22.4.2024

Julkisyhteisöjen ja valtion velka

Valtio velkaantuu, kun valtiontalous on alijäämäinen, eli menot ovat tuloja suuremmat. Valtionvelka mahdollistaa pitkän aikavälin investoinnit ja finanssipolitiikan liikkumavaran suhdanteissa. Koko julkisen sektorin velkaantumista vertaillaan kansainvälisesti suhteessa maan BKT:een.

Julkisen sektorin velkaantumista tarkastellaan kattavimmin ottamalla huomioon paitsi valtion myös paikallistason sekä sosiaaliturvarahastojen velkaantuminen.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa EU:n jäsenmaiden julkisen talouden velkakantaa yhtenevästi. EDP-velka on nimellishintainen bruttovelka ja käsittää ainoastaan käteisrahan ja talletukset, arvopaperit sekä lainat.

Julkisyhteisöjen velka on sulautettu velka eli siitä on poistettu alasektoreiden (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) väliset velkaerät. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. 

Julkisyhteisöjen velka EU-maissaEDP-velka
Valtionvelka Suomessa

Kun tarkastellaan valtionvelkaa, keskitytään yhteen osaan julkista taloutta. Suomessa valtionvelka muodostaa suurimman osan julkisyhteisöjen veloista.

Perustuslain mukaan Suomen valtiolle voidaan ottaa lainaa eduskunnan suostumuksella. Valtion lainanottotarve syntyy valtion budjetin mahdollisesta alijäämästä ja erääntyvän velkakannan jälleenrahoittamisesta.

Velan kustannuksiin vaikuttaa ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset.

Valtiovarainministeriö vastaa valtionvelan hoitamisen strategisesta linjasta, ja käytännön rahoitusoperaatiot toteuttaa Valtiokonttori.

Valtiokonttorin valtionvelka, vuoden lopussa

Vuosi Velka nimellisesti,
milj. €
Suhteessa
BKT:hen
1940 29 39,7 %
1941 59 66,0 %
1942 74 67,2 %
1943 87 61,4 %
1944 113 71,1 %
1945 144 58,7 %
1946 176 47,9 %
1947 198 39,6 %
1948 205 29,4 %
1949 235 31,5 %
1950 228 24,8 %
1951 220 16,4 %
1952 217 15,6 %
1953 224 16,3 %
1954 228 15,0 %
1955 230 13,7 %
1956 253 13,5 %
1957 284 13,9 %
1958 289 13,1 %
1959 294 12,3 %
1960 271 10,1 %
1961 282 9,1 %
1962 342 10,4 %
1963 439 12,2 %
1964 505 12,5 %
1965 580 12,9 %
1966 661 13,8 %
1967 745 14,1 %
1968 840 13,9 %
1969 744 10,8 %
1970 707 9,2 %
1971 672 7,9 %
1972 637 6,5 %
1973 531 4,4 %
1974 451 3,0 %
1975 596 3,3 %
1976 778 3,8 %
1977 1 136 5,0 %
1978 2 051 8,2 %
1979 2 555 8,8 %
1980 3 022 9,0 %
1981 3 717 9,8 %
1982 5 087 11,9 %
1983 6 412 13,4 %
1984 7 445 13,9 %
1985 7 902 13,6 %
1986 8 745 13,9 %
1987 9 841 14,5 %
1988 9 769 12,7 %
1989 8 899 10,4 %
1990 9 593 10,5 %
1991 14 204 16,3 %
1992 27 849 32,8 %
1993 43 030 50,2 %
1994 51 722 57,0 %
1995 60 121 61,0 %
1996 66 121 64,8 %
1997 69 770 63,0 %
1998 69 796 58,0 %
1999 68 052 53,6 %
2000 63 435 46,6 %
2001 61 760 42,8 %
2002 59 253 40,0 %
2003 63 320 41,7 %
2004 63 788 40,2 %
2005 60 044 36,5 %
2006 58 904 34,1 %
2007 56 068 30,0 %
2008 54 382 28,0 %
2009 64 281 35,4 %
2010 75 152 39,9 %
2011 79 661 40,2 %
2012 83 910 41,7 %
2013 89 738 43,9 %
2014 95 129 46,0 %
2015 99 807 47,2 %
2016 102 352 47,0 %
2017 105 773 46,7 %
2018 104 973 45,0 %
2019 106 368 44,3 %
2020 124 833 52,4 %
2021 128 696 51,3 %
2022 141 628 52,7 %
2023 156 172 55,4 %

Lähde: Valtiokonttori

Tulosta sivu

Sinua saattaisi kiinnostaa

Veronmaksajat Puolenpitoa
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4, 00100 Helsinki