JÄSENALUEELLE KIRJAUTUMINEN UUDISTUI   Katso ohjeet »

Eläkkeensaajan ostovoimalaskelmat 2022: inflaatiovauhti kiihtyy, kuinka eläkkeen ostovoima pysyy vauhdissa mukana?

28.06.2022  |  Selvitykset

Kohonnut inflaatio heikentää eläkkeensaajan ostovoimaa vuonna 2022. Tosin poikkeuksellinen, kesken vuotta voimaan tuleva kansaneläkeindeksin indeksitarkistus hillitsee kehitystä hieman. Ostovoima heikkenee kuluvana vuonna 2–3 prosenttia vuodesta 2021: pienituloisella eläkeläisellä vähemmän, suurituloisella enemmän. Ylimääräinen indeksitarkistus keventää pieni- ja keskituloisen eläkkeensaajan verotusta, joten elokuussa verokortin ennakonpidätysprosentissa voi olla laskuvaraa alkuvuoteen nähden.

Veronmaksajat julkaisi ennen vuodenvaihdetta eläkkeensaajan ostovoimakatsauksen vuodelle 2022. Katsaus on ikääntynyt kehnosti kahdesta syystä. Inflaatiovauhti vuodelle 2022 on osoittautunut vuoden alkupuoliskolla huomattavasti nopeammaksi kuin vielä joulun alla odotettiin.

Vaikeampaa olisi ollut arvata ennalta, että KEL-indeksiä tarkistetaan kesken vuotta 2022, kuten on päätetty. Tarkistus korottaa indeksiin sidottujen takuu- ja kansaneläkkeen määriä elokuusta alkaen joulukuuhun asti, mikä itsessään parantaa pienten eläkkeiden ostovoimaa välittömällä tavalla. Tämä on yksi syy julkaista päivitetty ostovoimalaskelma. Työeläkeindeksiä ei kuitenkaan tarkisteta kesken vuotta, joten maksettavien työeläkkeiden määrät säilyvät samana vuoden loppuun asti.

Lisäksi koska ansiotulojen verotuksessa eläketulovähennyksien enimmäismäärät on sidottu täyden kansaneläkkeen määrään, kansaneläkkeen korotus parantaa myös kuluvan vuoden eläketulovähennyksiä. Vähennyksien paranemisesta hyötyvät kansaneläkettä saavien lisäksi myös useat työeläkkeen saajat.

Hintojen nousu 2022 on kuitenkin siinä määrin kiihtyvää, ettei ylimääräinen indeksitarkistuskaan riitä säilyttämään eläkeläisen ostovoimaa vuoden 2021 lukemissa. Eläkkeensaajan ostovoima heikkenee tulotasosta riippuen noin 2–3 prosenttia.

Katsauksessa tarkasteltavat eläkkeiden määrät kuukaudessa (v. 2021 tasossa) ovat:

  • 838 euroa (takuueläke)
  • 984 euroa (kansaneläke + työeläke)
  • 1 273 euroa (kansaneläke + työeläke)
  • 1 722 euroa (työeläke)
  • 2 296 euroa (työeläke)
  • 2 870 euroa (työeläke)
  • 5 166 euroa (työeläke)

Eläkkeiden määrät

Katsauksessa tarkastellaan eläkkeitä yhteensä seitsemällä eri tulotasolla: pienin niistä vastaa pelkkää takuueläkettä ja seuraavat kaksi kansan- ja työeläkkeen yhdistelmiä. Neljän suurituloisimman eläkkeensaajan tulot koostuvat pelkästä työeläkkeestä. Työeläkkeet kasvavat 2,3 % vuodesta 2021.

Vuonna 2021 täyden takuueläkkeen määrä oli 837,59 euroa/kk ja täyden kansaneläkkeen 665,29 euroa/kk yksinasuvalle eläkeläiselle.

Vuoden 2022 alusta (tammi-heinäkuu) täyden takuueläkkeen määrä nousi 855,48 euroon ja loppuvuodelle (elo-joulukuu) se nousee 885,63 euroon kuukaudessa ylimääräisen indeksitarkistuksen myötä. Täysi kansaneläke yksinasuvalle eläkeläiselle nousee alkuvuoden 679,50 eurosta elokuussa 703,45 euroon per kuukausi.

KEL-inndeksin tarkistus korottaa etuuksia viideltä kuukaudelta vuonna 2022. Täyden takuueläkkeen ja kansaneläkkeen painotetut kuukausikeskiarvot ovat näin ollen 868,04 ja 689,48 euroa.

Kuluvana vuonna bruttoeläkkeet nousevat suhteellisesti eniten katsauksen pienimmillä eläkkeillä. Bruttoeläkkeet 2022 vastaavat keskimääräisiä kuukausieläkkeitä samana vuonna.

Eläkkeensaajan veroprosentit

Eläkkeiden veroprosentit laskevat jopa reippaasti useilla katsauksen tulotasoilla: 0,4–0,5 prosenttiyksikköä katsauksen viidellä keskimmäisellä tulotasolla vuoteen 2021 nähden. Katsauksen suurituloisimmalla eläkkeensaajalla veroprosentti notkahtaa hieman, ja takuueläkettä saavan veroprosentti säilyy nollassa.

Veroprosenttien alenemat johtuvat pääosin kahdesta syystä: eläkkeensaajan sairaanhoitomaksuprosentti aleni ensinnäkin 1,50 prosenttiin (1,65 % v. 2021), mikä laskee veroprosentteja jo itsessään hieman.

Toisekseen, kun KEL-indeksiin teetetyn ylimääräisen indeksitarkistuksen myötä täyden kansaneläkkeen määrä nousee, kasvavat myös täyden kansaneläkkeen määrään sidotut kunnallis- ja valtionverotuksen eläketulovähennyksien enimmäismäärät.

Eläketulovähennykset ulottuvat monille työeläkkeensaajille – myös sellaisille, jotka eivät saa kansaneläkettä lainkaan. Toisin sanoen heidän kuukausieläkkeensä ei kasva (koska TyEL-indeksiä ei tarkisteta kesken vuotta), mutta vähennykset paranevat KEL-indeksitarkistuksen myötä, ja täten veroprosentit alenevat. KEL-indeksin tarkistus siis hyödyttää myös muita kuin Kelan eläkkeitä saavia.

Eläkkeensaajan ostovoima

Ylimääräisestä indeksitarkistuksesta ja verotuksen keventymisestä huolimatta eläkkeensaajan ostovoima heikkenee kuluvana vuonna reippaan inflaation myötä vuodentakaisesta. Kaikenlaisten epävarmuuksien vallitessa vuoden puolivälissäkin on haastavaa sanoa, kuinka vauhdikasta inflaatio loppuvuoden aikana on ja mihin lukemiin hintojen keskimääräinen nousu Suomessa 2022 lopulta asettuu.

Jos valtiovarainministeriön kesäkuun ennuste inflaatiosta kuluvalle vuodelle (+5,8 %) osuu kohdilleen ja ostovoiman muutos lasketaan sillä perusteella, ostovoima heikkenee vuodentakaisesta 2–3 prosenttia katsauksen kaikilla tulotasoilla kuluvana vuonna verrattuna vuoteen 2021. Ostovoimalaskelma ottaa huomioon koko vuoden bruttoeläkkeet elokuun indeksitarkistuksineen, verot koko vuodelta sekä edellä mainitun inflaationäkymän.

Ostovoima heikkenee eniten katsauksen suurituloisimmalla eläkkeensaajalla, jonka bruttoeläke ei kasva ylimääräisestä indeksitarkistuksesta ja jonka verotuskaan ei muutu, sillä mainittu tulotaso on siinä määrin korkea, etteivät eläketulovähennykset koske kyseistä tulonsaajaa.

Ylimääräisen indeksitarkistuksen myötä voi myös olla, että pieni- ja keskituloinen eläkkeensaaja saattaa muutosta hakiessaan saada verokorttiinsa loppuvuoden eläkettään varten pienemmän ennakonpidätysprosentin. Verokorttia ei kuitenkaan kannata hakea ennen kuin elokuussa, kun KEL-indeksikorotuksia koskeva lakiesitys on lopullisesti hyväksytty ja verohallinnon järjestelmät sikäli ajan tasalla.

Jos loppuvuoden ennakonpidätykset tehdään vanhalla ennakonpidätysprosentilla (ja jos ennakonpidätysprosentti on ollut alun perin kohdillaan), mahdollinen ylimääräisenä maksettu ennakonpidätys palautetaan veronmaksajalle ensi vuoden veronpalautuksissa.


Lisätiedot:

Ekonomisti Janne Kalluinen, puh. 044 321 0990

Laskentaoletukset: Kunnallisverojen laskennassa käytetty keskimääräisiä kunnallisveroprosentteja (2021: 20,02; 2022 20,01), kirkollisverojen laskennassa on käytetty kummankin vuoden osalta keskimääräistä kirkollisveroprosenttia 1,39. Sairaanhoitomaksu vuonna 2021 1,65 % ja 2022 1,50 % verotettavasta tulosta. Veroprosenttien laskennassa otettu huomioon ainoastaan viran puolesta myönnettävät vähennykset. Eläkkeiden määrät 12 kuukaudelle kumpanakin vuonna KEL- & TyEL-indeksien kehityksen mukaan ja elokuussa voimaan tuleva KEL-indeksin tarkistus kesken vuotta otettu huomioon. Vuoden 2022 inflaatio-oletus ostovoiman laskennassa 5,8 %.

Tulosta