Verokatsaus 25.4.2022: Palkan ostovoima laskee selvästi vuonna 2022, palkkaverotus kevenee hieman

25.04.2022  |  Verokatsaus: Palkan ostovoima laskee selvästi vuonna 2022, palkkaverotus kevenee hieman (päivitetty 19.8.)


Linkki 19.8. päivitettyyn versioon.

Palkansaajan käytettävissä olevien tulojen kehitykseen vaikuttavat bruttopalkan ja palkkaverojen muutokset. Palkan ostovoimaan vaikuttaa lisäksi kuluttajahintojen nousu, joka on kiihtynyt tänä vuonna.

Palkat

Useat työehtosopimusneuvotteluista ovat jo päättynyt, ja niissä yleiseksi linjaksi on muodostunut noin kahden prosentin sopimuskorotukset tälle vuodelle. Osalla aloista sopimukset koostuvat 1,6 % yleiskorotuksesta ja sen päälle tulevasta noin 0,4 % paikallisesti sovittavasta korotuksesta.

Valtiovarainministeriön ennuste (13.4.2022) tämän vuoden ansiotason keskimääräiselle nousulle on 2,6 %, jossa on sopimuskorotusten lisäksi huomioitu mm. palkkaliukumat. Tutkimuslaitosten kevään ennusteissa Etlan ja Laboren arviot ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin valtiovarainministeriöllä, mutta PTT:n arvio on selkeästi muita suurempi 3,5 %, mitä selittänee mahdolliset suuremmat sopimuskorotukset vielä auki olevissa sopimuksissa ja hyvän työllisyyskehityksen ansiosta kasvavat liukumat.

Jäljempänä olevissa laskelmien perusoletuksena on 2,6 % ansiotason nousu, mutta ostovoimakehitystä tarkastellaan myös tätä pienemmillä ja suuremmilla palkankorotuksilla.

Verot

Nettopalkkaan vaikuttaa merkittävästi palkkaverot, joihin luetaan tuloverojen lisäksi veronluonteiset pakolliset sosiaalivakuutusmaksut. Ansiotulojen verotukseen tehtiin vuoden alusta ennustetun ansiotason nousun mukainen "indeksitarkistus". Jos tällaista tarkistusta ei vuosittain tehtäisi, veroprosentti nousisi joka vuosi pelkän nimellisenkin ansiokehityksen johdosta.

Ansiotasotarkistus tehtiin valtiovarainministeriön kolmen prosentin ansiokehitysennusteen perusteella. Viime vuoden loppupuolen ennustetta ministeriö on päivittänyt nyt siis hieman alaspäin 2,6 prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että kyseisellä tulokehityksellä veroprosentti voisi hitusen keventyä.

Palkansaajan tuloverot ja sosiaalivakuutusmaksut käsittävä veroprosentti kevenee enemmän kuitenkin vuodenvaihteen sosiaalivakuutusmaksujen muutosten johdosta. Sairausvakuutuksen maksut alenivat enemmän kuin työttömyysvakuutusmaksu nousi. Palkansaajan työeläkevakuutusmaksu pysyi ennallaan.

Kokonaisuudessaan palkansaajan veroprosentit alenevat sosiaalivakuutusmaksut huomioiden noin 0,2 prosenttiyksikköä, jos ansiot nousevat ennustetun 2,6 % keskimääräisen ansiokehityksen mukana. Käytettävissä olevia tuloja tällainen veromuutos kasvattaa 0,3-0,4 % tulotasosta riippuen. Keskituloisella noin 3 600 e/kk ansaitsevalla palkansaajalla tämä merkitsee vajaata 100 euroa vuodessa.

 

Inflaatio

Kuluttajahinnat ovat nousseet aiempaa vauhdikkaammin viime vuoden loppupuolelta lähtien ja vauhti on kiihtynyt kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä etenkin polttoaineiden ja sähkön hintojen noususta johtuen. Maaliskuussa hinnat olivat peräti 5,8 % korkeammat kuin vuosi sitten.

Valtiovarainministeriö ennustaa (13.4.) tälle vuodelle 4,0 prosentin inflaatiota, mikä edellyttäisi sitä, että loppuvuoden keskimääräinen hintataso laskisi maaliskuun tasosta. Polttoaineiden ja sähkön hintapiikki onkin ainakin väliaikaisesti jäänyt jo taakse, mutta monien muiden kuluttajatuotteiden (mm. elintarvikkeiden) hintojen nousu on eri arvioiden mukaan vasta edessä. Näin ollen inflaatio voi olla selvästi korkeampi. Jos hintataso pysyisi loppuvuoden keskimäärin maaliskuun tasolla, koko vuoden inflaatio olisi 4,6 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteessa on Venäjän pakotteiden laajentamista koskeva vaihtoehtolaskelma, jossa hintataso nousisikin tänä vuonna 6,2 prosenttia.

Vielä joulukuussa (20.12.2021) valtiovarainministeriön ennusti tälle vuodelle 2,6 % inflaatiota, mikä yhdessä 3,0 % ennustetun ansiotason kasvun kanssa olisi merkinnyt selvää reaalipalkkojen ja ostovoiman kasvua.

Ostovoima

Kun veromuutokset ovat tälle vuodelle selvät ja sopimuskorotukset useille aloille jo sovittu, suurin kysymysmerkki ostovoiman kannalta on inflaatio.

Jos inflaatioksi oletetaan valtiovarainministeriön ennustama 4,0 %, keskituloisen palkansaajan, jonka ansiot kasvavat keskimääräiseksi muutokseksi ennustetun 2,6 prosenttia, nettopalkan ostovoima leikkaantuu reilun prosentin (rahassa lähes 350 e/v). Reaalipalkka leikkaantuu enemmän, mutta veroprosentin keveneminen pehmentää hieman vaikutusta. Palkansaajan ostovoiman vuosimuutos olisi näin 2000-luvun heikoin. Näin vaikka 2010-luvun mittakaavassa ansiotason muutos ei ole erityisen matala, mutta inflaatio nousee poikkeuksellisen korkeaksi.


Jos hintataso ei loppuvuonna laske, palkan ostovoimakehitys näyttää entistä synkemmältä. Etenkin, jos hintojen nousu jatkuu. Täytyy myös muistaa, että eri kotitalouksissa inflaatio voi olla hyvinkin erilainen. Nyt esimerkiksi autoa tarvitsevien kotitalouksien inflaatio on ollut selvästi suurempi kuin autoa tarvitsemattomien.

Toisaalta monien palkansaajien ansiotason kehitystä kuvaa paremmin sopimuskorotukset kuin keskimääräinen ansiotason nousu. Alimmassa kuviossa onkin tarkasteltu keskimääräisen palkan ostovoiman muutosta tilanteissa, jossa ansiotaso nousee paitsi keskimääräiseksi ennustettua 2,6 prosentin vauhtia, suunnilleen pelkän yleiskorotuksen verran (1,6 %), sopimuskorotusten mukaan (2,0 %) ja hieman ennustettua keskimääräistä muutosta enemmän (3,0 %). Inflaatiovaihtoehtoina on 4,0 %, 4,6 % (hintataso loppuvuonna keskimäärin maaliskuun tasolla) sekä 6,2 % (vm:n skenaario).

Jos keskituloinen palkansaajan palkka nousee 2,0 % ja hintataso on loppuvuoden maaliskuun tasolla, palkan ostovoima tippuukin jo reilut 2,1 %. Tämä merkitsee, että palkalla saa vuodessa noin 650 euron arvosta vähemmän hyödykkeitä kuin edellisvuonna.

Palkan ostovoima leikkaantuu tänä vuonna monilla 2000-luvun ennätysvauhtia. Joillekin helpotusta voi tuoda korona-aikana kertyneet säästöt, toisilla taas lähtötilanne voi koronasta johtuen olla aiempaa heikompi. Toisaalta hyvä työllisyyskehitys on pitänyt koko kansantalouden tasolla palkkasumman vahvassa kasvussa.


Ostovoiman suhteellisissa muutoksissa ei ole suurta eroa tarkasteltavan tulotason kannalta, vaan keskituloisen muutosprosentit kuvaavat likimain kehitystä muillakin palkkatasoilla (esim. ensimmäisen kuvion mukaisilla palkkatasoilla).

Lisätiedot:

Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, 050 536 4126

Tulosta

Oikeasti hyödyllistä tietoa arjen talousasioista

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.