Arvolahja aikuiselle lapselle

18.3.2015 | Lahjaverotus

Taloustaidon artikkelit

Yhä useampi on kiinnostunut siirtämään omaisuuttaan jälkipolville jo elinaikanaan. Jos kyse on arvoltaan merkittävästä omaisuudesta, lahjoituksissa kannattaa ottaa myös huomioon omaisuuden säilyminen suvussa siltä varalta, että lahjansaajan elämäntilanne muuttuu.

Lahja on vastikkeeton oikeustoimi. Sen antaminen ei lisää luovuttajan varallisuutta.

Paitsi jalo mieli lahjoituksiin motivoivat myös verotukselliset syyt. Verotuksen näkökulmasta lahja voidaan ajatella perinnön vastaparina. Onko lahja sitten edullisempi vaihtoehto kuin perintö? Vaikka perintöveroasteikko on huokeampi kuin lahjaveroasteikko, lahjoitus on monesti edullisempi.

Lahjoja voidaan pilkkoa useampaan erään. Perintö- ja lahjaveroasteikon progressiivisuuden vuoksi lahjoja kannattaa antaa pidemmän ajan kuluessa. Jotta edellinen lahja ei vaikuttaisi samalle saajalle annettavan seuraavan lahjan verotukseen, täytyy pitää kolmen vuoden tauko.

On myös muistettava, että perintöverotukseen vaikuttavat ennakkoperinnöt ja muut lahjat, jotka perillinen tai testamentinsaaja on saanut perinnönjättäjältä kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa.

Perintöverotus kohdistuu perinnönjättäjän kuolinhetkellä jäljellä olevaan omaisuuteen. Jos toimeentulo on turvattu, kannattaa aina harkita, että siirtäisi osan omaisuudestaan jälkipolville elinaikanaan. Perintö- ja lahjaverotuksen näkökulmasta lahjoitusta kannattaa harkita, mikäli yksittäisen omaisuuserän lahjavero muodostuisi pienemmäksi kuin odotettavissa oleva perintövero.

Esimerkiksi vuodesta 2015 alkaen yli 200 000 euron perinnöstä maksetaan jokaisesta tämän eurorajan ylittävästä eurosta 17 prosenttia perintöveroa ensimmäisessä, rintaperillisten veroluokassa. Veroprosentti pysyy samana aina miljoonaan euroon saakka.

ESIMERKKI: Oletetaan, että henkilö, jolla on yksi perillinen, haluaisi lahjoittaa 400 000 euron omaisuudestaan 150 000 euroa. Vaihtoehtona on, että lahjoitusta ei tehdä ja koko 400 000 euron omaisuus periytyy aikanaan.

Tästä 150 000 euron lahjoituksesta maksetaan ensimmäisessä veroluokassa 18 770 euroa veroa vuonna 2015. Kokonaislahjavero 150 000 euron lahjasta on siis noin 12,5 prosenttia, mikä on 4,5 prosenttia vähemmän kuin odotettavissa oleva 17 prosentin perintövero yli 200 000 euron perinnöstä. 

Tässä kohden on syytä kuitenkin varoittaa, että perintöjen ja lahjojen verovertailu on hankalaa, koska asteikkoja koskevat lait ovat usein muuttuneet. Yleensä prosentit ovat ennemmin nousseet kuin laskeneet.

Hallintaoikeusvähennys pienentää veroja

Hallintaoikeuden pidätys lahjanantajalle on tehokas tapa pienentää lahjaveroa. Hallintaoikeutta pidetään omistajalle rasitteena, minkä vuoksi lahjoitetun omaisuuden arvosta myönnetään niin sanottu hallintaoikeusvähennys. Vaikka lahjaveroasteikko on jonkin verran kireämpi kuin perintöveroasteikko, lahjoitus voi muodostua perintösaantoa edullisemmaksi hallintaoikeuden pidättämisen vuoksi.

Testamentilla perintöönkin voi pidättää hallintaoikeuden esimerkiksi testamentin tekijän puolisolle, mutta hallintavähennys pienenee, kun sen haltija ikääntyy. Kun omaisuus lahjoitetaan aikaisemmassa vaiheessa, hallintaoikeusvähennyksestä saadaan suurempi verohyöty.

Hallintaoikeus saattaa kuitenkin joissakin tilanteissa osoittautua ongelmalliseksi. Jos lahjana annetaan esimerkiksi maatila tai toiminimi, ei sukupolvenvaihdoksen verohuojennusta myönnetä, mikäli lahjansaaja ei saa itselleen myös hallintaoikeutta.
Hallintaoikeus voi myös muodostua ongelmaksi siinä vaiheessa, kun hallinnan saanut joutuu pitkäaikaishoitoon. Hallintaoikeuden pidättänyt saa nimittäin hyväkseen omaisuuden tuoton (esim. vuokratulot). Veronalaiset tulot taas vaikuttavat moniin yhteiskunnan myöntämiin tukiin.

Tällaisen tilanteen varalle voi laatia edunvalvontavaltakirjan, jossa annetaan valtuutetulle oikeus luopua hallintaoikeudesta siinä vaiheessa, kun valtuuttaja on itse kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan.

Edunvalvontavaltakirjaan kannattaa myös nimetä varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu, jotta valtakirjan määräykset eivät menetä merkitystään päävaltuutetun tilapäisen tai pysyvän esteen vuoksi. 

Avioehto lahjakirjassa

Moni avioliitto päättyy eroon – etenkin ensimmäinen avioliitto. Vaikeuksia voi siis olla luvassa, jos lahjoittaa vasta vihitylle lapselle arvokasta omaisuutta eikä lisää lahjakirjaan avio-oikeuslauseketta. Joku viisas on myös joskus sanonut, että yksi nopeimmista tavoista köyhtyä on unohtaa laatia avioehto.

Lahjakirjaan voi lisätä avio-oikeuslausekkeen, jonka mukaan lahjan saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta lahjaksi saatuun omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä tämän omaisuuden tuottoon. Tällä ehdolla torjutaan tehokkaasti se mahdollisuus, että lahja siirtyisi osituksessa pois lahjansaajalta.

Ositus on toimitus, jossa jaetaan aviopuolisoiden avio-oikeuden alainen varallisuus avioerossa tai toisen puolison kuollessa.

Monessa tapauksessa lahjaksi saatua omaisuutta ei kuitenkaan olla konkreettisesti luovuttamassa osituksessa pois, vaan luovutetaan toiselle puolisolle jotain muuta avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Osituksessa voidaan käyttää myös avio-oikeuden ulkopuolista varallisuutta. Tällöin on aina hyvä varmistua veroseuraamuksista. Avio-oikeuden ulkopuolisen varallisuuden käyttö osituksessa saattaa laukaista varainsiirto- ja luovutusvoittoverotuksen. 
Jos avio-oikeuden poissulkevaa lauseketta ei ole lisätty lahjakirjaan, lahjaksi saadun omaisuuden arvo joka tapauksessa nostaa saajansa avio-oikeuden alaisen varallisuuden määrää. Tämä voi johtaa esimerkiksi sellaiseen tilanteeseen, että ilman lahjoitusta saajan asemassa oleva aviopuoliso joutuukin osituksessa maksajan rooliin, kun vanhemmilta saadun lahjan arvo lisätään hänen avio-oikeuden alaisiin varoihinsa. 

Tällöin avio-oikeutta rajaavan ehdon syntyminen ei kuitenkaan ole lahjanantajan määräysvallassa. Lahjansaaja voi myös muuttaa tai purkaa puolisonsa kanssa laatimansa avioehdon.

Monet perhesuhteet on pilattu sillä, että aletaan neuvoa lasta ja tämän puolisoa avioehdon laatimisessa. Siksi asia kannattaa hoitaa jo lahjakirjassa, sillä kun omistus on siirtynyt, ehtoa ei voida enää tehdä pätevästi. Avio-oikeudesta voi määrätä vain omaisuuden omistaja. 

Avioehto ei aina anna turvaa

Mikäli omaisuuden ei haluta missään tilanteessa päätyvän vieraaseen sukuun avioliiton kautta, avioehtolauseke lahjakirjassa ei anna suojaa kaikkien tilanteiden varalta. Lahjakirjaan lisätty avioehto ei nimittäin poista puolison perintöoikeutta. Perintökaaren mukaan aviopuoliso perii omaisuuden, mikäli perinnönjättäjällä ei kuollessaan ole rintaperillisiä eli suoraan alenevassa polvessa olevia perillisiä.

Puolison perintöoikeuden kannalta sillä ei ole merkitystä, onko tietty omaisuus avio-oikeuden alaista vai ei. Lahjakirjaan ei voi lisätä testamentille tyypillistä toissijaista saajaa siltä varalta, että ensisaaja kuolee.

Lahjoituksia kannattaa siis harkita, mikäli ei halua omaisuuden päätyvän lapsen puolisolle ja on todennäköistä, että rintaperillinen kuolee lapsettomana. Lahjoituksen vaihtoehto on testamentti. Siinä voidaan määrätä, että lapsettomuustilanteessa puolison sijasta omaisuuden saa testamentin ensisaajan kuoltua joku muu henkilö, esimerkiksi hänen sisarensa. 

Georg Rosbäck

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakimies

Perintöveroasteikko

Lahjaveroasteikko

Lisätietoa aiheesta jäsenille Kirjaudu
 

Kirjaudu jäsenpalveluun

Sähköposti: Salasana:
Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.