Tilastoja kotitalousvähennyksen käytöstä

Kotitalousvähennyksen tavoitteena on korvata tavanomaista kotona tapahtuvaa kotitalous- ja hoivatyötä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä markkinaehtoiseen työhön ja kasvattaa tätä kautta kotitalouspalveluiden kysyntää ja työllisyyttä. Vähennyksen tavoitteena on myös karsia kotitalouspalveluiden tuottamisessa esiintyvää harmaata taloutta ja edistää asuntojen omaehtoista ylläpitotoimintaa. 

Kotitalousvähennys (verotukimalli) oli kokeiluluontoisesti käytössä vuoden 1997 lokakuusta lähtien Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Samanaikaisesti oli Länsi- ja Itä- Suomen lääneissä kokeiluluontoisesti voimassa ns. yritystukimalli, jonka mukaan tuki myönnettiin suoraan kotitaloustyötä myyvälle yritykselle.

Nykymuotoisena kotitalousvähennys on ollut voimassa vuodesta 2001 lähtien. Voimaantulon jälkeen vähennystä on kuitenkin muutettu useaan otteeseen. Vähennystä laajennettiin aina vuoteen 2009 asti, jolloin vähennyksen enimmäismäärä korotettiin 3 000 euroon ja vähennys ulotettiin myös tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön. Vuoden 2012 alussa vähennyksen enimmäismäärä laski 2 000 euroon ja vähennyksen määrä putosi 60 prosentista 45 prosenttiin yritykselle maksetusta työstä. Kotitalousvähennyksen osuutta palkkakustannuksista supistettiin vastaavasti, kun verovelvollinen palkkaa työntekijän suoraan itse. Vähennyksen enimmäismäärä nostettiin vuoden 2014 alusta 2 400 euroon. Lisätietoja vähennyksen tekemisestä.

Myönnettyjen kotitalousvähennysten määrä verotuksessa, milj. euroa

  Kaikki yhteensä Palkansaajat Eläkeläiset
1997* 0,667 0,464 0,133
1998 7,975 5,463 1,686
1999 10,173 6,929 2,209
2000 13,552 9,125 3,029
2001** 32,408 20,818 6,940
2002 42,514 26,826 9,423
2003 90,462 56,348 20,662
2004 110,513 68,615 25,438
2005 139,267 91,394 28,113
2006 164,728 103,421 34,885
2007 181,707 112,961 38,968
2008 219,186 135,086 47,555
2009 390,578 239,469 83,121
2010 408,134 251,514 100,152
2011 476,436 291,266 102,94
2012 302,09 177,76 71,467

Kotitalousvähennyksen saajien lukumäärä

  Kaikki yhteensä Palkansaajat Eläkeläiset
1997* 4 610 3 085 1 053
1998 19 299 12 693 4 627
1999 24 216 15 648 6 162
2000 31 529 20 000 8 299
2001** 72 420 44 137 18 193
2002 89 516 53 808 23 214
2003 143 953 84 606 38 345
2004 177 698 104 163 47 747
2005 218 967 135 880 52 320
2006 243 213 144 354 60 481
2007 260 959 152 636 65 766
2008 310 942 180 632 78 844
2009 360 800 202 875 97 382
2010 369 437 207 516 100 152
2011 401 613 225 671 108 472
2012 360 171 197 919 101 437

* Järjestelmä astui voimaan lokakuussa 1997.

** Järjestelmä tuli voimaan koko maassa.

Pdf-kuva keskimääräisestä kotitalousvähennyksestä 

(Lähde: Verohallitus, maksuunpanotilasto)

Mihin kotitalousvähennystä käytetään?

Kotitalousvähennystä hyödynnetään eniten remonteissa. Vuonna 2009 kotitalousvähennykseen oikeuttavista kustannuksista

  • 81 prosenttia liittyi remonttipalveluihin,
  • 16 prosenttia kotitaloustyöhön sekä
  • 3 prosenttia hoito- ja hoivapalveluihin.


Ketkä käyttävät kotitalousvähennystä?

Kotitalousvähennyksen käyttö lisääntyy ansiotulojen kasvun myötä, eli hyvätuloiset käyttävät kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja pienituloisia enemmän. Kuitenkin myös pienituloisissa on vähennyksen hyödyntäjiä.

Kotitalousvähennyksen euromäärissä ei juuri ole eroja pieni- ja suurituloisten välillä. 
Iäkkäät henkilöt käyttävät vähennystä eniten ja nuoret vähiten.

(Lähde: VATT, Kotitalouspalveluiden verovähennykset Suomessa ja Ruotsissa.)

Tutustu VATT:n raporttiin kotitalousvähennyksestä (pdf-julkaisu)

Päivitetty 31.12.2013

Tulosta

Veronmaksajien ekonomistit


Pääekonomisti
Mikael Kirkko-Jaakkola
puh. 09 6188 7326
etunimi.sukunimi
@veronmaksajat.fi


Ekonomisti
Niina Suutarinen
puh. 09 6188 7327
etunimi.sukunimi
@veronmaksajat.fi