Kansainvälinen verotus

Yleisesti verovelvollinen

Yleisesti verovelvollinen maksaa kaikista tuloistaan veroa Suomeen, ellei verosopimus tai kuuden kuukauden sääntö estä verotusta. Henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana.

Ulkomailla asuva Suomen kansalainen on yleisesti verovelvollinen vielä muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, ellei hän osoita olennaisten siteiden Suomeen katkenneen (ns. kolmen vuoden sääntö).

Palkkatulo ulkomailta

Palkasta maksetaan veroa yleensä työntekovaltioon. Ulkomailla ansaitusta palkasta ei makseta veroa Suomeen, jos ulkomaantyöskentely kestää vähintään kuusi kuukautta ja Suomessa ei oleskella enempää kuin keskimäärin kuusi päivää kuukautta kohden (6 kuukauden sääntö).

Jos ulkomailla työskentely keskeytyy koronapandemian vuoksi aikaisemmin kuin alun perin oli tarkoitus, ulkomailla ansaittuun palkkaan voi silti soveltua kuuden kuukauden sääntö. Samoin jos pandemian vuoksi ns. Suomi-päivät ovat enemmän kuin keskimäärin kuusi päivää kuukaudessa, ulkomailla ansaittu palkka voi silti olla verovapaata Suomessa. Verohallinto on antanut asiasta kannanoton, joka on luettavissa osoitteessa vero.fi.

Yksi kuuden kuukauden säännön ehdoista on lisäksi se, että työntekovaltiolla täytyy olla verosopimuksen mukaan ensisijainen verotusoikeus palkkaan, jos Suomella on verosopimus ko. valtion kanssa. Jos verosopimus estää verotuksen, verotetaan palkka vain Suomessa eikä kuuden kuukauden sääntöä sovelleta.

Työntekovaltio ei voi sopimusten mukaan yleensä verottaa palkkaa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät.

  1. Työntekijä oleskelee työntekovaltiossa enintään 183 päivää verosopimuksessa määriteltynä ajanjaksona*.
  2. Palkan maksava työnantaja ei ole työntekovaltiosta.
  3. Palkka ei rasita työnantajan työskentelyvaltiossa olevaa kiinteää toimipaikkaa.

*) Ajanjakso on yleensä 12 peräkkäistä kuukautta mutta seuraavien valtioiden osalta kalenterivuosi: Belgia, Bosnia-Hertsegovina, Egypti, Filippiinit, Italia, Japani, Korean tasavalta, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Luxemburg, Malesia, Montenegro, Ranska, Sambia, Serbia, Sveitsi, Tansania, Unkari. Uudessa-Seelannissa aika lasketaan ajalta 1.4.–31.3.

Jos yleisesti verovelvollisen henkilön asuinvaltio on verosopimuksen mukaan työntekovaltio eikä Suomi, palkkaa ei veroteta myöskään näissä tilanteissa Suomessa.

Suomalaisen julkisyhteisön ja Business Finlandin maksama palkka sekä suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa tehdystä työstä maksettu palkka verotetaan pääsääntöisesti Suomessa.

Vaikka palkkaan soveltuisi kuuden kuukauden sääntö, työntekijän on maksettava Suomeen palkasta vakuutetun sairausvakuutusmaksu, jos työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin ulkomaankomennuksen aikana.

Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen, jos palkkaa on verotettu sekä Suomessa että työskentelyvaltiossa (esimerkiksi jos ulkomailla työskennellään paikallisen työnantajan palveluksessa alle 6 kuukautta).

Rajoitetusti verovelvollisen verotus

Jos henkilö ei ole yleisesti verovelvollinen, hän on rajoitetusti verovelvollinen. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa Suomeen veroa vain niistä tuloista, jotka ovat tuloverolain mukaan Suomesta saatuja. Verosopimus, jos sellainen on, voi lisäksi rajoittaa Suomen verotusoikeutta.

Rajoitetusti verovelvollisen Suomessa veronalaisista tuloista peritään lopullinen ns. lähdevero tai   vero on tasoltaan sama kuin Suomessa asuvilla ja tuloon kohdistuvat menot voi myös vähentää. Se kumpaa verotusta sovelletaan, riippuu siitä, mistä tulosta on kyse.

Lähdeveroa maksetaan Suomeen seuraavasti.  

Lähdeveron suuruus on (ellei verosopimuksessa sovittu alempi vero)

  • palkasta, josta on ensin vähennetty 510 e/kk tai 17 e/vrk, 35 %*)
  • osingosta, korosta ja rojaltista, 30 %**)
  • taiteilijalle ja urheilijalle maksetusta palkkiosta,15 % ***)

*) Voi vaatia tietyin edellytyksin normaalia progressiivista verotusta 35 %:n lähdeveron sijaan.

**) Verosopimuksissa on tavallisesti sovittu lähdeveroksi 0–15 %.

***) EU/ETA alueelta tuleva: Vaatimuksesta voidaan vähentää välittömät kulut ja peritään progressiivinen vero.

Rajoitetusti verovelvollisen saamista pankkitalletusten koroista ei makseta Suomeen lähdeveroa.

Euroopan talousalueella asuva rajoitetusti verovelvollinen luonnollinen henkilö voi vaatia, että Suomesta saatu osinko verotetaan Suomessa vastaavalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisella edellyttäen, että hän ei tosiasiallisesti saa Suomen perimää lähdeveroa kokonaan hyvitettyä asuinvaltiossaan. Muista Suomessa veronalaisista pääomatuloista, esimerkiksi vuokratulosta, rajoitetusti verovelvollista verotetaan Suomessa samalla tavalla kuin Suomessa asuvia. Myös puun myyntitulon verotukseen sovelletaan normaalia verotusta, ei lähdeverotusta. 

Miten ulkomaille muuttavan eläkettä verotetaan?

Ulkomaille muuttava eläkeläinen maksaa yleensä muuton jälkeen eläkkeestä veroa Suomeen. Eläkkeestä maksetaan veroa pääsääntöisesti saman verran kuin Suomessa asuttaessa. Sen jälkeen, kun muuttajasta on tullut rajoitetusti verovelvollinen, kunnallisveroa vastaava vero lasketaan keskimääräisen kunnallisveroprosentin mukaan. Rajoitetusti verovelvollinen ei maksa kirkollisveroa eikä Yle-veroa.

Suomen oikeutta verottaa ulkomailla asuvalle maksettavaa eläkettä on rajoitettu harvoissa verosopimuksissa. Espanjan kanssa solmittu vuoden 2019 alussa voimaan tullut uusi verosopimus rajoittaa vuosina 2019–2021 eläkkeiden verotusta Suomessa joidenkin eläkkeiden osalta, jos eläke on veronalaista Espanjassa. Esimerkiksi Espanjassa asuvalle maksetusta yksityissektorin työeläkkeestä ei makseta vielä vuonna 2021 veroa Suomeen lukuun ottamatta sairaanhoitomaksua. Sairaanhoitomaksu määrätään ETA/Sveitsi-alueella asuvalle, vaikka Suomi ei voisi eläkettä verottaa, jos Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista. 

Suomella ei ole verosopimusta Portugalin kanssa, koska vanha sopimus on irtisanottu vuonna 2018 ja uusi allekirjoitettu sopimus ei ole voimassa. Suomi voi siksi verottaa laajasti Portugalissa asuvien Suomesta saamia tuloja. Jos Portugalissa asuva henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, Suomi voi verottaa kaikkia Suomesta saatuja tuloja. 

Suomessa asuvan eläke ulkomailta

Ulkomailta maksettavan eläkkeen verotukseen Suomessa vaikuttaa, mitä maiden välisessä verosopimuksessa on sovittu. Yleensä eläke verotetaan maksajavaltiossa. Ulkomailta saatu eläke vaikuttaa Suomesta maksettavan eläkkeen verotukseen, koska se otetaan huomioon tulojen kokonaismäärässä.

Jos verosopimuksessa on sovittu, että kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa hyvitysmenetelmällä, ulkomaan eläkkeestä voi joutua maksamaan lisää veroa Suomeen, jos maksajavaltion verotus on kevyempää kuin Suomessa. Sairaanhoitomaksu peritään myös ulkomailta saadusta eläkkeestä, jos eläkkeitä tai muuta ansiotuloa maksetaan myös Suomesta.

Päivitetty 29.12.2020.

Tulosta

Oikeasti hyödyllistä tietoa arjen talousasioista

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.