Ansiotuloverotuksen kehitys vaalikaudella 2015-2019

22.03.2019  |  Selvitykset

Tässä katsauksessa tarkastellaan, miten palkansaajan, eläkkeensaajan ja elinkeinonharjoittajan tuloverotus on kehittynyt päättyvän vaalikauden aikana esimerkkilaskelmien perusteella.

Palkkaverotus keveni – ei kuitenkaan niin paljon kuin edellisellä vaalikaudella kiristyi

Vuonna 2015, jolloin olivat edelliset eduskuntavaalit, palkkaverotus kiristyi kolmatta vuotta peräjälkeen. Edellisen vaalikauden 2011-2015 lopussa palkansaajan veroprosentit olivat kaikilla neljällä esimerkkipalkkatasolla noin 1,5 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vaalikauden alkaessa. 

Vuoden 2015 vaalien jälkeen solmitussa hallitusohjelmassa linjattiin seuraavasti: ”Hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Kokonaisveroaste ei vaalikaudella nouse ja työn verotusta kevennetään. Kenenkään palkkaverotus ei kiristy.”

Vaikka palkkaverotus on keventynyt kuluvalla vaalikaudella, kevennykset eivät ole kuroneet umpeen edellisellä vaalikaudella tapahtunutta palkkaverotuksen kiristymistä.


Vuoden 2016 budjetissa pieni- ja keskituloisille palkansaajille kohdennettiin kevennys työtulovähennystä kasvattamalla. Samaan aikaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun nousu 0,5 %-yksiköllä kiristi palkkaverotusta. Kokonaisuudessaan pienimmillä tulotasoilla verotus keveni, keskituloisella pysyi ennallaan. Suurituloisimpien veroprosentti sen sijaan nousi, kun valtion tuloveroasteikon korkeimman veroprosentin (nk. solidaarisuusvero) alarajaa laskettiin.

Loppuvaalikauden veropolitiikkaan ja tuloverotukseen vaikutti merkittävästi työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman kilpailukykysopimuksen syntyminen vuoden 2016 alkupuolen aikana. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin sosiaalivakuutusmaksujen työnantajien maksuosuuden alentamisesta ja työntekijän osuuden kasvattamisesta vähitellen.

Vaikka palkansaajan työeläke-, työttömyysvakuutus-, ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu nousivat vuonna 2017, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun alennus kompensoi muiden maksujen kiristymistä. Samaan aikaan hallitus tuki kilpailukykysopimuksen syntymistä keventämällä tuloverotusta. Kokonaisuudessaan palkansaajan veroprosentti keveni laajasti keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä. Tämä oli vuosikymmenen ensimmäinen yleinen palkkaveron kevennys. 

Vuosina 2018 ja 2019 palkansaajan veroprosentit pysyivät jotakuinkin ennallaan. Vuonna 2018 hallitus kompensoi palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen noususta aiheutuvan palkkaverotuksen kiristymisen. Vuonna 2019 sosiaalivakuutusmaksut eivät kokonaisuudessaan juuri nousseet, kun palkansaajan työttömyysvakuutus aleni saman verran kuin työeläkevakuutusmaksu nousi.

Taulukko 1 Palkansaajan veroprosentin muutos neljällä esimerkkipalkkatasolla 2015–2019

Palkka
2019
€/kk
Vuositulot
2019,
€/v
Veroaste
2015
%
Veroaste
2019
%
Veroasteen
muutos
%-yks
Muutos
euroina/kk
2 304 28 797 23,8 % 22,8 % -1,0 % -23
3 456 43 195 31,2 % 30,4 % -0,8 % -28
5 759 71 992 38,6 % 38,3 % -0,3 % -17
9 215 115 188 45,2 % 45,2 % 0,0 % 0

 

Kokonaisuudessaan palkansaajan veroprosentti on tänä vuonna keskituloisella, 3 456 e/kk ansaitsevalla 0,8 prosenttiyksikköä alempi kuin se oli vaalikauden alussa (taulukko 1). Keskituloiselle palkansaajalle jää kuukausipalkasta tänä vuonna 28 euroa enemmän käteen verotuksen kevenemisen myötä verrattuna tilanteeseen, jossa veroprosentti olisi pysynyt ennallaan.

Pienituloisimman esimerkkipalkansaajan verotus on keventynyt prosenttiyksikön, mutta suurituloisimman veroprosentti on pysynyt ennallaan. Vaalikauden tuloverokevennys on painottunut vahvasti pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, kun taas suurituloisimpien palkansaajien verotus ei ole keventynyt. Tämä näkyy myös kuviosta 2, jossa tarkastellaan laajemmin veroprosentin muutosta tulotasoittain.

Palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun nousu on kiristänyt alle 10 000 euroa vuodessa ansaitsevien pelkkää palkkatuloa saavien verorasitusta, kun maksukorotusten vastapainoksi muut tuloverot eivät ole voineet alentua yhtä paljoa, niiden ollen jo valmiiksi nollassa tai lähellä sitä. Suurin verokevennys on kohdistunut 14 000 - 20 000 euron vuosittaiselle palkkatasolle. Tulojen kasvaessa verokevennyksen suuruus pienenee, kunnes yli 100 000 euroa ansaitsevien veroprosentti on käytännössä pysynyt ennallaan. 


Työn verotus aleni selkeästi

Työn verorasitusta tarkastellaan perinteisesti palkkaverokiilalla, eli suhteuttamalla sekä palkansaajan maksamat verot ja maksut että työnantajan veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut palkkakustannukseen (johon kuuluu bruttopalkan lisäksi työnantajan veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut). 

Työn verotus on keventynyt palkkaverokiilalla mitattuna tällä vaalikaudella merkittävästi. Verokiilaa on alentanut palkansaajan verotuksen kevenemisen ohella etenkin veronluonteisten työnantajamaksujen aleneminen. Vaalikauden aikana työnantajamaksuja on alentanut lähinnä kilpailukykysopimus vuodesta 2017 eteenpäin vuosittain. Keskimääräiset työnantajamaksut ovat nyt lähes kaksi prosenttiyksikköä matalammat kuin vaalikauden alussa vuonna 2015, vaikka vielä vuonna 2016 maksut nousivat.

Keskituloisen (3 456 €/kk) palkkaverokiila on alentunut noin kaksi prosenttiyksikköä vaalikauden aikana. Tällä palkkatasolla 42,3 prosenttia työnantajan palkkakulusta menee veroihin ja veronluonteisiin maksuihin.

Työn verokiilan kahden prosenttiyksikön aleneminen on merkittävä. Yhtä vaalikautta pidempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että päättyvällä vaalikaudella kurottiin käytännössä kiinni vain edeltävällä vaalikaudella (2011-2015) tapahtunut työn verotuksen kiristyminen.


Tasaista kehitystä eläkkeensaajalla

Keskituloisen eläkkeensaajan (eläke 1 668 e/kk vuonna 2019) veroprosentti on pysynyt melko vakaana koko vaalikauden ajan. Kokonaisuudessaan veroprosentti on tällä tulotasolla nousut vaalikauden alun 18,8 prosentista tämän vuoden 18,9 prosenttiin. Pieni- ja suurituloisimpien eläkkeiden verotus on sen sijaan jonkin verran keventynyt vaalikauden alun veroprosentteihin nähden.

Taulukko 2 Eläkkeensaajan veroprosentin muutos eri eläketasoilla 2015–2019

Eläke 2019
€/kk
Veroprosentti
2015
Veroprosentti
2019
Veroprosentin
muutos, %-yks.
Muutos,
€/kk
961 1,9 % 1,0 % -0,9 % -9
1 263 11,1 % 10,7 % -0,4 % -5
1 688 18,8 % 18,9 % 0,1 % 2
2 250 24,1 % 24,3 % 0,3 % 6
2 811 27,2 % 27,1 % -0,1 % -3
4 925 36,4 % 35,9 % -0,5 % -25

 

Eläkkeensaajien verotukseen on vaikuttanut päättyvällä vaalikaudella verolainsäädännön muutosten ohella kansaneläkeindeksin leikkaus ja jäädytykset, koska eläketulovähennykset on sidottu täyden kansaneläkkeen määrään. Jäädytysten myötä eläketulovähennykset eivät ole automaattisesti pysyneet hintatason ja työeläkkeiden indeksitarkistusten vauhdissa mukana. Tämä on vaikuttanut kiristävästi eläketulovähennyksiä saavien veroprosentteihin. Toisaalta vaalikauden aikana on tehty muita lakimuutoksia eläketulovähennyksiin. Ne, kuten myöskin vaalikauden aikana toteutetut perusvähennyksen korotukset ja valtion tuloveroasteikon muutokset ovat vaikuttaneet keventävästi eläkkeiden verotukseen. Lisäksi yleisradioveron laskentatavan muutos 2018 kevensi pienituloisten verotusta, mutta kiristi veroprosenttia hitusen suuremmilla tulotasoilla.


Kahdella alimmalla esimerkkieläketasolla kokonaiseläkkeen oletettu muodostuvan työeläkkeestä ja sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Näin ollen kansaneläkeindeksin jäädytyksestä johtuen eläkekehitys jäänyt normaalia vaisummaksi, mikä on vaikuttanut myös veroprosenttiin. Tarkemmin eläkkeiden veromuutoksista sekä ostovoimasta voi lukea kesäkuussa 2018 julkaistusta Eläkkeensaajan vero- ja ostovoimakehitys 2000-luvulla -selvityksestä.

 

Yrittäjävähennys kevensi verotusta

Päättyvällä vaalikaudella yrittäjien osinkoverotukseen ei tehty kohdennettuja muutoksia, mutta muiden yhtiömuotojen kautta yrittäjätoimintaa harjoittavien verotukseen vaikutti merkittävästi yrittäjävähennyksen käyttöönotto vuonna 2017.

Yrittäjien ansiotuloverotukseen vaikuttivat myös vaalikaudella toteutut yleiset ansiotuloverotuksen muutokset, kuten perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korotukset sekä valtion tuloveroasteikon muutokset. Kuten palkansaajan osalta, kevennykset painottuivat pienille ja keskituloisille ansiotulotasoille. Yrittäjävähennys taasen keventää ansiotulojen veroprosenttia käytännössä sitä enemmän mitä suuremmat tulot ovat.

Kokonaisuudessaan kuitenkin eniten keveni alle 20 000 euroa ansaitsevan elinkeinonharjoittajan ansiotuloverotus, yli neljä prosenttiyksikköä vaalikauden alkuun nähden.

 

Lisätiedot: 

Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, puh. 09 6188 7326, 050 536 4126

Laskelmien oletukset:

- Palkansaajan ja yrittäjän tulokehitys noudattaa Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiä, vuoden 2019 osalta VM:n ennuste 2,7 %.
- Eläkkeensaajan tulokehitys noudattaa pelkkää työeläkeindeksiä neljällä korkeimmalla tulotasolla, kahdella matalimmalla eläketasolla kokonaiseläke muodostuu työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä (ks. tarkemmin). Kansaneläkkeen osuuden osalta huomioitu indeksijäädytykset ja leikkaukset.
- Laskelmissa huomioitu valtion tulovero, kunnallisvero (keskimääräisillä kunnallisveroprosenteilla), kirkollisvero (keskimääräisillä kirkollisveroprosenteilla), sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut, palkansaajan työeläke(alle 53v)- ja työttömyysvakuutusmaksut ja yle-vero (ks. tarkemmat parametrit). Vain viran puolesta automaattisesti tehtävät vähennykset. Yrittäjän verotuksessa ei huomioitu YEL-työtulon perusteella määräytyviä maksuja.
- Vuosittainen ansiotulo koostuu ainoastaan joko palkasta, eläkkeestä tai jaettavasta yritystulosta.
- Palkansaajan vuositulo on lomarahoineen 12,5x kk-palkka.
- Ei huomioitu lapsivähennyksen poistumisen (2018) vaikutusta veroprosenttiin.



Tulosta

Veronmaksajien linjaukset tulevalle vaalikaudelle

Veronmaksajain Keskusliitto esittää talous- ja veropolitiikan ankkuroimista vaalikaudella 2019–2023 selkeisiin perusperiaatteisiin. Tutustu tästä Veronmaksajien linjauksiin.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.