Veromalttia ja palkkamalttia

21.01.2013  |  Vuosi 2013

Näinä aikoina moni peräänkuuluttaa työmarkkinoilta palkkamalttia.

Vähemmän on toistaiseksi puhuttu siitä, että pelkkä palkansaajien maltillisuus ei yksin tee autuaaksi. Malttia tarvitaan muiltakin, kuten maaliskuussa kehysriiheensä suunnistavalta hallitukselta.

Muutoin uhkana on pahimmillaan syvenevä negatiivinen kierre, jossa yhdistyvät kiristyvä palkkaverotus, heikkenevä kilpailukyky ja hiipuva ostovoima palkkojen nimelliskorotuksista huolimatta.

Hallitukselta on lupa odottaa kehysriihestä selkeitä päätöksiä, joilla ostovoiman aleneminen voidaan pysäyttää myös palkkamaltin oloissa.

Veromaltin ja palkkamaltin suotuisalla yhdistelmällä on mahdollista kääntää uhkaava negatiivinen kierre jälleen positiiviseksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa ansiokehitystä vastaavia tarkistuksia veroperusteisiin sekä sosiaalivakuutusmaksujen korotuksiin liittyviä kompensaatioita. Näillä ratkaisuilla on purettava ansiotulojen verotusta vuonna 2014 uhkaava kiristyminen.

Hallituksen pelinavauksen jälkeen on työmarkkinoiden aika toimia.

Nyt on tärkeää, että hallitus ei jää kyttäämään työmarkkinoiden ratkaisuja, vaan luo myönteistä ilmapiiriä katkaisemalla omalta osaltaan alenevan ostovoiman, hiipuvan kilpailukyvyn ja heikkenevän kansantalouden uhkaavan noidankehän.

Toinen asia, missä hallitukselta on syytä odottaa malttia, on valtiontalouden sopeuttaminen taantuman aikana.

Hallitus ei saa nyt liioitella lyhyen aikavälin finanssipolitiikan kiristämisessä, jotta ajankohtaista taantumaa ei muuteta omin päätöksin lamaksi.

Tuoreiden suhdanne-ennusteiden perusteella arvioituna tarvittava valtiontalouden lisäsopeutus on 0-1 miljardin euron haarukassa, kun lähtökohtana on hallituksen aiemmin linjaama valtion velan kansantuoteosuuden kasvun taittaminen tällä vaalikaudella.

Sadoista miljoonista siis puhutaan, mutta ei miljardeista. Valtiontalouden varsin maltillinen lisäsopeutus on syytä tehdä menosäästöillä, ei verotusta enää lisää kiristämällä.

Osana kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävää verotuksen rakenteellista kehittämistä on kuitenkin mahdollista jatkossakin kiristää joitakin veroja.

On parempi verottaa haitallisia kuin hyödyllisiä asioita. Siksi esimerkiksi alkoholivero, tupakkavero ja makeisvero ovat mahdollisesti kiristyvien verojen listan kärkipäässä.

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajeen edellyttämiä toimia ja valtiontalouden lyhyen aikavälin tasapainottamista ei pidä sekoittaa keskenään.

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajeeseen voidaan vastata vain rakenteellisilla muutoksilla muun muassa työurien pidentämiseksi ja kunnallisten palvelujen tuottavuuden parantamiseksi.

Valtiontalouden lyhyen aikavälin kiristykset eivät ole tehokkaita julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamisessa, eivätkä ne voi korvata tekemättä jääviä rakenneuudistuksia.

Pitkällä aikavälillä vaikuttavia rakenneuudistuksia on toteutettava rinnakkain lyhyen aikavälin kasvuhakuisen finanssipolitiikan kanssa.

Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja
Veronmaksajat

Kolumni ilmestyi Taloustaito-lehdessä 23.1.2013

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.