Tupo tehtiin - entä sitten?

04.11.2013  |  Vuosi 2013

Suomi sai periaatteessa oikein vanhan kunnon tupon: kaikki ovat lähes kattavasti mukana, palkankorotukset ovat sekoitus prosentti- ja senttilinjaa, hallitukselta saatiin myötäjäisiksi hieman veronkevennyksiä.

Jotain on kuitenkin tällä kertaa myös perustavalla tavalla toisin.

Tupojen kultakaudella 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa sovittiin palkankorotuksista, jotka yhdessä Lipposen ja Vanhasen hallitusten tarjoamien mittavien veronkevennysten kanssa takasivat ostovoiman tuntuvan paranemisen.

Tässä uusimmassa tupossa kaikki on laihempaa. Palkankorotukset ovat äärimaltillisuudessaan hyvin lähellä nollaa. Hallituksen veroporkkanakin jäi tällä kertaa lähes olemattomaksi.

Nyt tehdyssä tupossa jaetaan siis tasaista niukkuutta paremman tulevaisuuden toivossa. Parhaimmillaan näillä päätöksillä pelataan hiukan lisäaikaa, kunnes jotain muuta keksitään.

Mitä siis tupon jälkeen?

* * *

Seuraavaksi odotetaan paljon puhuttuja rakenneuudistuksia.

Työmarkkinajärjestöjen osalta tilaus on selvä. Tupon jälkeen niiden tehtävänä on uudistaa työeläkejärjestelmä paremmin kestävälle tolalle. Neuvottelut alkavat nyt ja valmista odotetaan ensi syksyksi.

Hallituksella on ensiksi edessä kuntien tehtävien karsiminen miljardilla eurolla, josta linjauksia on luvattu marraskuun lopulla. Tässä onnistuminen on tärkeää hallituksen uskottavuuden kannalta.

Julkisten palveluiden tuottavuuden parantaminen on kuitenkin kestävyystalkoiden tärkein tehtävä. Hallituksen käynnistämä kuntauudistus on edennyt takkuillen ja sote-uudistus on sekavassa tilassa. Nähtäväksi jää, kuinka paljon niihin ehditään saada selkoa ennen seuraavia vaaleja.

* * *

Hyvä, että päähuomio on viimeinkin siirtymässä veronkiristyksistä rakenteiden uusimiseen.

Tähän asti on tuntunut siltä, että muutoin riitaisan sixpack-hallituksen ainoa yhdistävä tekijä on ollut kritiikitön usko verotuksen kiristämisen autuaaksi tekevään voimaan. Tässä suhteessa toivoisi Siperian jo tarpeeksi opettaneen.

Jos verotuksen mittava kiristäminen auttaisi tasapainottamaan julkisen talouden, olisi se jo tällä vaalikaudella keritty nähdä. Sen verran uuttera hallitus on ollut veronkiristysten tehtailussa, vaikka muussa päätöksentekokyvyssä on välillä nähty puutteita.

Verotuksen kiristäminen on kenties hallituksen alkutaipaleella näyttänyt näennäisen helpolta ratkaisulta, kun menojen karsintaan ja rakenteiden uusimiseen ei ole uskallettu ryhtyä. Nyt on nähty, että pelkkä verotuksen jatkuva kiristäminen ei tuota tulosta, vaan johtaa umpikujaan. Kiristyvien verojen ja kuihtuvan kansantalouden yhdistelmällä ei valtion budjettia tasapainoteta.

Tämä oppi on toivottavasti mennyt hallitukselle perille peräkamariin asti, sillä tilaisuutta uusille harha-askelille ei enää ole. Veronkiristysten ajan on syytä olla ohi.

Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja
Veronmaksajain Keskusliitto

Kolumni julkaistiin Taloustaito-lehdessä 6.11.2013.
 

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.