Ansiotulosta tehtävät vähennykset 2023

Osa verovähennyksistä tehdään suoraan veroista, osa taas tuloista ennen veron laskemista. Verosta tehtävät vähennykset pienentävät suoraan maksettavan veron määrää, tuloista tehtävät vähennykset taas pienentävät vain summaa, josta verot lasketaan.

Verottajan viran puolesta tekemät vähennykset

Tulonhankkimisvähennys 

Tulonhankkimisvähennys myönnetään kaikille, joilla on ollut palkkatuloa. Vähennys on 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulojen määrä. Jos todellisten tulonhankkimiskulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään tulonhankkimiskulujen määrä.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen jäsenmaksut vähennetään kokonaan palkkatuloista.

Pakolliset vakuutusmaksut 

Verovelvollisella on oikeus vähentää puhtaista ansiotuloistaan työntekijän eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu sekä omasta ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta suorittamansa maksut.

Merityötulovähennys

Merityötulovähennyksen määrä sekävaltionverotuksessa että kunnallisverotuksessa on 20 % merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Verovelvollisen merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 prosentilla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennystä korotetaan kunnallisverotuksessa 170 euroa jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana alus ei käy Suomessa ja jonka ajan verovelvollinen työskentelee aluksessa. Korotukseen oikeuttavan ajanjakson päättyessä korotus myönnetään kuitenkin myös vajaalta kalenterikuukaudelta.

Invalidivähennys

Invalidivähennys poistuu tuloverotuksesta 1.1.2023 alkaen. Syynä on hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvät verotuksen muutokset. Invalidivähennys säilyy Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa.

Ansiotulovähennys

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys muuttuu ansiotulovähennykseksi, joka myönnetään samoin perustein ja saman suuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Vähennyksen rakenne säilyy muuten samana.

Verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään verotuksen ansiotulovähennys. Vähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.

Vähennys on 51 prosenttia tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 4,5 prosentilla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

Opintorahavähennys

Opintorahavähennys tehdään puhtaasta ansiotulosta. Vähennyksen enimmäismäärä on 2 600 euroa. Pääomatulot eivät vaikuta opintorahavähennyksen määrään, mutta ansiotulojen kasvaessa vähennystä aletaan asteittain pienentää. Vähennystä ei myönnetä lainkaan, jos puhtaat ansiotulosi ylittävät 7 800 euroa.

Perusvähennys

Perusvähennys muuttuu vähennykseksi, joka myönnetään samoin perustein ja saman suuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Vähennyksen rakenne säilyy muuten samana.

Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 870 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.

Eläketulovähennys

Uusi eläketulovähennys korvaa nykyiset kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen ja se myönnetään saman suuruisena ja samoin perustein valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa.

Eläketuloa saavan verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään eläketulovähennys.

Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että täyden kansaneläkkeen määrä kerrotaan luvulla 1,173 ja tulo pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan saa olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 prosentilla ylimenevän osan määrästä. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 22 500 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 15 prosentilla ylittävältä osalta.

Täyden eläketulovähennyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläkkeenä pidetään verovuonna yksinäiselle henkilölle maksetun täysimääräisen kansaneläkkeen määrää.

Vuonna 2023 valtionverotuksen eläketulovähennyksen enimmäismäärä on 10 320 euroa.

Verotuksessa ei myönnetä osittaistakaan eläketulovähennystä, jos verovelvollisen puhdas ansiotulo vuonna 2023 ylittää noin 49 880 euroa.

Alijäämähyvitys 

Alijäämähyvitys on pääomatuloveroprosentin (30 %) suuruinen osa pääomatulolajin alijäämästä eli siitä määrästä, jolla pääomatuloista verovuonna tehtävät vähennykset ylittävät pääomatulojen määrän.

Alijäämähyvitys voi liittyä esimerkiksi vuokraustoiminnan tai metsätalouden tappioon. Kyseiset tappiot vähennetään ensi sijassa pääomatuloista. Jos edellä mainittua tappiota ei voida vähentää pääomatuloista muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Tästä alijäämästä myönnetään alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotulojen veroista.

Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 euroa yhden elätettävänä olevan alaikäisen lapsen osalta. Kahden tai useamman lapsen osalta korotus on yhteensä 800 euroa.

laikäisen lapsen osalta. Kahden tai useamman lapsen osalta korotus on yhteensä 800 euroa. 

Työtulovähennys

Ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta vähennetään työtulovähennys. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys lasketaan verovelvollisen veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.

Vähennys on 12 prosenttia edellä mainittujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 2 030 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 22 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,03 prosentilla puhtaan ansiotulon 22 000 euroa ylittävältä osalta. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 70 000 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 1,21 prosentilla ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan

1. 200 eurolla, jos verovelvollinen on ennen verovuoden alkua täyttänyt 60 vuotta, mutta ei kuitenkaan 62 vuotta
2. 400 eurolla, jos verovelvollinen on ennen verovuoden alkua täyttänyt 62 vuotta, mutta ei kuitenkaan 65 vuotta
3. 600 eurolla, jos verovelvollinen on täyttänyt 65 vuotta ennen verovuoden alkua

Työtulovähennyksen enimmäismäärän korottaminen yli 60-vuotiailla tekee työn tekemisen eläkkeellä ollessa hieman nykyistä kannustavammaksi, jos palkkatulon määrä ylittää 17 500 euroa vuodessa.

Vähennykset joita pitää vaatia itse

Tulonhankkimismenot

Verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Palkkatuloista verovelvollinen saa vähentää tulonhankkimisvähennyksenä 750 euroa. Jos verotuksessa vaadittujen palkkatulon hankkimisesta johtuvien kulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään ne veronalaisista ansiotuloista. Tositteita ei lähetetä verottajalle, vaan ne tulee säilyttää itsellä. Pääomatulojen hankkimisesta johtuneet menot vähennetään pääomatuloista, ottaen kuitenkin huomioon 50 euron omavastuun arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenoissa.

Tulonhankkimiskuluja ovat muun ohessa Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukainen työhuonevähennys, ammattikirjallisuuden ja työhön käytettävien koneiden ja laitteiden, kuten tietokoneen ja tulostimen, hankintamenot.

Verovuoden 2022 työhuonevähennyksen määrät ovat huoneen käytön määrästä riippuen 920 euroa, 460 euroa ja 230 euroa. Verovuoden 2023 työhuonevähennys vahvistetaan vuoden 2023 lopussa.

Asunnon ja työpaikan väliset matkat

Kustannukset kodin ja työpaikan välisistä päivittäisistä matkoista vähennetään ansiotuloista halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon taksan mukaan. Vähennys on enintään 8 400 euroa vuosina 2022 ja 2023. Omavastuu on 750 euroa, joten täyden vähennyksen saamiseksi matkakuluja on oltava yhteensä 9 150 euroa.

Oman auton käytön mukaan myönnettävän matkakuluvähennyksen kilometrikohtainen euromäärä on 0,30 euroa kilometriltä ja käyttöetuauton mukaan myönnettävä määrä 0,24 euroon kilometriltä.

Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi tai sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa, erityisäitiysrahaa, isyysrahaa, raskausrahaa, erityisraskausrahaa, vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa, hänen omavastuuosuuttaan pienennetään 70 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 140 euroa.

Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut soviteltua työttömyysetuutta tai osittaista vanhempainrahaa, täysiä korvauskuukausia laskettaessa korvauspäivät muutetaan täysiksi korvauspäiväksi.

Omavastuuta ei alenneta, jos verovelvollinen saa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisia tukia.

Työasuntovähennys

Jos verovelvollinen on varsinaisen työpaikkansa sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä asunnon (työasunto) ja verovelvollisella on myös toinen asunto, jossa hän puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa asuu (vakituinen asunto), vähennetään verovelvollisen ansiotuloista tulonhankkimiskuluina 450 euroa jokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jona hänellä on ollut kaksi asuntoa. Työsuhdeasunnosta vähennys lasketaan asunnon luontoisetuarvon tai siitä maksetun vuokran perusteella.

Perheetön henkilö voi saada työasuntovähennyksen vain, jos hänellä on samanaikaisesti vähintään kaksi varsinaista työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa näiden työpaikkojen sijainnin vuoksi.

Vähennyksenä myönnetään kuitenkin enintään verovelvollisen työasunnosta maksamaa vuokraa vastaava määrä tai asuntoetutilanteessa luontoisetuarvo. Vähennyksen myöntäminen edellyttää, että vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnosta ja siitä varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu.

Ryhmäeläkevakuutuksen maksut

Ansiotulosta saa vähentää eläkesäätiössä, eläkekassassa tai vakuutusyhtiössä kollektiivisesti järjestetystä lisäeläketurvasta suoritetuttuja maksuja 5 prosenttia eläketurvan järjestäneen työnantajan verovelvolliselle verovuonna maksaman palkan määrästä, kuitenkin enintään 5 000 euroa vuodessa. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on maksanut vakuutusmaksuja vähintään yhtä paljon.

Maksujen vähennysoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan tietyssä iässä. Alin ikä määräytyy sen mukaan, milloin henkilö on tullut ryhmäeläkevakuutuksen piiriin.

Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että vuonna 2013 tai sen jälkeen vakuutuksen piiriin tulleen eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan seuraavan taulukon mukaan:

syntymävuosi	eläkeikä, vuotta
1957 tai aiemmin	68
1958–1961	69
1962 tai myöhemmin	70

Vakuutuksen piiriin 6.5.2004–31.12.2012 tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa edellä mainituin rajoituksin, jos sopimuksen mukaan heille aletaan maksaa vanhuuseläkettä aikaisintaan 60 vuotta täytettyään.

Ennen 6.5.2004 vakuutuksen piiriin tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa kokonaan, jos eläkeikä on vähintään 55 vuotta. Euromääräistä rajaa työntekijän maksuosuudella ei ole.  

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys myönnetään harkinnanvaraisesti ja edellyttää erityisiä olosuhteita, kuten suuria sairauskuluja. Vähennyksen suuruuteen vaikuttaa verovelvollisen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Vähennys on enintään 1 400 euroa ja se vähennetään puhtaiden ansiotulojen määrästä.

Yksinomaan sairaudesta johtuneiden kustannusten perusteella verovelvollisen veronmaksukyvyn voidaan katsoa olennaisesti alentuneen vain, jos hänen ja hänen perheenjäsentensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonna on vähintään 700 euroa ja samalla vähintään 10 prosenttia verovelvollisen puhtaiden pääomatulojen ja ansiotulojen yhteismäärästä.

Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

 Verovelvollisen, joka on verovuonna suorittanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua elatusapua, saa vähentää 1/8:n verovuonna maksetusta elatusavusta, kuitenkin enintään 80 euroa alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään ansiotulosta valtiolle maksettavasta verosta.

Opintolainavähennys

Opintolainavähennys myönnetään niille yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille, jotka ovat vastaanottaneet opiskelupaikan ennen 1. päivänä elokuuta 2014. 

Opintolainavähennyksenä tutkinnon määräajassa suorittanut verovelvollinen saa vähentää verosta takaisin maksamaansa opintolainan lyhennystä vastaavan määrän. Vuosittain myönnettävän vähennyksen enimmäismäärä on 30 % lainan 2 500 euroa ylittävästä osasta.

Lahjoitusvähennys

Luonnollisella henkilöllä ja kuolinpesällä on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruinen rahalahjoitus.

Kotitalousvähennys 

Kotitalousvähennys vähennetään vaatimuksesta ansio- ja pääomatuloista maksettavasta verosta. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä