Eläkkeiden verotus 28.2.2023

Eläkkeen ja palkan verotuksen erot

Eläkkeelle jäädessä moni saattaa yllättyä uudesta verokortin ennakonpidätysprosentista, joka ei välttämättä juuri laskekaan palkkatyön aikaisesta. Matalamman tulotason myötä näin kuitenkin voisi ennakoida käyvän. Myös vertailu työssäkäyvän puolison verokorttiin voi antaa aihetta ihmettelyyn siitä, onko eläkkeen verotus tosiaan huomattavasti kireämpää kuin palkan.

Paitsi palkkatulot, tyypillisesti myös eläketulot (esim. kansaneläke ja työeläke) ovat ansiotuloa ja ne verotetaan yhdessä ansiotulojen verotuksessa. Yhtä suuresta eläkkeestä ja palkasta peritään kuitenkin eri määrä erilaisia ansiotuloihin kohdistuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Tämä johtuu siitä, että eläketuloihin kohdistuu eri vähennyksiä ja sosiaalivakuutusmaksuja kuin palkkaan. 

Jos sinua kiinnostaa, miten juuri eläkkeellä ansaittu palkka vaikuttaa verotukseen, lue Taloustaidon blogi ja esimerkit aiheesta.

Erilaisia maksuja...

Vain palkasta perittäviä pakollisia veronluonteisia maksuja ovat työeläke- (TyEL) ja työttömyysvakuutusmaksut, joiden suuruus vuonna 2023 on yhteensä 10,15 prosenttia 53–62 vuotiailla. 18–52 -vuotiailla sekä 63–64 -vuotiailla kyseiset maksut ovat yhteensä 8,65 prosenttia. Nämä maksetaan verokortin ennakonpidätysprosentin päälle.

Maksut vähennetään verotettavasta tulosta, joten ne pienentävät mm. kunnille ja valtiolle meneviä veroja. Kolmas vain palkkaan kohdistuva veronluonteinen maksu on sairausvakuutuksen päivärahamaksu (1,36 prosenttia vuonna 2023), joka on samalla tavalla vähennyskelpoinen maksu.

Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu eläkkeensaajalle on 1,57 prosenttia vuonna 2023, kun palkansaajalle se on 0,60 prosenttia. Sairausvakuutusmaksut sisältyvät verokortin ennakonpidätysprosenttiin ja siten verottajalle tilitettäviin veroihin.

...ja erilaisia vähennyksiä

Erisuuruisina perittävien veronluonteisten maksujen lisäksi palkkaan ja eläkkeeseen kohdistuu eri verovähennyksiä. Nämä automaattisesti verotuksessa tehtävät vähennykset vaikuttavat oleellisesti siihen, paljonko veroja maksetaan. 

Palkansaajan vähennyksillä on pyritty pääasiassa tukemaan työnteon kannustavuutta ja pienentämään työttömyysloukkuja. Toisaalta myös eläkkeensaajille on kohdennettu omia vähennyksiä, jotka pienentävät pieni- ja keskituloisten verotusta.

Ansiotulojen verotuksessa verotettavasta tulosta on vähennettyä sosiaalivakuutusmaksujen (pois lukien sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu) lisäksi tulonhankkimisvähennys ja ansiotulovähennys. Näitä, kuten muitakaan palkkatulojen hankkimiseen liittyviä vähennyksiä ei saa eläketulosta.

Kaikkien ansiotulojen perusteella, mukaan lukien sekä palkka että eläke, voi saada perusvähennystä. Se vaikuttaa hieman eri tulotasoilla palkansaajalla ja eläkeläisellä.

Eläkkeensaajille merkittävin vähennys on eläketulovähennys, joka helpottaa merkittävästi pienituloisimpien eläkeläisten verotaakkaa. Sen ja perusvähennyksen ansiosta vuonna 2023 vielä 12 000 euron vuosieläkkeestä (ilman muita ansiotuloja) ei makseta ansiotulon veroja lainkaan.

Palkansaaja maksaa aivan pienimmistä tulotasoista lähtien työeläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksua. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua palkansaaja alkaa maksaa, kun palkkatulot ylittävät 15 703 euroa. Pienituloisten verotaakkaa helpottaa muilta osin perusvähennyksen lisäksi palkkatulosta saatava ansiotulovähennys.

Palkansaaja hyötyy myös työtulovähennyksestä, joka tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vuodesta 2023 alkaen työtulovähennys on ollut ikäporrastettu: 60–61 -vuotiaat saavat työtulovähennyksen enimmäismäärään 200 euron, 62–64 -vuotiaat 400 euron ja 65 vuotta täyttäneet 600 euron korotuksen. Alle 60-vuotiaille työtulovähennyksen enimmäismäärä vuonna 2023 on 2 030 euroa.

Eläkkeiden verotus viime vuosina

Vuonna 2013 eläkeverotus kääntyi kiristysten tielle edeltävän vuosikymmenen veronkevennysten jälkeen. Vuodesta 2013 palkan ja eläkkeen erilaiseen verokohteluun on vaikuttanut vähennysten ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäksi myös käyttöön otettu eläketulon lisävero. Kaikkein suurituloisimpien ansiotulonsaajien verotusta on vuodesta 2013 lähtien kiristänyt myös väliaikainen ”solidaarisuusvero”.

Eläketulon lisävero on yli 47 000 euron vuosieläkkeisiin kohdistuva 5,85 prosentin vero. Veroa perusteltiin sillä, että suuremmilla tulotasoilla eläkkeestä saattoi jäädä selvästi enemmän käteen kuin samansuuruisesta palkkatulosta.

Eläkkeiden verotus vaalikaudella 2019-2023 kuitenkin keveni kaikkein suurimpia eläkkeitä lukuun ottamatta. Suurimpien eläkkeiden verotuksen kiristyminen oli seurausta vuoden 2022 voimakkaasta inflaatiosta ja korkeista bruttoeläkkeiden indeksikorotuksista, jotka olivat suuremmat kuin ansiotuloverotuksen vuotuiset ansiotasotarkistukset.

Vaalikauden 2019-2023 ansiotasotarkistukset kuitenkin kevensivät eläkkeensaajan verotusta monelle eläkeläiselle. Lisäksi vaalikauden alussa tehty 200 miljoonan euron veronkevennys kevensi pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotusta. Myös sote-uudistuksen vuoksi tehty ansiotuloverotuksen rakenneuudistus kevensi ”tahattomasti” monen keskisuurta eläkettä saavan verotusta. Lisätietoa eläkkeiden verotuksen kehityksestä vaalikaudella 2019-2023 on eritelty täällä.

Eläkkeensaajien korkein marginaaliveroprosentti on vuonna 2023 keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla laskettuna 60,2 prosenttia. Tienatusta eläke-eurosta jää siis pienimillään verojen jälkeen käteen alle 40 senttiä. Pienempää työeläkemaksua maksavalla 18–52-vuotiaalla palkansaajalla korkein marginaaliveroprosentti on noin 59,2.

Seuraavassa alaotsikon kappaleissa on esitetty eläkkeen- ja palkansaajan veroprosentteja vuonna 2023. Veroprosenttiin on sisällytetty verot ja veronluonteiset maksut. Samalla on hyvä pitää mielessä, että palkansaajan maksurasitetta lisäävillä eläkemaksuilla palkansaaja kartuttaa omaa työeläkettään. (Eläkkeen karttumisen aiheuttamaa nettotulon lisäystä voi taas arvioida tarkastelemalla omaa työeläkeotettaan ja eläkkeensaajan marginaaliveroprosentteja.)

Verot ja veronluonteiset maksut vuonna 2023, prosenttia palkasta, eläkkeestä sekä palkan ja eläkkeen yhdistelmästä

Vuositulo kaikissa tapauksissa 30 000 euroa, keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit.

blobid0.png

Huom. palkan ja eläkkeen yhdistelmää saavaa henkilöä verotetaan ansiotulojen verotuksessa muita kevyemmin siitä syystä, että kyseinen henkilö voi samaan aikaan saada palkkatulolle ja eläketulolle ominaisia vähennyksiä. Tuoretta lisätietoa aiheeseen liittyen esim. täällä ja parin vuoden takaista lisätietoa täällä.

 

 

Tällä sivustolla oleva informaatio on luonteeltaan yleistä tiedotusta, eikä sitä ole tarkoitettu yksilölliseksi veroneuvonnaksi tai konkreettisten päätösten perusteeksi. Sisältö pyritään pitämään ajan tasalla, mutta tekstien oikeellisuutta, kattavuutta tai ajantasaisuutta ei voida taata.

Tulosta sivu
Veronmaksajat Puolenpitoa

Liity Veronmaksajien jäseneksi. Vain 35 € vuodessa + 8 € liittymismaksu!