Seitsemäs vuosikymmen 2007 - 2017

Veronmaksajain Keskusliiton seitsemännellä vuosikymmenellä verotuksessa palattiin uudelleen jatkuvien kiristysten tielle. Kokonaisveroaste kohosi vuosikymmenessä 3 prosenttiyksikköä ja oli vuonna 2016 jo 44,4 prosenttia. Tervetullut käänne oli odotettavissa vasta vuonna 2017. Veronmaksajien edunvalvonnan painopiste on pysynyt tuloverotuksen kiristysten vastustamisessa.

Liiton jäsenmäärän pitkään jatkunut kasvu tasaantui 2010-luvun kuluessa ja jäseniä oli vuoden 2017 alussa 229 302, kun 10 vuotta aikaisemmin oli ensimmäisen kerran ylitetty 200 000 jäsenen raja.

Jäsenten neuvontapalveluissa keskityttiin ylläpitämään perinteistä puhelinneuvontaa, jossa panostettiin erityisesti palvelujen laatuun ja korkeaan asiantuntemukseen.

Vuonna 1998 perustettu Veronmaksajien verkkosivusto on vakiinnuttanut asemansa liiton näyteikkunana, palvelutorina ja tietopankkina. Tärkeä linkki jäsenistön ja verkkopalvelujen välillä on ollut kahdesti viikossa ilmestyvä uutiskirje Veroviikko.

Liiton lehdissä, Taloustaidossa ja Taloustaito Yrityksessä, on tarjottu veroasioiden lisäksi monipuolisesti tietoa kotitalouksien ja yritysten taloudenpidosta.

Verkkopalvelujen kehittäminen on ollut myös lehden puolella tärkeä painopistealue.
Veronmaksajien seitsemäs vuosikymmen huipentui syksyllä 2016 toteutettuun Puolenpitoa -kampanjaan, jossa liiton teemat olivat laajasti esillä televisiossa, radiossa ja eri verkkopalveluissa.

Kesytä verokarhu. Liity Veronmaksajiin! -kampanja

Veronmaksajain Keskusliitto kampanjoi näkyvästi syksyllä 2016 televisiossa, radiossa ja katukuvassa. Televisiokampanja jatkuu keväällä 2017.

Verotuksessa vaikea vuosikymmen

Veronmaksajien toiminnan seitsemäs vuosikymmen merkitsi verotuksen osalta paluuta jatkuvien veronkiristysten tielle, jossa suuri osa edellisen vuosikymmenen myönteisestä kehityksestä purkaantui.

Veronkevennyksiä toteutettiin vielä vuosikymmenen parin ensimmäisen vuoden aikana, mutta 2010-luku merkitsi jatkuvaa verokiristysten sarjaa lähes kaikilla verotuksen alueilla. Vain yhteisöverotuksessa edettiin kevennysten suuntaan niin, että vuosikymmenen mittaan yhteisöveroprosentti aleni 26:sta 20:een.

Vuonna 2010 kokonaisveroaste kävi alimmillaan 40,9 prosentissa, mutta kohosi sen jälkeen vuosi vuodelta niin, että vuonna 2016 se oli jo 44,4 prosenttia. Kehityksen käännekohtaa odotettiin vuodelle 2017, jolloin ennusteiden mukaan veroaste kääntyisi taas laskuun.

Myös tuloverotus kiristyi. Keskituloisen palkansaajan tuloveroprosentti kävi alimmillaan 29,3:ssa, josta se kohosi vuonna 2015 31,2 prosenttiin. Vielä jyrkemmin kiristyivät yli keskituloisten maksamat tuloverot. Vuoden 2015 jälkeen tuloverotus kääntyi taas pieneen laskuun kaikilla tulotasoilla.

Liiton painopiste tuloverotuksen keventämisessä

Veronmaksajain Keskusliitolla on ollut aktiivinen rooli suomalaisessa verokeskustelussa. Edunvalvontatyöllä on pyritty vaikuttamaan päättäjiin erityisesti tuloveron kiristysten ehkäisemiseksi ja kääntämiseksi taas kevennysten suuntaan. Samoin on pyritty vaikuttamaan verorakenteen kehittämiseksi.

Tuloverotuksessa erityinen ongelma on ollut jyrkkä veroprogressio, joka puree jo alle keskituloisten kohdalla. Niinpä Suomessa pienituloisten palkkaverotus on eurooppalaisittain vertailtuna varsin kevyttä, mutta tulojen kasvaessa Suomi nousee kireimpien verottajien joukkoon.

Lakimies Tuomo Lindholm

Liiton lakimies Tuomo Lindholm työn äärellä. 

Vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaalien alla valmisteltiin kokonaisvaltaiset ohjelmat veropolitiikan linjauksista seuraavalla vaalikaudella.

Yhteisöverotuksen osalta liitto on ajanut laajan ja pitävän veropohjan sekä matalien veroprosenttien linjaa, joka onkin toteutunut varsin hyvin vuosikymmenen aikana.

Asiantuntevaa veroneuvontaa

Jäsenten neuvontapalvelut ovat pysyneet liiton toiminnassa tärkeällä sijalla ja niitä on kehitetty vuosien kuluessa. Kehitystyössä on erityisesti panostettu palvelujen laatuun ja korkeaan asiantuntemukseen. Jäsenten tyytyväisyyttä palvelutasoon sekä puhelinneuvonnan jonotusaikoja seurataan jatkuvasti.

Neuvontakontaktien määrä aleni jonkin verran vuosikymmenen kuluessa, mutta tasaantui vuonna 2016 noin 23 000 puheluun.

Liiton maksullisten koulutustilaisuuksien määrä on vuosikymmenen kuluessa pysynyt jokseenkin ennallaan. Vuonna 2016 järjestettiin kaikkiaan 46 koulutustilaisuutta ja kurssia joissa oli tuhatkunta osanottajaa. Vahvasti kasvava uusi alue koulutuksessa olivat verkkokurssit, webinaarit.

Puheenjohtajat Vero2017-tapahtumassa

Vero2015-tapahtuman avajaisissa keskustelivat puheenjohtajat Alexander Stubb, Antti Rinne, Timo Soini ja Juha Sipilä. 

Vuodesta 1998 lähtien on liiton toimintavuoden avannut kaksipäiväinen verotapahtuma, joka maaliskuussa 2017 järjestetään jo 20. kerran. Verotapahtuma on vuosittain kerännyt 5000 - 6000 kävijää seuraamaan vero- ja talousaiheisia keskusteluja, neuvontaluentoja ja tietoiskuja, joita esittävät niin Veronmaksajien omat edustajat kuin kymmenien yritysten, järjestöjen ja viranomaistahojen asiantuntijatkin. Tärkeä osa verotapahtumissa on avajaistilaisuudella, jossa yleensä on esiintynyt pää- tai valtiovarainministeri, tai vaalivuosina suurimpien puolueiden puheenjohtajat. Verotapahtumaan saavat aina kutsun kaikki Veronmaksajien jäsenet.

Tutkimustoiminta tukee edunvalvonta

Veronmaksajien tutkimustoiminta on luonut tiedollista pohjaa liiton edunvalvontatyölle. Tutkimustoiminta on vuosikymmenten kuluessa saanut varsin vakiintuneet muodot. Vuodesta 1995 lähtien on suoritettu vuosittain 18 OECD-maan palkkaverovertailu.

Vuosittaisia vertailuja ja selvityksiä on tehty myös kunnallisista veroista ja maksuista. Muita tutkimusaiheita ovat olleet mm. eläkkeensaajien verotus sekä kulutusverojen kehitys meillä ja muualla. Tärkeä rooli on ollut myös tuloverotuksen kehitystä eri tulotasoilla esittelevillä ajankohtaisilla laskelmilla.

Taloustaito auttaa arjessa

Liiton lehtien, Taloustaidon ja Taloustaito Yrityksen, merkitys keskeisenä jäsenetuna ja jäsenistön hyötytuotteena on entisestään kasvanut. Veroasioiden lisäksi lehdissä on tarjottu monipuolisesti tietoa kotitalouksien ja yritysten taloudenpidosta.

Taloustaito Yritys ilmestyi Taloustaidon yhteydessä yritysjäsenille kohdistettuna liitteenä, kunnes se vuonna 2016 korvattiin kaikille yritysjäsenille jaetulla ”Yrityksen verotietopaketti” -kirjalla ja yritysaiheiden laajemmalla käsittelyllä Taloustaidossa.

Taloustaidon levikki kasvoi vuosikymmenen aikana 200 000 tasolta 235 000:een vuonna 2016. Erityisen vahvasti vuosikymmenen kuluessa kasvoi lehden lukijamäärä, joka vuonna 2016 oli jo 477 000.

Taloustaito Bonus 1.9.2015

Taloustaito Bonuksen ensimmäinen numero ilmestyi syyskuussa 2015.

Toimintavuosikymmenen lopulla alkoi verkossa ilmestyä Taloustaito Bonus, joka on kuukausittain ilmestyvä erillinen verkkojulkaisu ja jäsenetu kaikille Veronmaksajien verkkopalveluun kirjautuneille jäsenille. Tällaisia jäseniä oli vuoden 2016 lopussa noin 59 000.

Veronmaksajien kirjakustannustoiminta on vakiintunut Avaintieto-sarjaksi, jonka eri julkaisujen kirjo on kattaa kotitalouksien ja yritysten keskeisimmät verokysymykset.
Muita pitkään jatkaneita maksullisia julkaisuja ovat olleet Verouutiset ja alun perin faximuotoisena julkaistu verotuksen sähköinen ajankohtaistiedote TaxFax. Varsinkin TaxFaxin suosio on jatkuvasti kasvanut.

Ydinpalvelu verkkosivusto

Vuonna 1998 perustettua Veronmaksajien verkkosivustoa on jatkuvasti kehitetty niin, että se on pysynyt nopeasti muuttuvia tarpeita ja mahdollisuuksia vastaavana.

Sivusto on muodostunut yhdeksi liiton ydinpalveluista. Sen vuosittainen käyntien määrä kaikkine alasivuostoineen oli vuonna 2016 jo yli 2 miljoonaa ja katseltujen sivujen määrä yli 6 miljoonaa. Edellisen toimintavuosikymmenen lopussa perustettu maksuton Veroviikko-uutiskirje on vuosi vuodelta kasvattanut merkitystään ja lukijamääräänsä. Kahdesti viikossa ilmestyvällä uutiskirjeellä oli vuonna 2016 jo 34 000 lukijaa.

Liitto julkaisee vuosittain 70 - 80 tiedotetta liiton tapahtumista, kannanotoista ja tutkimuksista. Veronmaksajien asiantuntijat antavat myös haastatteluja eri tiedotusvälineille.

Veronmaksajat ja Taloustaito ovat myös aktiivisesti mukana some-kanavissa, kuten Facebokissa ja Twitterissä.

Jäsenmäärä vakiintunut

Liiton jäsenmäärä on 2010-luvulla vakiintunut pitkään jatkuneen kasvukauden jälkeen. Liiton jäsenmäärä oli kahdeksannen toimintavuosikymmenen alkaessa 229 302, josta henkilöjäseniä on 184 994 ja yrityksiä 44 308. 

Veronmaksajien paikallisyhdistyksiä toimii 34 alueella. Yli kymmenentuhannen jäsenen yhdistyksiä on Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa sekä Keski-Uudellamaalla. Yhdistysten tärkeimpänä toimintamuotona on säilynyt veroneuvontailtojen järjestäminen.

Veronmaksajien henkilöstön määrä on pysynyt koko vuosikymmenen noin 40:ssä. Liiton hallintoa on toimitusjohtajana johtanut vuodesta 1997 valtiotieteiden tohtori, diplomi-insinööri Teemu Lehtinen.

Liiton puheenjohtajana toimi vuodesta 1996 vuoteen 2007 saakka professori Edward Andersson. Vuodesta 2008 lähtien puheenjohtajana on ollut professori Seppo Penttilä. Liiton hallituksessa puhetta ovat johtaneet valtiotieteen maisteri Ukko Laurila 1984 - 1997, toimitusjohtaja Arto Ojala 1998 - 2002, toimitusjohtaja Eero Prepula 2003 - 2011 ja varatuomari Kirsti Auranen vuodesta 2011 lähtien.

Kesytä verokarhu. Liity Veronmaksajiin! -kampanja

Veronmaksajien mainoskampanjan ydin on yhteiselo ihmisen ja verokarhun väillä. Yhteistyö hyödyttää molempia. Ihminen on isäntä tai emäntä talossa, mutta hän huolehtii myös itsestään riippuvaisesti verokarhusta vastuullisesti.

Tulosta