Julkisyhteisöjen EDP-velka

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa EU:n jäsenmaiden julkisen talouden velkaantumista. EDP-velka on nimellishintainen ja käsittää ainoastaan käteisrahan ja talletukset, arvopaperit sekä lainat. Julkisyhteisöjen velka on sulautettu velka eli siitä on poistettu alasektoreiden (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) väliset velkaerät. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.

Julkisyhteisöjen EDP-velka vuonna 2014, % BKT:sta

Julkisyhteisöjen EDP-velka vuonna 2014, % BKT:sta

Julkinen velkaantuminen vähentyi useissa EU-maissa 2000-luvulla, mutta vuoden 2008 loppupuolella alkanut kansainvälinen talouskriisi käänsi EU-maiden velanoton jälleen kasvuun. Talouskriisin syventyminen EU:n velkakriisiksi on vaikeuttanut tilannetta edelleen. Rahoitusmarkkinoiden epäluottamus on nostanut rahoituskustannuksia ja useiden kansantalouksien talouskasvu on heikentynyt.

Tällä hetkellä EU-maista reilulla puolella julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ylittää velkaantumiselle EU:ssa asetetun kriittisen 60 prosentin viitearvon. Vaikein tilanne on Kreikassa, jossa velkasuhde on lähellä 180 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen velkaantuminen ei ole ylittänyt EU:n viitearvoa.

Kreikan ohella velan suhde bruttokansantuotteeseen on erityisen korkea myös Italiassa, Portugalissa ja Irlannissa. Joillakin mailla, kuten eräillä uudemmilla EU:n jäsenmailla, velan suhteellinen taso on varsin matala. Kevein velkataakka löytyy Virosta. Useimmilla EU-mailla pääosa julkisesta velasta muodostui valtion velasta.

Päivitetty 22.12.2016

Tulosta

Veronmaksajien ekonomistit


Pääekonomisti
Mikael Kirkko-Jaakkola
puh. 09 6188 7326
etunimi.sukunimi
@veronmaksajat.fi

Ekonomisti
Janne Kalluinen
puh. 09 6188 7327
etunimi.sukunimi
@veronmaksajat.fi