Kuudes vuosikymmen 1997 - 2007

Veronmaksajain Keskusliiton kuudennella vuosikymmenellä verotuksessa käännyttiin vihdoin kevennysten uralle. Liitto on pyrkinyt aktiivisesti vauhdittamaan veronkevennyksiä ja -uudistuksia. Edunvalvonnan painopiste on ollut tuloverotuksen keventämisessä. 

Liiton jäsenmäärä on kasvanut jatkuvasti siten, että vuoden 2007 alussa ylitettiin ensimmäisen kerran 200 000 jäsenen raja.

Jäsenten neuvontapalvelut ovat pysyneet liiton toiminnassa tärkeällä sijalla ja niitä on kehitetty vuosien kuluessa. Kehitystyössä on erityisesti panostettu palvelujen laatuun ja korkeaan asiantuntemukseen.   

Liiton lehdissä, Taloustaidossa ja Taloustaito Yrityksessä, tarjotaan veroasioiden lisäksi monipuolisesti tietoa kotitalouksien ja yritysten taloudenpidosta.

Suurimman viestinnällisen murroksen vuosikymmenen aikana aiheutti internetin ja sähköisen viestinnän nousu. Vuonna 1998 perustetusta verkkosivustosta on muodostunut liiton näyteikkuna, palvelutori ja tietopankki.

Lakimies Georg Rosbäck veroneuvonasssa.

Puhelinneuvonnassa jäsenet esittävät eniten perintöasioihin, luovutusvoittoihin ja työmatkakuluihin liittyviä kysymyksiä. Kuvassa liiton lakimies Georg Rosbäck.

Verotuksessa kevennysten tielle

Veronmaksajien toiminnan kuudes vuosikymmen erosi yhdessä suhteessa ratkaisevasti kaikista edeltäjistään. Kun liitto oli viisi vuosikymmentä ponnistellut lähes yhtäjaksoisesti toinen toistaan seuranneita veronkiristyksiä vastaan, käännyttiin verotuksessa vihdoin kevennysten uralle.

Veronkevennyksiä toteutettiin kansantalouden elpyessä nopeasti laman jäljiltä. Tuloverotuksen kevennyksistä päätettiin useimmiten laajojen tuloratkaisujen yhteydessä. Näin turvattiin ostovoiman vahva kehitys, työllisyyden paraneminen ja tasapainoisen talouskasvun kauden jatkuminen koko vuosikymmenen ajan.

Tuloverotusta kevennettiin rinnan yhteiskunnan saamien verotuottojen voimakkaan kasvun kanssa. Vuonna 2005 veroja kertyi yhteensä 69,0 miljardia euroa, kun laman jälkeen vuonna 1995 tuotto oli ollut vain 43,9 miljardia euroa. Kokonaisveroaste taittui samalla lievään laskuun, vuoden 2000 huippulukemasta 47,2 prosenttia päädyttiin vuonna 2005 43,9 prosenttiin.  

Liiton painopiste tuloverotuksen keventämisessä

Veronmaksajain Keskusliitolla on ollut veronkevennysten ja -uudistusten vauhdittamisessa aktiivinen rooli. Edunvalvontatyöllä on pyritty kannustamaan päättäjiä lisätoimiin verotuksen keventämiseksi ja verorakenteen uudistamiseksi.

Veronmaksajien edunvalvonnan painopiste on ollut tuloverotuksen keventämisessä.  Vuosien 1999, 2003 ja 2007 eduskuntavaalien alla valmisteltiin kokonaisvaltaiset ohjelmat veropolitiikan linjauksista seuraavalla vaalikaudella.

Tärkeä rakenteellinen uudistus oli vuonna 2006 käyttöönotettu uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys, joka lähti liikkeelle Veronmaksajien aloitteesta.

Kolmen vaalikauden aikana vuosina 1995 - 2007 ansiotulojen verotusta on kevennetty yhteensä 6,1 miljardilla eurolla. Tämä on merkinnyt keskituloisen palkansaajan veroprosentin alenemista vuosien 1995 ja 2007 välillä kaikkiaan 7,3 prosenttiyksiköllä 37,5:stä 30,2:een.

Pienituloisen suomalaisen palkansaajan verotus on jo alentunut keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle. Tulojen kohotessa erot yleiseen eurooppalaiseen tasoon kuitenkin kasvavat. Tämä johtuu kansainvälisesti vertailtuna kireästä veroprogressiosta, joka alkaa purra jo alle keskituloisten kohdalla.  

Kotitalousvähennyksen suosio kasvaa

Merkittävä tavallisiin veronmaksajiin kohdistuva uudistus oli vuonna 2001 pysyvästi voimaan tullut kotitalousvähennys, jonka aikaansaamisessa Veronmaksajilla oli oma tärkeä panoksensa. Kotitalousvähennyksen käyttö ja merkitys on vuosi vuodelta kasvanut, ja se on saanut osakseen laajaa kannatusta mm. työllistävien ja harmaata taloutta ehkäisevien vaikutustensa ansiosta.

Vuoden 2005 alussa astui voimaan pitkään valmisteltu pääoma- ja yritysverotuksen uudistus, joka sisälsi sekä kiristäviä että keventäviä vaikutuksia. Myöhemmin tähän kokonaisuuteen liittyen poistettiin vielä varallisuusvero.

Verotusmenettelyssä toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran kaikille yhteinen esitäytetty veroilmoitus, joka yhdisti tammikuisen veroilmoituksen ja kesäkuun veroehdotuksen. Uudistus myötäili liiton pitkäaikaista esitystä. Veroa maksavien kansalaisten oikeusturvan kannalta näkyvin uudistus oli verovirastokohtaisten oikaisulautakuntien perustaminen vuonna 1998.  

Asiantuntevaa veroneuvontaa

Jäsenten neuvontapalvelut ovat pysyneet liiton toiminnassa tärkeällä sijalla ja niitä on kehitetty vuosien kuluessa. Kehitystyössä on erityisesti panostettu palvelujen laatuun ja korkeaan asiantuntemukseen. Jäsenten tyytyväisyyttä palvelutasoon seurataan jatkuvasti.

Neuvontakontaktien määrä oli huipussaan 1990-luvulla, jolloin niitä oli enimmillään yli 45 000 vuosittain. Nykyisin neuvoja annetaan vuosittain lähes 30 000 kappaletta.

Liiton maksullisten koulutustilaisuuksien määrä on vuosikymmenen kuluessa lähes kaksinkertaistunut. Vuonna 2006 järjestettiin kaikkiaan 56 koulutustilaisuutta ja kurssia.

Vuodesta 1998 lähtien on liiton toimintavuoden avannut kaksipäiväinen tammikuun verotapahtuma, joka vuonna 2007 järjestetään jo kymmenennen kerran.

Verotapahtuma järjestettiiin ensimmäisen kerran 1998

Verotapahtuma on vuosittain kerännyt 5000 - 6000 kävijää seuraamaan veropoliittisia keskusteluja, neuvontaluentoja ja tietoiskuja, joita esittävät niin Veronmaksajien omat edustajat kuin kymmenien yritysten, järjestöjen ja viranomaistahojen asiantuntijatkin. Verotapahtumaan saavat aina kutsun kaikki Veronmaksajien jäsenet.


Tutkimustoiminta tukee edunvalvontaa

Veronmaksajien tutkimustoiminta on luonut tiedollista pohjaa liiton edunvalvontatyölle. Tutkimustoiminta sai vuosikymmenen kuluessa vakiintuneet muodot. Vuodesta 1995 lähtien on suoritettu vuosittain Suomen ja 16 muun OECD-maan palkkaverovertailu, johon vuonna 2005 tuli mukaan myös Viro.

Vuosittaisia vertailuja ja selvityksiä on tehty myös kunnallisista veroista ja maksuista. Muita tutkimusaiheita ovat olleet mm. eläkeläisten verotus, kannustinloukut sekä lapsiperheiden verot ja tuet. Tärkeä rooli on ollut myös tuloverotuksen kehitystä eri tulotasoilla esittelevillä ajankohtaisilla laskelmilla.

Taloustaito auttaa arjessa

Liiton lehtien, Taloustaidon ja Taloustaito Yrityksen, merkitys keskeisenä jäsenetuna ja jäsenistön hyötytuotteena on entisestään kasvanut. Veroasioiden lisäksi lehdissä tarjotaan monipuolisesti tietoa kotitalouksien ja yritysten taloudenpidosta.

Taloustaito ja Finanssi yhdistettiin saman sateenvarjon alle vuoden 2000 alusta, jolloin jälkimmäisen nimeksi tuli Taloustaito Yritys. Taloustaito on ilmestynyt vuosittain 12 kertaa ja Taloustaito Yritys neljästi.

Molempien levikit ovat kasvaneet niin, että vuonna 2006 Taloustaidon levikki ylitti ensimmäisen kerran 200 000:n ja Taloustaito Yrityksen levikki 40 000:n rajan.

Opaskirjoista konkreettisia vinkkejä

Kirjakustannustoiminta on vakiintunut Avaintieto-sarjaksi, jonka eri julkaisujen kirjo on laajentunut kattamaan kotitalouden ja yritysten keskeisimmät verokysymykset. Käytännönläheistä tietoa tarjoavan sarjan nimikkeiden määrä on kasvanut yhteensä kahdeksaantoista.

Muita pitkään jatkaneita maksullisia julkaisuja ovat olleet Verouutiset ja alun perin faximuotoisena julkaistu verotuksen sähköinen ajankohtaistiedote TaxFax.

Veronmaksajien kalenteri ja ”Verot ja julkiset maksut” -kirjanen yhdistettiin vuonna 2001 Veroavain-kirjaseksi, joka on ilmestynyt yhdistymisen jälkeen vuosittain. Vuodesta 1996 lähtien on julkaistu myös liiton yritysjäseniä esittelevää Hyvät yhteydet -luetteloa.

Verkkosivustosta ydinpalvelu

Suurimman viestinnällisen murroksen vuosikymmenen aikana aiheutti internetin ja sähköisen viestinnän nousu. Vuonna 1998 perustettua verkkosivustoa on kehitetty jatkuvasti siten, että se on pysynyt nopeasti muuttuvia tarpeita ja mahdollisuuksia vastaavana.

Sivusto on muodostunut yhdeksi liiton ydinpalveluista. Sen vuosittainen kävijämäärä on noin 270 000. Uutena jäsenpalveluna perustettiin vuonna 2006 maksuton sähköinen Veroviikko-julkaisu, joka tarjoaa tuhansille jäsenille ajankohtaistietoa verotuksesta.

Liitto julkaisee vuosittain 60 - 70 tiedotetta liiton tapahtumista, kannanotoista ja tutkimuksista. Veronmaksajien asiantuntijat antavat myös haastatteluja eri tiedotusvälineille.

Jäsenmäärä kasvaa

Liiton jäsenmäärä on kasvanut jatkuvasti siten, että vuoden 2007 alussa ylitettiin ensimmäisen kerran 200 000 jäsenen raja. Liiton jäsenmäärä on seitsemännen toimintavuosikymmenen alkaessa 201 624, josta henkilöjäseniä on 163 983 ja yrityksiä 37 641. Kuluneella kymmenvuotiskaudella jäsenmäärä on kasvanut lähes neljänneksellä.

Veronmaksajien paikallisyhdistyksiä toimii 33 alueella. Yli kymmenentuhannen jäsenen yhdistyksiä on Helsingissä, Espoossa, Tampereella sekä Varsinais-Suomessa. Yhdistysten tärkeimpänä toimintamuotona on säilynyt veroneuvontailtojen järjestäminen.

Toiminnan laajentuessa Veronmaksajien henkilöstön määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut 32:sta 40:een. Liiton hallintoa on toimitusjohtajana johtanut vuodesta 1997 valtiotieteiden tohtori, diplomi-insinööri Teemu Lehtinen.

Liiton puheenjohtajana ja valtuuskunnan puheenjohtajana on koko kymmenvuotiskauden jatkanut professori Edward Andersson. Liiton hallituksessa ovat puhetta johtaneet valtiotieteen maisteri Ukko Laurila vuoteen 1998 asti, toimitusjohtaja Arto Ojala 1998 - 2002 ja toimitusjohtaja Eero Prepula vuodesta 2003 alkaen.

Kuudennen vuosikymmenen tekstit pdf-muodossa

Tulosta