Kotitalous työnantajana

Kun kotitalous palkkaa työntekijän työsuhteeseen, kotitalouden on huolehdittava työnantajavelvoitteista. Verohallintoon päin tärkeimmät työnantajan velvollisuudet ovat palkan ennakonpidätyksestä huolehtiminen ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksaminen.

Vuodesta 2019 alkaen kotitalouden on aina tehtävä maksamastaan palkasta ilmoitus tulorekisteriin. Myös yritykselle maksettu korvaus työstä esimerkiksi siivouspalvelusta on ilmoitettava tulorekisteriin, jos yritystä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Työantajana toimivalla kotitaloudella on velvotteita

Ennakonpidätys palkasta

Kotitalouden on tehtävä maksamastaan palkasta ennakonpidätys, jos samalle henkilölle maksetaan kalenterivuoden aikana palkkaa yli 1 500 euroa. Jos jo palkanmaksua aloitettaessa tiedetään, että palkkaa tullaan maksamaan kalenterivuoden aikana yli 1 500 euroa, ennakonpidätys tehdään jo ensimmäisestä palkasta.

Ennakonpidätys tehdään palkansaajan verokortin mukaan. Ilman verokorttia ennakonpidätys on 60 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Työnantajan on yleensä maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu maksamiensa palkkojen perusteella.

Kotitalouden ei kuitenkaan tarvitse maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua, jos kotitalous maksaa palkkaa samalle henkilölle kalenterivuoden aikana enintään 1 500 euroa.

Vaikka kotitalous maksaisi palkkaa samalle henkilölle yli 1 500 euroa kalenterivuodessa, työnantajan sairausvakuutusmaksua ei makseta, jos työntekijä on alle 16-vuotias tai täyttänyt 68 vuotta.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava sen kuukauden jälkeen maksettavista palkoista, jona palkansaaja on täyttänyt 16 vuotta. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei makseta sen kuukauden jälkeen maksettavista palkoista, jona palkansaaja on täyttänyt 68 vuotta.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2019 maksetusta palkasta on 0,77 %.

Palkka ilmoitetaan tulorekisteriin

Maksetut palkat ilmoitetaan vuodesta 2019 alkaen tulorekisteriin.

Kotitalouden on tehtävä maksamastaan palkasta palkkatietoilmoitus tulorekisteriin riippumatta siitä, kuinka suuri palkka on tai onko palkasta tehty ennakonpidätys. Kotitalouden palkkatietoilmoitus on annettava yleensä kuukausittain viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivä. Esimerkiksi tammikuussa 2019 maksetut palkat on ilmoitettava tulorekisteriin viimeistään 5.2.2019.

Jos kotitalouden työntekijälleen maksaman palkan määrä ylittää 1 500 euroa kalenterivuodessa, kotitalouden on annettava tulorekisteriin myös työnantajan erillisilmoitus viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivä.

Jos kotitalous on poikkeuksellisesti merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin, ilmoitusvelvoitteet ovat suuremmat. Kotitalouden on ilmoittauduttava Verohallinnon työnantajarekisteriin, jos kotitalouden palveluksessa on kalenterivuoden aikana enemmän kuin yksi vakituinen työntekijä tai enemmän kuin viisi työntekijää, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta.

Työnantajarekisteriin merkityn kotitalouden on annettava palkkatietoilmoitus tulorekisteriin jokaisesta palkanmaksusta erikseen viimeistään viidentenä kalenteripäivänä palkkapäivän jälkeen. Lisäksi työnantajarekisteriin merkityn kotitalouden on annettava kuukausittain työnantajan erillisilmoitus. Erillisilmoitus on annettava myös sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana ei ole maksettu palkkaa.

Ilmoitusten tekeminen tulorekisteriin

Ilmoitukset tulorekisteriin on tehtävä yleensä sähköisesti. Kotitalous voi tehdä ilmoitukset tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa esimerkiksi syöttämällä tiedot verkkolomakkeelle: asiointi.tulorekisteri.fi

Jos palkanlaskenta hoidetaan Palkka.fi -palvelussa, ilmoituksia tulorekisteriin ei tehdä erikseen. Kotitalouden ilmoitukset lähtevät aina automaattisesti Palkka.fi-palvelusta tulorekisteriin vuonna 2019 maksetuista palkoista alkaen.

Erityisestä syystä ilmoitukset tulorekisteriin saa antaa paperilomakkeella. Tällöin ilmoituksen määräaika on viiden kalenteripäivän sijasta kahdeksan kalenteripäivää. Paperilomakkeen määräpäivä on siten palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 8. päivä.

Jos kotitalous poikkeuksellisesti on merkitty työnantajarekisteriin, paperilomakkeella annettavan palkkatietoilmoituksen määräpäivä on palkkapäivää seuraava kahdeksas kalenteripäivä.

Ilmoituksen määräaikaa laskettaessa kalenteripäiviksi lasketaan myös lauantait, sunnuntait ja muut pyhäpäivät. Jos ilmoituksen määräpäivä olisi lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen saa tehdä seuraavana arkipäivänä.

Ennakonpidätyksen ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksu Verohallinnolle

Ennakonpidätys ja työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava Verohallinnolle viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivä. Esimerkiksi tammikuussa 2019 maksetusta palkasta tehty ennakonpidätys ja työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava viimeistään 12.2.2019.

Jos 12. päivä ei ole pankkipäivä, maksun voi tehdä ilman viivästysseuraamuksia seuraavana ensimmäisenä pankkipäivänä.

Maksu suoritetaan Verohallinnon pankkitilille. Verohallinnolla on pankkitili Nordeassa, Danske Bankissa ja OP:ssa. Maksun yhteydessä on ilmoitettava oma-aloitteisten verojen viitenumero, joka kertoo, kuka maksaja on. Verohallinnon pankkitilinumerot ja maksajan oma viitenumero löytyvät esimerkiksi OmaVero-palvelusta tai soittamalla Verohallinnon neuvontanumeroon 029 497 026 (pvm/mpm).

OmaVeron kautta maksettaessa pankkitilinumero ja viitenumero siirtyvät suoraan verkkopankkiin. Myös Palkka.fi-palvelua käytettäessä palvelu muodostaa maksut automaattisesti.

OmaVero ja Palkka.fi -palveluihin voi kirjautua henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilitunnisteella.

Pakolliset vakuutusmaksut

Kotitalouden on huolehdittava myös työsuhteeseen liittyvistä pakollisista vakuutuksista. Näitä ovat työeläkevakuutus ja työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sekä työehtosopimuksiin perustuva ryhmähenkivakuutus. Lisäksi on yleensä maksettava myös työttömyysvakuutusmaksu.

Työeläkevakuutus

Työntekijä on eläkevakuutettava, jos työntekijä on 17–67-vuotias ja hänelle maksettu palkka on vähintään 59,36 euroa kuukaudessa vuonna 2019.

Tilapäisen työnantajan työeläkevakuutusmaksu on 25,20 % palkkasummasta vuonna 2019. Tämä prosentti sisältää myös työntekijän osuuden. Työnantaja perii työntekijän osuuden maksusta työntekijältä palkanmaksun yhteydessä.

Vuonna 2019 työntekijän maksu on 6,75 % palkasta, jos työntekijä on 17–52- tai 63–67-vuotias. Jos työntekijä on 53–62-vuotias, maksu on 8,25 % palkasta vuonna 2019.

Tilapäinen työnantaja voi hoitaa työeläkevakuutusmaksut ilman vakuutussopimusta. Tilapäisellä työnantajalla tarkoitetaan työnantajaa, jonka palveluksessa ei ole jatkuvasti työntekijää ja jonka määräaikaisissa työsuhteissa oleville työntekijöille puolen vuoden aikana maksamat palkat yhteensä ovat alle 8 502 euroa.

Tilapäinen työnantaja voi valita haluamansa eläkevakuutusyhtiön tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella olevista vaihtoehdoista. Myös Palkka.fi-palvelussa voi valita haluamansa työeläkeyhtiön.

Jos kotitaloudella on yksi tai useampi vakituinen työntekijä tai määräaikaisille työntekijöille maksettava palkka on yhteensä vähintään 8 502 euroa puolen vuoden aikana, kotitalouden on tehtävä eläkevakuutusyhtiön kanssa sopimus eläkevakuutuksesta. Halutessaan sopimuksen voi tehdä myös pienemmillä palkkatuloilla. Kun työnantaja on tehnyt sopimuksen eläkevakuutusyhtiön kanssa, eläkevakuutusmaksu voi olla hieman alempi kuin tilapäisellä työnantajalla. Sopimustyönantajan työeläkemaksua alentaa yleensä asiakashyvitys.

Työeläkeyhtiö saa tiedot maksetusta palkasta tulorekisteristä ja laskuttaa työeläkemaksun tulorekisteriin ilmoitettujen palkanmaksutietojen perusteella. Lasku tulee yleensä palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden aikana. Palkka.fi-palvelua käytettäessä työeläkeyhtiö ei lähetä erillistä laskua, vaan työeläkemaksu maksetaan palvelun muodostamilla maksutiedoilla verkkopankissa.

Lisätietoa työeläkevakuutuksesta saa työeläkevakuutusyhtiöistä.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sekä ryhmähenkivakuutus

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on otettava, jos kotitalous maksaa työntekijöillensä palkkaa kalenterivuoden aikana yhteensä yli 1 300 euroa (1 200 euroa vuonna 2018). Vakuutusmaksun määrään vaikuttaa se, mitä työtä teetetään. Vakuutusmaksuprosentti on sitä suurempi, mitä suurempi tapaturmariski työssä on.

Myös ryhmähenkivakuutusmaksu voi tulla maksettavaksi.

Ryhmähenkivakuutusmaksu on noin 0,07 % palkasta. Ryhmähenkivakuutusmaksu maksetaan samaan vakuutusyhtiöön kuin tapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu.

Lisätietoa näistä vakuutuksista ja vakuuttamisvelvollisuudesta saa vahinkovakuutusyhtiöistä.

Työttömyysvakuutusmaksut

Työntekijästä on yleensä maksettava myös työttömyysvakuutusmaksu. Työnantajan lisäksi myös työntekijä maksaa työttömyysvakuutusmaksua.

Työntekijän maksu peritään työntekijältä palkanmaksun yhteydessä. Työnantaja maksaa sekä työnantajan että työntekijän työttömyysvakuutusmaksun Työllisyysrahastolle.

Työttömyysvakuutusmaksuja ei makseta eikä peritä työntekijän palkasta, jos työntekijä on alle 17-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta.

Työttömyysvakuutusmaksuja ei makseta Työllisyysrahastolle myöskään silloin, jos kotitalouden kalenterivuoden aikana maksamat palkat ovat yhteensä enintään 1 300 euroa (1 200 euroa vuonna 2018). Työntekijän palkasta on kuitenkin tässä tapauksessa perittävä työntekijän työttömyysvakuutusmaksu, vaikka työnantaja ei tilitä palkasta pidätettyä maksua Työllisyysrahastolle.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2019 maksetusta palkasta on 0,5 %. Siitä osasta palkkasummaa, joka ylittää 2 086 500 euroa, maksu on 2,05 % palkasta.

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 1,5 % palkasta vuonna 2019.

Työllisyysrahasto saa tiedot maksetusta palkasta tulorekisteristä ja laskuttaa työttömyysvakuutusmaksut tulorekisteriin ilmoitettujen palkanmaksutietojen perusteella neljännesvuosittain.

Lisätietoja työttömyysvakuutusmaksuista saa Työllisyysrahastosta.

Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2018

Viimeiset erilliset palkkojen vuosi-ilmoitukset Verohallinnolle, työeläkeyhtiölle, työtapaturma- ja ammattitautivakuutusyhtiölle ja Työllisyysrahastolle annetaan vuonna 2018 maksetuista palkoista.

Verohallinto, työeläkeyhtiöt, työtapaturma- ja ammattitautivakuutusyhtiöt ja Työllisyysrahasto saavat tiedot 1.1.2019 tai sen jälkeen maksetuista palkoista tulorekisteristä eikä niille tarvitse antaa enää erillisiä ilmoituksia vuodelta 2019.

Vuonna 2019 maksetuista palkoista ei enää anneta Verohallinnolle myöskään veroilmoitusta työnantajasuorituksista. Vielä vuonna 2018 maksetusta palkasta piti yleensä antaa Verohallinnolle ilmoitus viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivä. Kotitalouden ei kuitenkaan tarvinnut antaa Verohallinnolle kuukausittaista ilmoitusta, jos ennakonpidätystä ei oltu tehty eikä työnantajan sairausvakuutusmaksua maksettu siksi, että kotitalous maksoi samalle henkilölle palkkaa enintään 1 500 euroa kalenterivuodessa.

Vaikka kotitalous ei olisi tehnyt maksamastaan palkasta ennakonpidätystä, vuonna 2018 maksetusta palkasta on kuitenkin annettava vuosi-ilmoitus. Jos samalle henkilölle on maksettu palkkaa alle 200 euroa vuonna 2018, vuosi-ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos ennakonpidätystä ei ole tehty.

Vuosi-ilmoituksen vuodelta 2018 voi antaa joko sähköisesti tai paperilomakkeella.

Sähköisesti vuosi-ilmoituksen voi antaa esimerkiksi Verohallinnon verkkolomakkeilla. Jos vuosi-ilmoituksen antaa sähköisesti, ilmoitus vuonna 2018 maksetusta palkasta on annettava viimeistään 4.2.2019.

Paperilomakkeen vuosi-ilmoituksen antamista varten voi tulostaa Verohallinnon sivuilta. Paperilomakkeella vuosi-ilmoitus vuonna 2018 maksetusta palkasta on annettava 31.1.2019 mennessä.

Vuosi-ilmoitus Verohallinnon sivuilla

Vuonna 2018 maksetuista palkoista on annettava tarvittaessa vuosi-ilmoitukset myös työeläkeyhtiölle, Työttömyysrahastolle ja työtapaturma- ja ammattitautivakuutusyhtiölle tammikuun 2019 loppuun mennessä. Jos vuoden 2018 palkkatiedot on ilmoitettu työeläkeyhtiölle kuukausittain, työeläkeyhtiölle ei tarvitse antaa lisäksi vuosi-ilmoitusta.

Jos palkanlaskenta on hoidettu Palkka.fi-palvelussa, Palkka.fi-palvelu lähettää tarvittavat ilmoitukset automaattisesti Verohallintoon, eläkevakuutusyhtiölle ja Työllisyysrahastolle. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen palkkailmoitus vuodelta 2018 on kuitenkin annettava itse vakuutusyhtiöön.

Palkkalaskelma työntekijälle

Työntekijälle on palkan maksamisen yhteydessä annettava laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet.

Palkkalaskelmaan merkitään myös mm. palkasta tehdyn ennakonpidätyksen määrä sekä palkasta perityn työeläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun määrä.

Palkkalaskelmaan on merkittävä lisäksi työntekijän maksettavaksi tulevan sairausvakuutuksen päivärahamaksun määrä. Päivärahamaksu on 1,54 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta vuonna 2019. Päivärahamaksua ei peritä, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14 282 euroa. Päivärahamaksua eivät maksa myöskään alle 16-vuotiaat tai 68 vuotta täyttäneet. Päivärahamaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin. Sitä ei pidätetä erikseen palkasta, vaikka sen määrä on merkittävä erikseen palkkalaskelmaan.

Työntekijälle on annettava viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä tosite, josta käy selville hänelle päättyneenä kalenterivuonna yhteensä maksetut palkat ja niistä tehty ennakonpidätys. Työsuhteen päättyessä tosite on työntekijän vaatimuksesta annettava välittömästi. Jos viimeisen palkanmaksun yhteydessä työntekijälle annetusta palkkalaskelmasta selviävät koko kalenterivuoden tiedot, erillistä tositetta ei tarvitse kuitenkaan antaa.

Muistiinpanot

Kotitalouden on tehtävä maksamistaan palkoista muistiinpanot. Muistiinpanoiksi riittää yleensä työntekijälle annettavan tositteen jäljennös ja tosite palkan maksamisesta. Muistiinpanot ja palkanmaksuun liittyvät tositteet on säilytettävä vähintään palkanmaksuvuotta seuraavat kuusi vuotta.

Rakentamisilmoitus Verohallinnolle ennen loppukatselmusta

Kotitalouden on annettava rakennusluvan alaisista töistä Verohallinnolle rakentamisilmoitus.

Rakentamisilmoitus on annettava ennen loppukatselmusta. Verohallinto antaa todistuksen tietojen ilmoittamisesta. Todistus pitää esittää rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksessa. Jos todistusta ei esitetä lopputarkastuksessa, rakennustarkastaja ilmoittaa todistuksen puuttumisesta Verohallinnolle.

Marraskuusta 2019 alkaen loppukatselmuksessa ei enää tarvitse esittää Verohallinnon todistusta rakentamisilmoituksen tekemisestä. Rakentamisilmoitus on silti edelleen tehtävä. Verohallinto valvoo rakentamisilmoitusten antamista Väestörekisterikeskukselta saatavien tietojen avulla.

Kotitalousvähennys

Jos kotitalous on palkannut työntekijän tekemään kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä, kotitalousvähennyksenä saa vähentää 20 prosenttia palkan määrästä sekä palkasta maksetun työnantajan sairausvakuutusmaksun, työnantajan osuuden työeläkevakuutusmaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta, tapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun sekä ryhmähenkivakuutusmaksun.

Verohallinnon ohje: Kotitalous työn teettäjänä

Päivitetty 7.1.2019.

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.