Kotitalousvähennys auttaa Sannaa ja Mattia työllistämään – näin verokiila kapenee

Verot luovat kiilan sen välille, mitä ostaja palveluista maksaa ja mitä tekijälle jää käteen. Kotitalousvähennys leikkaa työn verokiilaa kotitalouspalveluista, joissa verottomana vaihtoehtona on saattanut olla työn tekeminen itse tai ilman kuittia.

Esimerkeissä Sanna ja Matti pitävät puuhastusta kodeissaan remontoinnin ja siivouksen parissa. Vaihtoehtona olisi palveluiden ostaminen, jolloin vastaavaan työhön kohdistuisi veroja. Laskelmat kuvaavat, miten kotitalousvähennys tukee Sannaa ja Mattia leikkaamalla palveluihin kohdistuvaa "kaksinkertaista verokiilaa".

Verot vaikuttavat Sannan harkitsemien palveluiden kustannuksiin

Sanna nikkaroi mielellään kehyskuntaan rakentamassaan omakotitalossa. Tarkan euron tekijänä hän on laskenut, että ulkopuoliselta ostettujen rakennuspalveluiden kustannus on suuri hänen tuloihinsa nähden. Sanna toisaalta myös rentoutuu ja rauhoittuu saadessaan itse tehdä remonttia talossaan. Toisinaan hän saa myös apua naapurissa asuvalta rakennusmestarilta. Se on vastikkeetonta naapuriapua. Sanna on kuitenkin oma-aloitteisesti lahjoittanut aina naapurin kuntavaalikampanjaan rahaa.

Ilman kotitalousvähennystä työn verokiila on raskas

Sanna pohtii autotallin sisäseinien maalaamista. Paikallinen yrittäjä tarjoaa maalaustyön hintaan 300 euroa alveineen. Sannan kuukausipalkka on 3 500 euroa, josta veroihin ja veronluonteisiin maksuihin menee 30,3 prosenttia ja käteen jää 2 439 euroa. Urakkaan menisi siis reilut 12 prosenttia kuukauden nettopalkasta, mikä kuulostaa Sannan mielestä paljolta työhön nähden.

  • 300 euron urakan maksaakseen Sannan on tienattava 431 euroa bruttopalkkaa. Bruttopalkasta Sannan työnantaja maksaa vielä pakolliset työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 90 euroa. Eli Sannan vastaava palkkakulu on yhteensä 521 euroa.
  • 300 euron urakasta arvonlisäveroa on 58 euroa (alv-kanta 24 %). Loppu summasta menee palkkaan ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin. Bruttopalkaksi tulee 200 euroa ja työnantajamaksuiksi 42 euroa. Jos työntekijän veroihin ja veronluonteisiin maksuihin menee 25 % (50 euroa) työntekijälle jää nettona 150 euroa.

Kotitalousvähennys höylää Sannan ostaman palvelun verokiilaa

Kotitalousvähennyksen myötä Sanna saa kuitenkin 40 prosenttia yritykseltä ostamastaan työstä verosäästönä takaisin (huomioimatta vähennyksen omavastuuta). Jos Sanna päättääkin teettää urakan ulkopuolisella 300 euron hinnalla, varsinainen kustannus on hänelle 180 euroa, koska kotitalousvähennys leikkaa samalla Sannan maksettavia veroja 120 eurolla.

Matti vertailee työajan lyhentämistä ja siivouksen ostamista

Matti haluaa pitää tavarat järjestyksessä kotonaan ja siivoaminen saa hänen ajatuksensa pois työasioista. Matti elää kuitenkin niin sanottuja ruuhkavuosia, eli työuran lisäksi lapsiperhearjessa riittää pyöritettävää. Matti miettiikin, pitäisikö hänen ottaa omaa aikaa siivoamiseen esimerkiksi joka toinen perjantai ennen kuin puoliso ja lapset aloittavat viikonlopun vieton. Imurointi ja vessojenpesu ei kuitenkaan tunnu enää yhtä rentouttavalta kuin aikoinaan: hiekkaa, kuraa ja legopalikoita saa olla siivoamassa jatkuvasti. Toinen vaihtoehto olisi siivouspalveluiden osto ammattilaiselta.

Matti laskee, kumpi tulee halvemmaksi: A) työajan vaihtaminen omaan rentouttavaan siivouspäivään vai B) kotitalousvähennykseen oikeuttavan siivouksen hankkiminen.

Progressiivinen verotus loiventaa Matin palkan pienenemisestä koituvaa kustannusta

A) Matti tekee työnantajansa kanssa sopimuksen työajan lyhennyksestä 90 prosenttiin, jolloin hänellä on kaksi kertaa kuukaudessa perjantaisin vapaapäivä. Päivän hän siivoaa ja hoitaa kotiaskareita. Matin kuukausipalkka täydellä työajalla on 3 500 euroa, josta verojen jälkeen käteen jää 2 439 euroa. 10 prosentin leikkaus työaikaan merkitsee saman suuruista leikkausta bruttopalkkaan, eli 350 euroa. Kun Matti ansaitsee 350 euroa vähemmän kuukaudessa, Matin veroprosentti laskee. Palkkaverot putoavatkin 168 euroa/kk, ja nettotulo 182 euroa/kk. Lisäksi työnantajan veronluonteisia maksuja menee Matin palkasta 73 euroa kuukaudessa vähemmän.

Rentouttavan siivoushetken kustannus on Matin mielestä hänelle kohtuullinen 182 euroa/kk, kun näin hän voi viettää viikonloppuna enemmän aikaa lasten kanssa. Tyytyväisenä veronmaksajana ja vahvan julkisen talouden ystävänä Mattia kuitenkin hieman mietityttää, kun hänen palkastaan julkiselle sektorille kertyvät verot putoavat suoraan 241 e/kk.

Kotitalousvähennys tulee Matin avuksi, kun palvelun osto leikkaa hänen maksamiaan veroja 

B) Matti selvittää, että siivouspalvelua voisi vaihtoehtoisesti ostaa 35 euron tuntihintaan. 10 % työajan lyhennyksen kustannuksella, eli 182 eurolla siivousta saisi näin reilut viisi tuntia kuukaudessa, jos kotitalousvähennystä ei oteta huomioon. Kun kuitenkin 40 prosenttia työn hinnasta saa veroina takaisin (ottamatta huomioon vähennyksen omavastuuta), 300 euron siivouspalveluista varsinainen kustannus on Matille 180 euroa. 35 euron tuntihinnalla Matti saakin ostettua noin kahdeksan ja puoli tuntia siivousta kuukaudessa. Toki samalla kustannuksella Matti pystyisi lyhentämään työaikaansa noin 15 tuntia kuukaudessa.

Matti päättää kokeilla, hoitaisiko ammattilainen homman tehokkaammin lyhyemmässä ajassa. Sillä välin Matti voi keskittyä omaa erityisalaansa koskeviin työtehtäviin. Matti on tyytyväinen, että hänen jatkaessaan kokoaikaisena työntekijänä julkinen sektori saa enemmän tuloja kokonaisuudessaan. Samalla hän luo myös kysyntää palvelualalle. Matti laskeskelee, että 300 euron laskusta jää arvonlisäverojen, työnantajamaksujen ja tuloverojen jälkeen siivoojalle ja hänen työnantajalleen jaettavaksi ehkä noin 150 euroa. 

Tarkempaa tietoa kotitalousvähennyksen tekemisestä

Tilastoja kotitalousvähennyksen käytöstä

Verolaskelmien oletukset:
Ansiotulojen veroperusteet verovuoden 2021 mukaiset (HE 142/2020). Veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut (alle 53v) valtion talousarvioesityksen 5.10.2020 mukaiset ennusteet vuodelle 2021. Keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit 2020. Vain viran puolesta myönnettävät vähennykset. Vuositulo lomarahoineen 12,5 x kk-palkka.

Päivitetty 26.10.2020

Tulosta

Veronmaksajien ekonomistit


Pääekonomisti
Mikael Kirkko-Jaakkola
puh. 09 6188 7326
etunimi.sukunimi
@veronmaksajat.fi

Ekonomisti
Janne Kalluinen
puh. 09 6188 7327
etunimi.sukunimi
@veronmaksajat.fi

Oikeasti hyödyllistä tietoa arjen talousasioista

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.