Lahjaverokirja E-KIRJA

Alkusanat 

1. Lahjan siviilioikeudelliset tunnusmerkit

1.1 Yleistä
1.2 Irtaimen lahja
1.2.1 Pääsääntönä muotovapaus
1.2.2 Avio-oikeuden poissuljenta
1.2.3 Ilmoitus Digi- ja väestötietovirastolle (aikaisemmin maistraatille)
1.2.4 Osakeluettelomerkintä taloyhtiössä, huoneistotietojärjestelmä ja arvo-osuusrekisteri
1.2.5 Lunastuslauseke taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä
1.3 Kiinteistön lahja
1.3.1 Tiukasti säännelty muoto
1.3.2 Kaupanvahvistaja
1.3.3 Lainhuuto
1.3.4 Sähköinen lahjakirja
1.4 Lahja alaikäiselle
1.4.1 Lahja omilta vanhemmilta
1.4.1.1 Edunvalvojan sijainen
1.4.1.2 Edustusvallan puuttuminen
1.4.1.3 Hyväksyminen täysi-ikäisenä
1.4.2 Lahja isovanhemmilta ja muilta
1.5 Aviopuolison suostumus lahjaan
1.5.1 Aviopuolison suostumuksen muoto
1.6 Perillisten suostumus lesken lahjaan
1.7 Aviopuolisoiden väliset lahjat
1.8 Avopuolisoiden väliset lahjat
1.9 Lahjat ja luovutusvoitto- sekä varainsiirtoverot
1.9.1 Lahja- ja varainsiirtoveron yhteensovittaminen
1.10 Lahjanantajan velkojien asema

2. Lahjasta oikeustoimena

2.1 Yleistä
2.2 Lahjanlupaus
2.3 Hallinnan siirto eli traditio lahjassa
2.4 Lahjan pätemättömyysperusteista
2.5 Lahjan ehdot
2.5.1 Sallitut ehdot
2.5.2 Kielletyt ja pätemättömät ehdot
2.5.3 Tarkoitemääräykset
2.6 Lahjan peruuttaminen ja purkaminen

3. Verosuunnittelusta

3.1 Yleistä
3.2 Alle 5 000 euron lahjat
3.2.1 ”Kuka tahansa kelle tahansa”
3.2.2 Kolmen vuoden yhteenlaskusääntö
3.2.3 Useampi lahjanantaja
3.2.4 Useampi lahjansaaja
3.2.5 Verottomat lahjat ja selvittämätön omaisuuden lisäys
3.2.6 Myös osituksessa ja perinnönjaossa
3.3 Koti-irtaimistolahjat
3.4 Koulutus-, kasvatus- ja elatuslahjat
3.4.1 Normaali elatusvastuu ja elatusavut
3.5 Vakuutuskorvaukset
3.6 Lahjat, perintöverotus ja perunkirjoitus
3.6.1 Kolmen vuoden sääntö ja ennakkoperinnöt
3.6.1.1 Perillisten ja muiden saamat lahjat
3.6.1.2 Lahjaveron vähentäminen perintöverosta
3.6.1.3 Kuolemantapauksiin sovellettava kahden vuoden sääntö ja lahjaverotus
3.7 Koroton velka
3.7.1 Koroton saatava ja velka veroilmoituksessa
3.8 Ilmaisasuminen, talkoot ja vastaavat tilanteet
3.9 Lahjojen pilkkominen
3.10 Lahjaveron maksu
3.11 Osinkoverosuunnittelu
3.12 Tekijänoikeudet ja patentit ym.
3.13 Lahjaverotusarvo ja luovutusvoittoverotus
3.13.1 Välilahjoitusten käyttö verosuunnittelussa vuodesta 2005 eli ns. vuoden sääntö
3.14 Lahja-asunto vai rahat asunnon ostoon
3.14.1 Ensiasunnon varainsiirtoverovapaus
3.15 ¾-kauppahintasääntö
3.15.1 Jos alennus alle 5 000 euroa
3.16 Hallintaoikeus
3.16.1 Hallinta toiselle ja omistus toiselle
3.16.2 ¾-kauppahintasääntö ja hallintaoikeus yhdessä
3.17 Julkisyhteisöjen, eräiden yhdyskuntien, eräiden laitosten sekä yksityisoikeudellisten yleishyödyllisten yhteisöjen saamat lahjat
3.18 Metsälahjavähennys
3.19 Lahjoitusvähennys henkilöverotuksessa

4. Hallintaoikeus ja muut verot

4.1 Yleistä
4.2 Hallintaoikeuden saaja tai haltija ei maksa lahjaveroa
4.3 Hallintaoikeus ja metsäverotus
4.4 Hallintaoikeus ja tuloverotus
4.5 Hallintaoikeus ja arvonlisäverotus
4.6 Hallintaoikeus ja kiinteistöverotus
4.7 Hallintaoikeus ja sen haltijan kuolema
4.8 Hallintaoikeudesta erikseen luopuminen
4.9 Hallintaoikeus osituksessa ja perinnönjaossa
4.10 Hallintaoikeus ja sukupolvenvaihdoshuojennus
4.11 Hallintaoikeus ja omaisuuden tuleva myynti
4.12 Hallintaoikeus ja edelleenluovutus

5. Lahjaverotus, arvostaminen, veroasteikot ja veroluokat

5.1 Yleistä
5.2 Lahjaverovelkasuhteen syntyminen
5.3 Lahjaveroilmoitus
5.3.1 Mihin verotoimistoon se annetaan ja milloin
5.3.2 Sähköinen ilmoittaminen
5.3.3 Myöhästyminen ja veronkorotus
5.3.4 Uudet seuraamusmaksut 1.5.2018 alkaen
5.3.5 Miksi se kannattaa antaa myös verottomissa lahjoissa
5.4 Verottajan kyselyoikeus
5.5 Verottajalla oma harkintavalta
5.6 Miten verot tulevat maksuun
5.7 Vapautus ja lykkäys lahjaveron maksuun
5.8 Käypä arvo yleisenä arvostusperiaatteena
5.8.1 Rahat, saatavat ja niihin rinnastettava omaisuus
5.8.2 Asunto-osakkeet
5.8.3 Omakotitalot ja kesämökit
5.8.4 Pörssiosakkeet ja sijoitusrahastot
5.8.5 Muut liikeosakkeet ja yritykset
5.8.6 Maatilat, metsäkiinteistöt ja rakennusmaa
5.8.7 Hallintaoikeus ja vastaavat velvoitteet sekä ikäkertoimet
5.9 Veronhuojennykset yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa
5.9.1 Miten huojennukset lasketaan
5.9.2 Huojennuksen saaminen edellyttää aina nimenomaista vaatimusta
5.9.3 Määräaikainen edelleen luovutuskielto sukupolvenvaihdoksissa
5.9.4 Veron maksuajan pidennys sukupolvenvaihdosluovutuksissa ilman korkoa
5.10 Veroasteikot ja veroluokat
5.11 Lahjaveron vanheneminen
5.11.1 Konkreettinen lahjaverovelka
5.11.2 Abstraktinen lahjaverovelka

6. Sudenkuopista verotuksessa

6.1 Yleistä
6.2 Veronkiertosäännös
6.3 Alihintainen kauppa ja luovutusvoittoverotus
6.3.1 Alihintainen luovutus vuodesta 2005
6.4 Lapsilisät
6.5 Velan lyhentäminen verottomilla lahjoituksilla
6.6 Kuka on lahjanantaja ja kuka on lahjansaaja
6.7 Yhteislahja
6.8 Olennaiset poikkeamat osituksessa ja perinnönjaossa
6.8.1 Osituksen ja jaon täydentäminen
6.9 Omaisuuden hankkiminen muun kuin rahoittajan nimiin
6.10 Lahjat yhtiöjärjestelyissä
6.10.1 Lahja yhtiölle
6.10.2 Lahja osakkaalle tai yhtiömiehelle
6.10.3 Lahja vai ansiotulo ja osakeluovutukset
6.11 Yrityksen lahjoitus
6.11.1 Tappiot
6.11.2 Käyttämättömät yhtiöveron hyvitykset
6.11.3 Poikkeuslupa
6.12 Epäonnistunut perinnöstä luopuminen
6.13 Tuoton lahjoittaminen - "puu ja hedelmät"-oppi
6.14 Lahja vai palkanlisä
6.14.1 Verottomat henkilökuntalahjat
6.14.2 Auton, asunnon ja vastaavan ostaminen työnantajalta halvalla
6.15 Esitelmäpalkkion tai palkan lahjoittaminen
6.16 Urheilijan saamat lahjat
6.17 Vakuutuskorvauslahja muulle kuin lähiomaiselle
6.18 Lahjasta ei luovutustappiota
6.19 Osakesäästötili

7. Ennakkoratkaisu

7.1 Yleistä
7.2 Mistä ja miten haetaan ja kuka hakee
7.3 Onko ennakkoratkaisu sitova
7.4 Mitä ennakkoratkaisu maksaa
7.5 Miten ennakkoratkaisuun haetaan muutosta

8. Verotuksen oikaisut ja muutoksenhaku lahjaveropäätökseen

8.1 Yleistä
8.2 Selvät ja kiistattomat virheet
8.3 Verotuksen oikaisu verovelvollisen hyväksi
8.4 Verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi
8.5 Erityistilanteita koskevat määräajat
8.6 Muut verotuksen oikaisut
8.7 Oikaisuvaatimus oikaisulautakunnalle
8.8 Valitus hallinto-oikeuteen
8.8.1 Oikeudenkäyntikulut
8.8.2 Hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisestä
8.9 Valituslupa ja valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen
8.10 Ennakkopäätösvalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen
8.11 Verotuksen palauttaminen
8.12 Verot on maksettava muutoksenhausta riippumatta
8.12.1 Ulosotonkielto
8.13 Veron alentaminen lahjan arvon alennuttua

9. Euron tulo sekä muut kansainväliset lahjaverokysymykset

9.1 Yleistä
9.2 Milloin maksan lahjaveroa Suomeen
9.2.1 Pohjoismaat
9.3 Suomessa asuminen
9.4 Ulkomaisen lahjaveron hyvittäminen
9.4.1 Muussa Pohjoismaassa maksetun lahjaveron hyvittäminen
9.5 Verotus kansainvälisissä lahjaverokysymyksissä

10. Erityyppisiä lahjakäsitteitä

10.1 Yleistä
10.2 Ennakkoperintö
10.2.1 Ennakkoperintö perintöosan suuruuteen vaikuttavana lahjana
10.2.2 Miten vaikutan verotuksessa siihen, onko lahja ennakkoperintöä vai ei
10.2.3 Ennakkoperinnön arvostus
10.3 Notariaatti- ja arvopaperilahja
10.4 Suosiolahja
10.4.1 Perintökaaren muutosesitys
10.4.2 Lahjansaajan palautusvastuu toisaalla perintökaaressa
10.5 Testamenttiin rinnastuva lahja
10.6 Kielletty kuolemanvaraislahja
10.7 Sivulahja ja kihlalahja
10.8 Remuneratorinen lahja
10.9 Sisarosuudet
10.10 Syntymättömälle lapselle annettava lahja
10.11 Huomenlahja
10.12 Mainos- ja edustuslahjat
10.13 Lahjat ulkomailta

Liitteitä

Yleisimmät tavat siirtää omaisuutta henkilöltä toiselle ovat kauppa ja lahja, jos perimistä ei oteta huomioon. Kumpaankin toimeen liittyy niin siviili- kuin vero-oikeudellisiakin näkökulmia. Tämä kirja käsittelee oikeustoimista vain toista eli lahjaa ja niistä lähtökohdista, joihin kirjoittaja on törmännyt veroneuvonnassa ja asiakirjojen laadinnassa vuosikymmenten aikana. Esille on pyritty ottamaan ne asiat, jotka tuntuvat yleisesti ja vuodesta toiseen herättävän veronmaksajien mielenkiintoa. Pyrkimys on ollut kirjoittaa mahdollisimman käytännönläheisesti.

Lahjaan liittyy siviilioikeudellisesti muutamia tunnusmerkkejä, joista eräs on lahjanantajan varallisuuden väheneminen ja toisaalla lahjansaajan varallisuuden lisääntyminen. Toinen haluaa antaa jostakin syystä pois omaansa. Antajalla on yleensä joku motiivi, jolla lahjoitus lähtee liikkeelle. Joskus motiivi on verotus, joskus joku muu seikka. Tässä kohden lahjoituksessa on syytä olla erityisen tarkkana. Mihin lahjoituksella pyritään, mitä sillä saavutetaan, onko se paras mahdollinen tapa, tarvitseeko lahjoittaja kenties itse joskus lahjoitettavaa omaisuutta jne. On siis monia kysymyksiä, jotka on syytä miettiä ennen lahjoitukseen ryhtymistä. Pahimmillaan lopputulos voi olla aivan päinvastainen kuin mitä lahjanantaja oli mielessään kuvitellut. Ihmiset muuttuvat, lait muuttuvat ja olosuhteet muuttuvat. Mutta, kun lahjoitukseen on päätetty ryhtyä, niin silloin on myös syytä hyödyntää ne mahdolliset veron minimointikeinot, jotka lainsäätäjä on tarjonnut. Siviilioikeudellisesti lahjoitus on tämän jälkeen yleensä helppo toteuttaa.

Verotus on myös oikeudenala, jossa oikeuskäytännöllä, erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden (KHO:n) päätöksillä, on suuri merkitys. Tämän vuoksi monet asiat kirjassakin perustuvat syntyneeseen oikeuskäytäntöön. Lisäksi paikalliset verotuskäytännöt voivat joskus poiketa vallitsevasta yleisestä näkökannasta, mikä lukijan on syytä pitää mielessä. Kun ainakin edellä mainittuja asioita on pohdittu, todennäköisyys lahjoitukseen onnistumiseen on suurempi.

Tätä kirjaa on päivitetty vuosien saatossa lukuisia kertoja. Ensimmäiset päivitykset osuivat 1990-luvulle. Tämä päivitys on tehty vuoden 2023 lopussa.

Valtion budjettia ajatellen lahjavero on kuitenkin vain pisara meressä verrattuna esimerkiksi tulo- ja arvonlisäveroihin, mutta se on ollut kasvamaan päin. Perintö- ja lahjaveron kertymä vuonna 2022 oli 901 miljoonaa euroa, mikä oli 9,1 % suurempi kuin vuonna 2021.

Marika Huotari on kiitettävästi huolehtinut kirjan taitoista vuosien mittaan.

Helsingissä 1. tammikuuta 2024

Tuomo Lindholm