Millaiset verotiedot ovat julkisia?

Kukapa ei tuntisi marraskuun alun veropäivää? Silloin lehtien lööpit täyttyvät edellisvuoden miljoonatulojen saajista, suurimmista mätkyistä ja veronpalautuksista. Verotus valmistuu nykyisellään verovelvolliskohtaisesti kesäkuun ja lokakuun lopun välillä, mutta verotiedot tulevat julkisiksi kaikilla henkilöillä samanaikaisesti marraskuun alussa. Tämä mahdollistaa tulotietojen vertailun julkisuudessa, vaikka täysin kattavaa kuvaa julkisista verotiedoista ei saakaan. Läheskään kaikki henkilön verotukseen liittyvät tiedot eivät nimittäin ole julkisia.

Harva tulee ajatelleeksi, että verotietojen julkisuus, edes rajoitetusti, on kansainvälisesti vertaillen melko harvinaista. Suomessakin verotiedot ovat lähtökohtaisesti salaisia ja salassa pidettäviä. Kuka tahansa ei voi selvittää tarkkaan esimerkiksi sitä, mistä erilaisista eristä toisen henkilön tulot koostuvat, mistä tulot ovat kertyneet tai kuuluuko henkilö esimerkiksi kirkkoon ja maksaa kirkollisveroa. Jollei verovelvollisella satu olemaan samanikäistä kaimaa kotimaakunnassaan, naapuri sen sijaan voi saada verotoimistosta tiedot tämän verotettavien tulojen ja verojen yhteismäärästä, vaikkeivat ne uutiskynnystä ylittäisikään. Jos samannimisiä henkilöitä on monia, naapuri joutuu arvaamaan, mitkä tiedot mahtavat olla hänen etsimänsä henkilön tulotietoja. Samalla lailla kuin lehtien etusivut täyttävien suurituloisimpien tulotiedot, kenen tahansa verotietoja voidaan siis selvittää Verohallinnosta suomalaisen verotietojen julkisuuden johdosta. 

Valtaosa verotiedoista salassa pidettäviä

Koska verotustiedot kuvaavat henkilöiden taloudellista asemaa ja kuuluvat näin ollen yksityiselämän suojan piiriin, ovat tiedot vain rajoitetusti julkisia. Julkisuuslaki lähtee viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julkisuuden periaatteesta, mutta laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta rajaa julkisuuden vain tiettyihin verotietoihin. Itse asiassa suurin osa verotustiedoista on verotietojen julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä. Yksityisyyden suojan piiriin kuuluvat esimeriksi tiedot verovelvollisen perhesuhteista, lasten huoltosuhteista, työttömyyseläkkeistä, työttömyydestä, invalidiprosentista, kuulumisesta kirkkokuntaan, pankkiyhteyksistä ja turvakiellosta.

Julkisia verotietoja ei saa Verohallinnon nettisivuilta, vaan niitä voi pyytää puhelimitse tai katsella Verohallinnon toimipisteessä asiakaspäätteellä. Henkilöasiakkaan tietoja voi hakea maakunnan, henkilön nimen ja syntymävuoden perusteella. Pakollisia hakuehtoja ovat maakunta ja sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta. Tietoja ei voi tulostaa tai kopioida esimerkiksi muistitikulle, mutta tiedoista voi tehdä itse muistiinpanoja. Jos tiedot haluaa paperilla, on palvelu maksullista. Vaikka tietoja ei Verohallinnolta saakaan verkon kautta, tiedotusvälineet huolehtivat käytännössä siitä, että suurituloisten tulotiedot ovat verkossa kaikkien saatavilla.

Henkilöasiakkaan tuloverotuksen julkisia tietoja ovat:

• henkilön nimi, syntymävuosi ja maakunta
• valtion verotuksessa verotettava ansiotulo ja pääomatulo
• kunnallisverotuksessa verotettava tulo
• tulovero
• kunnallisvero
• maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärä
• ennakkoverojen yhteismäärä
• jäännösvero tai veronpalautus

Ehdotetut muutokset:

• myös muutosverotuksen tiedot julkisia
• ennakoiden määrä ei julkinen

Verotietojen julkisuutta ollaan muuttamassa

Verotietojen julkisuudella tavoitellaan avoimuutta ja ajatuksena on muun ohessa, että julkisista verotiedoista kansalaiset saavat tiedon siitä, miten verotaakka Suomessa jakautuu, kenellä on taloudellista vaikutusvaltaa ja mistä milloinkin palkitaan rahallisesti. Verotietojen julkisuus nähdään tärkeänä osana avoimen yhteiskunnallisen keskustelun perustaa.

Tuloverotuksen julkiset tiedot ovat julkisia verotuksen päättymishetken mukaisina. Jos verotukseen tulee myöhemmin muutoksia vaikkapa muutoksenhaun tai oikaisun vuoksi, nämä muuttuneet tiedot eivät tällä hetkellä ole julkisia.

Tilanteeseen on kuitenkin tulossa muutos, jos vireillä oleva lainsäädäntömuutos hyväksytään eduskunnassa. Muutoksen yksityiskohdat voivat vielä muuttua eduskuntakäsittelyn yhteydessä, mutta odotettavissa on, että jatkossa tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa myös tieto muuttuneista verotustiedoista tulisi julkiseksi.

Jos viranomainen muuttaa henkilön verotusta joko oma-aloitteisesti tai tämän oman vaatimuksen takia, tulee jatkossa myös uusi verotuksen lopputulos julkiseksi. Muuttuneet verotustiedot olisivat julkisia samassa laajuudessa kuin säännönmukaisen verotuksen tiedot nykyään. Lakia olisi tarkoitus soveltaa tuloverotuksen tietoihin verovuodesta 2022 alkaen ja kiinteistöverotuksen tietoihin vuodesta 2023 alkaen. 

Muutokset jäänevät jatkossa näkyviksi

Kun säännönmukaisen verotuksen tiedot tulevat julkisiksi vuosittain marraskuun alussa, muutosverotuksen tiedot tulisivat jatkossa pääsääntöisesti julkisiksi muutoksen tekemistä seuraavan kuukauden 20. päivän jälkeen, jos lakiehdotukseen ei tule eduskuntakäsittelyssä muutoksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisten verovelvollisten julkiset verotiedot voisivat jatkossa muuttua tai oikeastaan täydentyä pitkin vuotta, jos heidän verotuksessaan tapahtuu muutoksia.

Ehdotetun muutoksen myötä julkisiin verotietoihin kuuluisivat sekä säännönmukaisen verotuksen tiedot, että verotuksen päättymisen jälkeen muuttuneet tiedot. Jos verovelvollisen verovuoden verotukseen olisi tehty muutoksia useampaan kertaan, näkyisivät julkisissa verotiedoissa kaikki muutokset. Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että julkiseksi jäisi siis jokainen välivaiheen päätös myös silloin, kun verotuksen lopputulosta myöhemmin muutetaan. On mielestäni epäselvää, miksi muuttuneiden verotustietojen tulee jäädä julkisiksi – ainoa tieto, mitä siitä voidaan päätellä, on, että verovelvollisen verotusta on ollut tarve muuttaa.

Tavoitteena torjua harmaata taloutta

Muutoksen tavoitteena on parantaa julkisten tietojen laatua, edistää henkilötietojen suojan parempaa toteutumista ja lisätä verovelvollisten oikeusturvaa. Lisäksi uudistuksen tarkoituksena on edistää harmaan talouden torjuntaa. Tieto siitä, että esimerkiksi verotarkastuksen johdosta verovelvollisen tuloon näkyisivät verotuksen julkisissa tiedoissa verotettavan tulon ja veron määrän lisääntymisenä, saattaisi esitysluonnoksen mukaan ehkäistä ryhtymistä harmaan talouden toimintaan.

On totta, etteivät julkiset verotiedot anna tällä hetkellä oikeaa kuvaa verotettavien tulojen kokonaismäärästä silloin, kun verotus on alun perin virheellinen ja sitä on myöhemmin muutettu. Vaikka verovelvollisten henkilötietojen suoja ja oikeusturva paranevat, kun julkiset verotiedot sisältävät myös muuttuneen verotuksen tiedot, lisää muutos kuitenkin käytännössä entisestään verotietojen julkisuuteen liittyvää tirkistelymahdollisuutta ja näin myös kaventaa yksityisyyden suojaa. Muutosverotustietojen julkistaminen voi myös olla omiaan luomaan täysin uudenlaista julkista verokeskustelua ja spekulointia oikaisujen syistä, mitä toki ilmeisesti muutoksella tavoitellaankin. Ajatuksena on, että jo tieto verotuksen oikaisujen julkisuudesta toimisi pelotteena ja ehkäisisi harmaan talouden toimintaa.

Ikävää muutoksessa on se, ettei uudenlainen julkisuus kohdistuisi vain veronkiertäjiin, vaan myös tavallisiin kansalaisiin. Voi myös olla, että jatkossa julkisuuteen kaivetaan erityisesti julkisuuden henkilöiden tai vaikka poliitikkojen verotuksen muutoksia, joissa taustalla voi olla verovelvoitteiden laiminlyöntien sijaan täysin hyväksyttäviä syitä, inhimillisiä väärinkäsityksiä, tulkintaerimielisyyksiä tai jopa selviä Verohallinnon virheitä. Toivon mukaan näin ei käy. Julkisten verotietojen oikeellisuuden näkökulmasta olisi myös ollut suotavaa, että muuttuneet tiedot tulisivat julkisiksi vasta kun ne ovat lainvoimaisia eli niistä ei enää voi valittaa. Tällaista rajausta tuskin kuitenkaan on odotettavissa, koska sen toteuttaminen on ilmeisen vaikeaa. 

Tiedotusvälineet saavat suurituloisten listan

Verotietojen julkisuuslain voimaantulosta lähtien Verohallinto on tuottanut ja luovuttanut suurituloisimpien, yli 100 000 euroa vuodessa tienanneiden suomalaisten verotustiedot listana tiedotusvälineille. Listan laatiminen ei ole Verohallinnon velvollisuus vaan enemmänkin avoimuuden nimissä annettua hyvää palvelua.

Vuonna 2019 Verohallinto linjasi, että suurituloisillakin on yleiseen tietosuoja-asetukseen nojaten oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä eli kieltää nimensä sisällyttäminen suurituloisten listaan. Useampi tiedotusväline haastoi Verohallinnon tuolloisen linjauksen ja valitti siitä hallinto-oikeuteen. Verohallinnon linjaus poistaa henkilö pyynnön perusteella suurituloisten listalta katsottiin kuitenkin hallinto-oikeudessa lähtökohtaisesti oikeaksi – kaikilla pitää olla oikeus kieltää nimensä sisällyttäminen Verohallinnon tuottamaan suurituloisten listaan. Samalla hallinto-oikeus kuitenkin totesi, että tieto siitä, ketkä ovat tietojensa luovutusta vastustaneet, on silti julkinen. Koska verotiedot ovat julkisia, ei kukaan voi myöskään vaatia Verohallintoa poistamaan tietojaan julkisista verotiedoista yleisesti.

Sopan lopputuloksena tilanne on tällä hetkellä se, että jokainen voi kieltää nimensä sisällyttämisen suurituloisten listaan, mutta tiedotusvälineet saavat pyynnöstä Verohallinnolta tiedon niistäkin henkilöistä, jotka ovat tietojen luovutusta vastustaneet. Tämän vastustajien listan tietojen perusteella tiedotusvälineet saavat siis kaivettua myös alkuperäiseltä puuttuvien suurituloisten tulotiedot Verohallinnolta. Omien tietojen luovutusta vastustamalla ei siis voi estää tulotietojen päätymistä julkisuuteen, ainoastaan viivästyttää sitä. Tietojensa luovutusta vastustaneet tulevat käytännössä vastustuksellaan jopa hankkineeksi ylimääräistä julkisuutta, jos tiedostusvälineet tulotietojen julkaisun lisäksi uutisoivat siitä, ketkä alun perin tietojen luovutusta vastustivat.

Mitä voi päätellä julkisista tulotiedoista?

Vaikka julkisista verotiedoista revitään jutun juurta ainakin muutaman päivän ajan, unohtuu keskustelusta toisinaan, etteivät ne sisällä kuin osan totuutta. Nimensä mukaisesti julkiset verotiedot sisältävät tiedon vain verotettavista tuloista. Jos osa henkilön tuloista on verovapaita, ei julkisista verotiedoista voi päätellä kokonaisansioita. Verotiedoissa eivät näy esimerkiksi seuraavat tiedot:

• verovelvollisen bruttopalkka
• verovapaat myyntivoitot (oman asunnon myynti tai vaikka yritysomaisuuden luovutus, johon sovelletaan sukupolvenvaihdoshuojennusta)
• ulkomaan tulot, joihin Suomella ei ole verotusoikeutta esimerkiksi verosopimuksen vuoksi
• verovapaa osuus listatun ja listaamattoman yhtiön osingoista

Saako verottajalta muitakin tietoja?

Joskus voi tulla tarve selvittää myös muusta kuin puhtaasta uteliaisuudesta toisen henkilön tai vaikka kuolinpesän verotukseen liittyviä tietoja. Esimerkiksi kuolleen henkilön perunkirjoitusta varten voi olla tarve saada tieto sellaisen toisen kuolinpesän perunkirjoituksesta, joka Verohallinnolle on aikanaan toimitettu. Mitä kaikkia tietoja verottajalta sitten voi onkia tietoonsa ja mitä tarkoitusta varten?

Julkiset verotiedot eivät ole ainoa tieto, jota Verohallinnolta voi itselleen pyytää. Myös salassa pidettäviä verotietoja voi saada verohallinnolta, mutta rajatusti. Toisen verovelvollisen verotustietojen saaminen edellyttää laillista perustetta.

Jokaisella on ensinnäkin oikeus saada itselleen sellaiset verotustiedot, jotka vaikuttavat tai ovat voineet vaikuttaa hänen omaan verotukseensa, sillä hän on näiden tietojen osalta asianosainen. Tiedot voi saada, vaikka ne eivät olisi julkisia. Jos esimerkiksi työnantajayrityksesi verotarkastuksessa määrätään jonkin suorituksen perusteella veroja maksettavaksi sinulle työntekijänä, on yhtiön verotarkastusasiakirjat tältä osin sinun saatavissasi.

Julkisuuslaissa on kuitenkin rajattu myös asianosaisen oikeutta tiedonsaantiin: esimerkiksi viranomaisen ratkaisuehdotukset ovat julkisia vasta kun asian käsittely viranomaisessa on päättynyt. Erilaiset viranomaisessa syntyneet muistiinpano- ja luonnosasiakirjat, virkatehtäviin kuulumattomat asiakirjat sekä viranomaisten sisäistä käyttöä varten hankitut asiakirjat eivät olekaan julkisia asiakirjoja – ainoastaan niiden perusteella syntyneet lopulliset asiakirjat. Joskus raja muistiinpanon ja julkisen asiakirjan välillä on kuitenkin häilyvä: ollakseen ei-julkinen, täytyy luonnoksen tai muistiinpanon olla eräänlainen aihio tai välituote ennen lopullisen muotonsa saanutta muistiota tai muuta asiakirjaa. Näistäkin viranomainen voi halutessaan antaa verovelvolliselle tiedon.

Verohallinto voi antaa toisesta verovelvollisesta verotustietoja, jotka ovat tarpeen kuolinpesän selvittämiseksi ja osituksen tai perinnönjaon toimittamiseksi. Jos tekeillä on esimerkiksi perunkirjoitus isästäsi, joka oli kuollessaan sisarensa kuolinpesän osakas, voit saada kopion tuosta sisaren perukirjasta Verohallinnolta, jollet löydä sitä isäsi arkistoista.

Jollet ole arkistoinut omaa veropostiasi, etkä saa päätöksiäsi tulostettua Omaverosta, voit pyytää Verohallinnolta tietysti myös omia verotietojasi. Voit tilata Verohallinnolta esimerkiksi

• veroilmoituksen ja sen liitelomakkeita, erittelyitä, kuitteja ja selvityksiä
• verotuspäätöksen, verotustodistuksen ja verotuspäätöksen erittelyosan
• verokortin ja selvityksen ennakonpidätysperusteista
• perintöverotuspäätöksen tai lahjaverotuspäätöksen

Verotietoja voidaan käyttää myös tieteellisessä tutkimuksessa, tilastoinnissa tai viranomaisen suunnittelu- ja selvitystyössä. Tällöin tiedot luovutetaan esimerkiksi kopioina verotusasiakirjoilta tai massamuotoisesti sähköisessä muodossa. Tietojen luovuttaminen on lähtökohtaisesti maksullista. Jotta tietoja voidaan luovuttaa, on oltava ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Tunnistettavissa olevat, verovelvollista koskevat tiedot tulee suojata niin, etteivät ulkopuoliset pääse katselemaan, muuttamaan, luovuttamaan tai tuhoamaan tietoja. Tutkimuksen päätyttyä tulee tutkimusrekisteri hävittää tai arkistoida.

Kati Malinen

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja.