Eläkkeen ja palkan verotuksen erot

Eläkkeelle jäädessä moni saattaa yllättyä uudesta verokortin ennakonpidätysprosentista, joka ei välttämättä juuri laskekaan palkkatyön aikaisesta. Matalamman tulotason myötä näin kuitenkin ennakoisi käyvän. Myös vertailu työssäkäyvän puolison verokorttiin voi antaa aihetta ihmettelyyn siitä, onko eläkkeen verotus tosiaan kireämpää kuin palkan.

Eläke- ja palkkatulo verotetaan yhdessä ansiotulona. Samansuuruisesta eläkkeestä ja palkasta peritään kuitenkin eri määrä erilaisia ansiotuloihin kohdistuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Tämä johtuu siitä, että eläketuloihin kohdistuu eri vähennyksiä ja sosiaalivakuutusmaksuja kuin palkkaan.

Erilaisia maksuja...

Vain palkasta perittäviä pakollisia veronluonteisia maksuja ovat työeläke- (TyEL) ja työttömyysvakuutusmaksut, jotka vuonna 2019 ovat 9,75 prosenttia 53-62 vuotiailla ja muilla maksuvelvollisilla 8,25 %. Nämä maksetaan verokortin prosentin päälle.

Maksut vähennetään tuloista kunnallis- ja valtionverotuksessa, joten ne pienentävät mm. kunnille ja valtiolle meneviä veroja samalla kun palkasta käteen jäävä tulo vähenee.

Kolmas vain palkkaan kohdistuva veronluonteinen maksu on sairausvakuutuksen päivärahamaksu (1,54 prosenttia vuonna 2019), joka on edellä mainitulla tavalla myös muussa tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Se kuitenkin sisältyy verokortin prosenttiin ja siten verottajalle tilitettäviin veroihin.

Eläketulosta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua 1,61 prosenttia, kun palkansaajan sairaanhoitomaksu on 0,00 prosenttia vuonna 2019.

...ja erilaisia vähennyksiä

Erisuuruisina perittävien veronluonteisten maksujen lisäksi palkkaan ja eläkkeeseen kohdistuvat eri verovähennykset. Nämä automaattisesti verotuksessa tehtävät vähennykset vaikuttavat oleellisesti siihen, paljonko veroja maksetaan. 

Palkansaajan vähennyksillä on pyritty pääasiassa tukemaan työnteon kannustavuutta ja pienentämään työttömyysloukkuja. Toisaalta myös eläkkeensaajille on kohdennettu omia vähennyksiä, jotka pienentävät pieni- ja keskituloisten verotusta.

Palkkatulosta vähennetään kunnallis- ja valtionverotuksessa sosiaalivakuutusmaksujen lisäksi tulonhankkimisvähennys. Näitä, kuten muitakaan palkkatulojen hankkimiseen liittyviä vähennyksiä ei saa eläketulosta.

Kaikkien ansiotulojen perusteella, mukaan lukien sekä palkka että eläke, saa kunnallisverotuksen perusvähennyksen. Se vaikuttaa hieman eri tulotasoilla palkansaajalla ja eläkeläisellä.

Eläkkeensaajille merkittävin vähennys on kunnallisverotuksen eläketulovähennys, joka helpottaa merkittävästi pienituloisimpien eläkeläisten verotaakkaa. Sen ja perusvähennyksen ansiosta vuonna 2019 vielä 11 000 euron vuosieläkkeestä ei makseta veroa.

Palkansaaja maksaa aivan pienimmistä tulotasoista lähtien eläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksua. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua palkansaaja alkaa maksaa, kun tulot ylittävät 14 282 euroa. Pienituloisten verotaakkaa helpottaa muilta osin perusvähennyksen lisäksi palkkatulosta saatava kunnallisverotuksen ansiotulovähennys.

Palkansaaja hyötyy myös työtulovähennyksestä, joka tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Eläkkeensaaja saa valtionveroihin helpotusta taas tulosta tehtävällä valtionverotuksen eläketulovähennyksellä. Valtionverotuksen eläketulovähennys oli 2000-luvulla pitkään vailla juuri konkreettista vaikutusta, mutta nykyään se kohtuullistaa keskisuuria eläkkeitä saavien verotusta.

Eläkkeiden verotus 2010-luvulla

Vuonna 2013 eläkeverotus kääntyi kiristysten tielle edeltävän vuosikymmenen veronkevennysten jälkeen. Vuodesta 2013 palkan ja eläkkeen erilaiseen verokohteluun on vaikuttanut vähennysten ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäksi myös käyttöön otettu eläketulon lisävero. Kaikkein suurituloisimpien ansiotulonsaajien verotusta on vuodesta 2013 lähtien kiristänyt myös väliaikainen ”solidaarisuusvero”.

Eläketulon lisävero on yli 47 000 euron vuosieläkkeisiin kohdistuva 5,85 prosentin vero. Veroa perusteltiin sillä, että suuremmilla tulotasoilla eläkkeestä saattoi jäädä selvästi enemmän käteen kuin samansuuruisesta palkkatulosta.

Käytännössä kaikilla noin 14 000 euron ja sitä korkeammilla tulotasoilla eläkkeensaajalla tuloista käteen jäävä osuus on pienempi 6,75 prosentin TyEL-maksua maksavaan palkansaajaan nähden. Korotettua TyEL-maksua maksavaan 53-62 -vuotiaaseen palkansaajaan verrattuna eläkkeensaajan nettotulot voivat kuitenkin olla tietyillä tulotasoilla suuremmat. (Kts. kuvio sivun alareunassa.)

Eläkkeensaajien korkein marginaaliveroprosentti on vuonna 2019 keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla laskettuna 60,0 prosenttia. Tienatusta eläke-eurosta jää siis pienimillään verojen jälkeen käteen noin 40 senttiä. Palkansaajalla korkein marginaaliveroprosentti on noin prosenttiyksikön pienempi.

Seuraavassa on esitetty eläkkeen- ja palkansaajan veroprosentteja vuonna 2019. Veroprosenttiin on sisällytetty verot ja veronluonteiset maksut. Samalla on hyvä pitää mielessä, että palkan ja eläkkeen verovertailun taakse kätkeytyy muutakin huomioitavaa. Esimerkiksi se, että palkansaajan maksurasitetta lisäävillä eläkemaksuilla kartutetaan eläkettä.

Verot ja veronluonteiset maksut vuonna 2019, prosenttia eläkkeestä ja palkasta

Vuositulo 25 000 euroa, keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit.







16.4.2019
Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.