Kuntien verot

Kunnallisvero | Kunnallisvero kartalla | Kiinteistövero

Kunnat ovat merkittäviä verottajia Suomessa. Ne keräävät veroja kuntalaisten tuloista kunnallisveroina ja kiinteistöistä kiinteistöveroina. Kunnallisvero on arvonlisäveron ohella verokertymältään merkittävin yksittäinen vero Suomessa. Verohallinnon tilastojen mukaan sitä kerättiin noin 20,1 miljardia euroa vuonna 2020.

Kuntien tulot muodostuvat suorien verotulojen (kunnallisvero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero) lisäksi mm. valtionosuuksista ja toimintatuotoista (myyntitulot, maksutulot). Suomessa on 309 kuntaa vuonna 2022. Ne päättävät vuosittain kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien tasosta. Kiinteistöveroprosenteille on asetettu ala- ja ylärajat.

Veronmaksajain Keskusliitto julkaisee säännöllisesti kuntaveroselvityksiä, joissa vertaillaan kunnallisen verotuksen tasoa eri puolella Suomea esimerkkilaskelmien avulla. Uusin julkaisu on vuoden 2022 kuntaverovertailu.

Kunnallisvero

Kunnallisveroa maksetaan ansiotuloista. Kunnallisveron osuus tuloista rippuu kunnallisveroprosentin lisäksi ansiotulojen määrästä ja lajista, sillä ne vaikuttavat vähennyksiin, joita tulonsaaja saa. Esimerkiksi palkka- ja yrittäjätuloista saa ansiotulovähennyksen ja eläketulosta kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen. Perusvähennys lasketaan kaikkien ansiotulojen perusteella. Opintorahavähennystä voi saada opintorahaa saava. Myös verosta tehtävä työtulovähennys pienentää palkansaajan kunnallisveron määrää.

Kunnallisveron osuus tulosta nousee ansioiden kasvaessa. Tämä progressio on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina toteutettujen työtulovähennyksen ja perusvähennyksen laajennusten myötä. Vuonna 2022 keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla (20,01) ja kirkollisveroprosentilla (1,39) kunnallisveroa aletaan maksaa noin 16 810 euron vuosipalkasta (kun muita ansiotuloja ei ole). Esimerkiksi 25 000 euron vuosipalkasta kunnallisveroa maksetaan 7,7 prosenttia ja 40 000 euron vuosipalkasta 16,2 prosenttia.

Kunnallisveron osuus tulosta palkkatason mukaan vuonna 2022 (pdf) 

Kunnallisveroprosentit kartalla

Klikkaamalla kuntaa kartalla näet sen tuloveroprosentin vuodelle 2022 ja muutoksen edellisvuoteen verrattuna . Tumma väri kuvaa verrattain korkeaa veroprosenttia, vaalea vastaavasti matalaa.


Kunnallisveroprosenttien kehitys 1990 - 2021

Luettelot kuntien ja seurakuntien veroprosenteista

Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit 2022 (Verohallinnon nettisivu)

Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit 2021 (pdf, Verohallinto)

 

Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2021-2022 (excel)

Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2019-2020 (excel)

 

Kiinteistövero

Kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kunnalle kiinteistöveroa kiinteistön arvon perusteella. Kiinteistön verotusarvo määrätään erikseen rakennuksen ja maapohjan osalta. Tonttia, eli maapohjaa, verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, ja vakituisia asuinrakennuksia oman veroprosentin mukaan. Kiinteistöveroa ei makseta metsästä eikä maatalousmaista. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit. Kunnat päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa seuraavien vaihteluvälien sisällä: 

Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 - 2,00
Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41 - 1,00
Muiden asuinrakennusten veroprosentti, (esim. kesämökki)* 0,93 - 2,00
Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti** 2,00 - 6,00
Voimalaitosten veroprosentti enint. 3,10
Yleishyödylliset yhteisöt *** 0,00 -

* Vuodesta 2017 lukien kunnan on tullut vahvistaa myös muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti.

** Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on tietyissä pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnassa vähintään kunnassa sovellettava yleinen veroprosentti vähintään +3,0 prosenttiyksikköä, enintään kuitenkin 6,00 prosenttia. Muualla rakentamattomalle rakennuspaikalle voidaan soveltaa myös yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä määrätä muuten kiinteistöveroprosenteista säädettyä alhaisemmaksi, mikäli kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä.

Kiinteistöjen verotusarvoilla painotetut keskimääräiset kiinteistöveroprosentit 2013 - 2022

Muu asuin-rakennus 1,03 1,05 1,07 1,11 1,15 1,16 1,17 1,20 1,20 1,21
  2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
Yleinen 0,92 0,94 0,99 1,00 1,06 1,06 1,07 1,08 1,11 1,11
Vakituinen
asuin-rakennus
0,41 0,43 0,46 0,47 0,49 0,49 0,50 0,50 0,51 0,51

Lähde: Kuntaliitto

Päivitetty 13.1.2022

Tulosta

Veronmaksajien ekonomistit


Pääekonomisti
Mikael Kirkko-Jaakkola
puh. 09 6188 7326
etunimi.sukunimi
@veronmaksajat.fi

Ekonomisti
Janne Kalluinen
puh. 09 6188 7327
etunimi.sukunimi
@veronmaksajat.fi