakien vilkkaan uudistustyön vuoksi liitto joutui entistä enemmän paneutumaan verolainsäädännöllisiin kysymyksiin. Kun verotuksen yksinkertaistamishankkeet eivät lakien muuttumisen yhteydessä edistyneet, kansalaisten neuvontatarve lisääntyi, ja liitto tehosti neuvontatoimintaansa. Veronmaksajain Keskusliiton toiminnan painopiste siirtyikin julkisen menotalouden puolelta verolainsäädännöllisiin kysymyksiin.

Verouneuvontailta Jyväskylässä tammikuussa 1970


Verolainsäädäntö muuttui, mutta verotus ei yksinkertaistunut. Kansalaiset tarvitsivatkin lisää veroneuvoja. Kuvassa liiton Jyväskylän paikallisyhdistyksen järjestä
mä veroneuvontatilaisuus tammikuussa 1970. 

Verolainsäädäntö työllistää

Vuosikymmentä leimasivat suuret verolainsäädännölliset muutokset. Niistä merkittävimpiä olivat uusi tuloverolaki, omaisuusveron muuttuminen varallisuusveroksi, siirtyminen puolisoiden erillisverotukseen vuoden 1976 alusta lähtien sekä maatalouden ja elinkeinotulon verouudistukset.

Tämän lisäksi niin verolainsäädännössä kuin verotuskäytännössäkin toteutettiin monia sellaisia erilliskorjauksia, joita liitto oli ollut ajamassa ja jotka sisältyivät liiton verouudistusohjelmaan.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut tulivat vähennyskelpoisiksi ja oman asunnon myyntivoiton verottamisesta luovuttiin tietyin edellytyksin.

Punakynän luovutus Porissa syyskuussa 1968

Liiton paikallisyhdistykset pyrkivät omilla alueillaan jarruttamaan veroäyrin hinnan nousua. Porin yhdistyksen edustajat luovuttivat syyskuussa 1968 kaupunginjohtaja Oiva Kaivolalle punakynän, jonka kylkeen oli maalattu ”Saaneen hyvä, säästäneen parempi”. 


Monien muutosten keskellä liiton toiminnan painopiste siirtyi julkisen menotalouden puolelta verolainsäädännöllisiin kysymyksiin. Kun verotuksen yksinkertaistamishankkeet eivät lakien muuttamisen yhteydessä edistyneet, kohdistui myös liiton neuvontatoimintaan kasvavia paineita.

Kokonaisverotus ennätyslukemiin

Inflaation jatkuessa tuloverorasitus nousi kuin huomaamatta. Liiton vuosittaiset vaatimukset inflaatiokorjauksista johtivat tuloksiin vasta vuonna 1976, jolloin sovittiin hintatason kohoamista vastaavien kevennysten tekemisestä tuloveroon seuraavana vuonna.

Tätä ennen kokonaisverorasitus oli kuitenkin kohonnut ennätyslukemiin, kun nimenomaan vuonna 1976 toteutettiin kymmeniä eri veronkiristyksiä.

Verotieto Oy perustetaan

Liiton kolmantena vuosikymmenenä jäsenmäärä kasvoi noin 50 000:een. Veronmaksaja-lehden levikki kohosi jäsenmäärän kasvun myötä 1970-luvun puoliväliin mennessä lähelle 70 000 kappaletta. Tämän jälkeen lehden levikki jonkin verran aleni, kun eräät liikeyritykset lopettivat henkilökuntatilauksensa.  

1960- ja 70-luvuilla suunnilleen puolet liiton tuloista tuli jäsenmaksuista ja toinen puoli julkaisutoiminnasta. Julkaisutoiminnan rahasampo oli Veronmaksajan Miinuskirja. Miinuskirjan myynnin vuoksi liikevaihtoviranomaiset katsoivat liiton liiketoimintaa harjoittavaksi liikevaihtoverolliseksi. Tämän takia liiton hallitus päätti, että verotuksellisesti oli selvintä erottaa yhdistyksen toiminnasta erilliseksi talousyksiköksi kaikki sellainen toiminta, joka voitaisiin katsoa liiketoiminnaksi ja siis veronalaiseksi.

Liitto osallistui 60- ja 70-luvuilla eri messuille

Liitto osallistui 60- ja 70-luvuilla omalla osastollaan eri messuille. Messuosallistumisen tarkoituksena oli mm. levittää verotietoutta.


Verotieto Oy aloitti toimintansa vuoden 1969 alussa. Sen piiriin liitettiin liiton koko julkaisutoiminta ja veroneuvonta. Puolet liiton toimihenkilöistä siirtyi Verotieto Oy:n palkkalistoille.

Ensimmäinen lakimies aloittaa

Liiton toimisto muutti Malminrinteestä Kalevankatu 4:ään joulukuussa 1972. Liitto osti nyt huoneiston samasta talosta, jossa sen toimisto oli sijainnut toiminnan alkuvuodet.

Vuosina 1970 - 1972 liiton hallituksen puheenjohtajana toimi varatuomari Matti Ali-Melkkilä. Hänen jälkeensä puheenjohtajan nuijaa heilutti ekonomi Pauli Paaermaa vuosina 1973 - 1975. Paaermaan jälkeen puheenjohtajan tehtäviä hoiti varatuomari Risto Piepponen aina vuoteen 1983 saakka.

Uusi verolainsäädäntö lisäsi jäsenten neuvontatarvetta sekä edellytti liitolta muitakin toimenpiteitä. Niinpä liiton ensimmäiseksi lakimieheksi palkattiin vuoden 1972 alusta oikeustieteen kandidaatti Jouko Ilola. Syksyllä 1975 lakimiehen tehtäviä ryhtyi hoitamaan hovioikeuden auskultantti Lea-Kaarina Valve

Liiton toimiston henkilökuntaa vuonna 1973


Liiton henkilökuntaa Kalevankadun toimistossa vuonna 1973. Vasemmalta toimistoapulainen Soile Hyvönen, kirjanpitäjä Aili Wassman, toimistoapulainen Tuula Mattila, toimistoharjoittelija Anne Kurri, toimistoapulainen Seija Kurkinen ja toimistoapulainen Seija Jäntti. 


Vuonna 1969 liiton tiedotussihteerinä aloitti Pentti Kettunen, joka työskenteli Veronmaksajien palveluksessa yli 25 vuotta. Vuonna 1973 Riitta Sundman aloitti työskentelyn liiton toimistoapulaisena.

Kolmannen vuosikymmenen tekstit pdf-muodossa

Tulosta