Säännöt

Veronmaksajain Keskusliitto RY:n säännöt

Jäsenyyttä Veronmaksajain Keskusliitossa käsitellään pykälissä 5-8. Hallintoa koskeva osuus alkaa pykälästä yhdeksän.

Hyväksytty Veronmaksajain Keskusliiton liittokokouksissa toukokuun 4. päivänä 1993 ja 29.5.2000.

Nimi ja kotipaikka

1 §

Yhdistyksen nimi on Veronmaksajain Keskusliitto r.y., ruotsiksi Skattebetalarnas Centralforbund r.f. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä keskusliitto. Keskusliiton kotipaikka on Helsinki ja toimialue koko maa.

Tarkoitus

2 §

Keskusliitto on veroa maksavien kansalaisten ja yhteisöjen järjestö. Sen tarkoituksena on toimia:

  • verorasituksen pienentämiseksi
  • julkisten menojen supistamiseksi
  • valtion- ja kunnallishallinnon tehostamiseksi
  • julkisen ja yksityisen säästämisen edistämiseksi
  • yksinkertaisen ja oikeudenmukaisen verolainsäädännön aikaansaamiseksi
  • yhtenäisen verotuskäytännön saavuttamiseksi
  • verovelvollisten oikeuksien puolustamiseksi
  • yleisten kansalaisoikeuksien toteutumiseksi.

Keskusliitto ei puutu puoluepolitiikkaan.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusliitto:

  • tekee esityksiä sekä antaa lausuntoja eduskunnalle, valtioneuvostolle ja ministeriöille sekä virastoille, laitoksille ja yhteisöille
  • harjoittaa tiedotustoimintaa herättääkseen yleistä mielenkiintoa julkista taloudenhoitoa ja verotuskysymyksiä kohtaan
  • harjoittaa julkaisu- ja esitelmätoimintaa
  • harjoittaa veronmaksajia palvelevaa neuvontatoimintaa
  • edistää veronmaksajien järjestäytymistä sekä tukee alaistensa paikallisosastojen toimintaa
  • avustaa lehdistöä ja muita joukkoviestimiä sekä eri järjestöjä toimialaansa koskevissa kysymyksissä
  • ottaa osaa toimialansa kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

4 §

Toimintansa rahoittamiseksi keskusliitto perii jäseniltään jäsenmaksuja. Tämän lisäksi keskusliitto voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna arpajaisia hankittuaan siihen asianomaisen luvan sekä harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa.

Jäsenet

5 §

Keskusliiton jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, liikkeen- tai ammatinharjoittaja toiminimen haltijana, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys ja säätiö. Jäsenet hyväksyy keskusliiton hallitus. Muita kuin yksityisiä henkilöitä nimitetään yritysjäseniksi. Jäsenmaksujen suuruuden määrää vuosittain vuosikokous. Yritysjäsenten jäsenmaksu voidaan porrastaa niiden palveluksessa olevan henkilökunnan lukumäärän mukaan. Liiton paikallisosastot eivät maksa liitolle jäsenmaksua. Keskusliitto voi periä liittymismaksua. Liittymismaksun suuruudesta päättää keskusliiton hallitus. Kunniajäseniltä ei peritä jäsen- eikä liittymismaksua.

6 §

Valtuuskunta voi kutsua keskusliiton tarkoitusperien hyväksi tehokkaasti toimineen henkilön keskusliiton kunniajäseneksi.

Jäsen voi erota keskusliitosta tekemällä eroamisestaan lainmukaisen ilmoituksen. Jäsen on kuitenkin velvollinen suorittamaan jäsenmaksun siltä vuodelta, jonka kuluessa eroaminen tapahtuu. Hallitus voi keskusliitosta erottaa jäsenen, joka toimii vastoin keskusliiton tarkoitusperiä, sääntöjä tai päätöksiä taikka on laiminlyönyt jäsenmaksun maksamisen. Erotetulla jäsenellä on kuitenkin oikeus saattaa erottamistaan koskeva hallituksen päätös valtuuskunnan tutkittavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.

8 §

Keskusliiton jäsenet voivat muodostaa sen alaisia paikallisosastoja, joiden toimialueen keskusliiton hallitus määrää ja joiden säännöt keskusliiton hallitus vahvistaa.

Hallintoelimet

9 §

Päätösvaltaa keskusliiton asioissa käyttää liittokokous sekä 14§:ssa mainituissa asioissa valtuuskunta. Keskusliiton hallintoelimenä on hallitus. Hallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan. Valtuuskunta ja hallitus voivat asettaa erikoiskysymysten selvittelyä ja tarvittavien tärkeiden esitysten tekoa varten kumpikin erikseen tai yhteisesti valiokuntia, joihin voidaan kutsua myös asiantuntijajäseniä.

Liittokokoukset

10 §

Liittokokoukset ovat joko sääntömääräisiä tai ylimääräisiä. Sääntömääräinen liittokokous on vuosikokous, joka pidetään vuosittain viimeistään toukokuussa. Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin vähintään viideskymmenesosa (1/50) keskusliiton jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii tai milloin katsoo tällaisen kokouksen tarpeelliseksi. Liittokokouksista on ilmoitettava hallituksen määräämissä sanomalehdissä vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Erittäin kiireellisesti koolle kutsuttava ylimääräinen liittokokous voidaan ilmoittaa pidettäväksi Iyhyemmänkin ilmoitusajan jälkeen. Kokouskutsu on tällöin kuitenkin julkaistava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Liittokokouksen avaa keskusliiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai joku hallituksen jäsenistä.

11 §

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • kokouksen avaus
  • valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  • todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • hyväksytään kokouksen työjärjestys
  • käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
  • päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  • päätetään jäsenmaksujen suuruudesta
  • valitaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi keskusliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
  • valitaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle viisitoista jäsentä valtuuskuntaan
  • valitaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle neljä jäsentä hallitukseen
  • valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa sekä
  • käsitellään muut valtuuskunnan tai hallituksen esittämät sekä sellaiset keskusliiton jäsenten esille ottamat kysymykset, jotka on kirjallisesti jätetty hallitukselle viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokouspäivää.

Yhdistyslain 14 §:ssä mainituista asioista ei kuitenkaan voida päättää, ellei niistä ole kokouskutsussa erityisesti ilmoitettu. Valtuuskunnan jäseniä valittaessa on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä ottamaan huomioon paikallisosastojen edustus. Hallituksen jäseniä valittaessa suoritetaan enemmistövaali kustakin täytettävästä paikasta erikseen. Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.

12 §

Kullakin liittokokouksessa läsnä olevalla jäsenmaksunsa suorittaneella jäsenellä, joka on ilmoittanut osanotostaan liittokokoukseen siten kuin jäljempänä määrätään, on yksi ääni. Henkilöjäsen sekä yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja, joka on jäsen toiminimen haltijana, voi käyttää äänioikeutta vain henkilökohtaisesti. Yhteisöjäsenen ääntä käyttää laillinen edustaja taikka yhteisön antamalla valtakirjalla sen edustajaksi valittu henkilö. Valtakirja on esitettävä kokouksen alussa. Äänioikeuden käyttämisen edellytyksenä on, että jäsenen ilmoitus osanotosta liittokokoukseen on toimitettu keskusliiton toimistoon vähintään vuorokautta ennen kokouksen ilmoitettua alkamisaikaa. Paikallisyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden äänivaltaisen edustajan edellisen kalenterivuoden päättyessä olevan jäsenmääränsä jokaista alkavaa tuhatta (1 000) jäsentä kohden. Jäsenmäärä on sama kuin paikallisyhdistyksen toimialueen kunnissa oleva liiton jäsenmäärä. Jokainen paikallisyhdistyksen liittokokousedustaja käyttää tuhatta (1 000) ääntä joka myös sisältää hänen henkilökohtaisen äänensä. Paikallisyhdistyksen edustajan tulee olla liiton jäsen tai oikeutettu käyttämään yhteisöjäsenen ääntä. Liittokokous tekee päätöksensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa ja lippuäänestyksissä joissa arpa ratkaisee. Äänestys on avoin, ellei kokouksessa esitetä kannatettua ehdotusta lippuäänestyksestä.

Valtuuskunta

13 §

Keskusliiton toimintaa ohjaa ja valvoo valtuuskunta, johon kuuluvat keskusliiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 45 jäsentä. Puheenjohtajana toimii keskusliiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Valtuuskunnan jäsenet valitaan vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi. Vuosittain heistä on kolmannes erovuorossa. Erovuoroisten jäsenten toimikausi päättyy vuosikokouksen päättyessä. Valtuuskunta kokoontuu hallituksen, keskusliiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai toimitusjohtajan kutsusta sekä milloin vähintään viisi valtuuskunnan jäsentä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii. Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun vähintään 20 jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä. Päätökset valtuuskunnan kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide. Valtuuskunnan kokouksissa on hallituksen jäsenillä ja keskusliiton toimihenkilöillä puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

14 §

Valtuuskunnan tehtävänä on:

  • toimia keskusliiton toiminnalle suuntaa-antavana elimenä
  • hyväksyä hallituksen esityksestä ohjelmia, julkilausumia, aloitteita ja muita kannanottoja
  • yhdessä hallituksen kanssa valmistella keskusliiton kokouksissa käsiteltäviksi aiottuja kannanottoja
  • vahvistaa hallituksen laatima talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma
  • kutsua keskusliiton kunniajäsenet;
  • päättää sille saatetusta jäsenen erottamista koskevasta asiasta
  • valtuuskunnan jäsenillä on oikeus esittää myös esityslistan ulko-puolisia asioita käsittelyyn valtuuskunnan kokouksessa.

Hallitus

15 §

Keskusliiton toimintaa johtaa hallitus johon kuuluu 12 jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi. Vuosittain heistä on kolmannes erovuorossa. Erovuoroisten jäsenten toimikausi päättyy vuosikokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, molemmat vuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa tai keskusliiton toimitusjohtajan kutsusta sekä milloin joku jäsen tätä hallituksen puheenjohtajalta kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet jäsenistä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä. Päätökset hallituksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide. Hallituksen kokouksissa on keskusliiton puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla puheoikeus mutta ei äänioikeutta. Keskusliiton hallituksella on alaisuudessaan toimitusjohtaja, joka johtaa keskusliiton toimistoa.

16 §

Hallituksen tehtävänä on:

  • johtaa keskusliiton toimintaa näiden sääntöjen sekä liittokokousten ja valtuuskunnan antamien ohjeiden mukaisesti sekä myös toteuttaa mainittujen elinten tekemät päätökset
  • tehdä aloitteita ja esityksiä keskusliiton tarkoitusperien edistämiseksi
  • ottaa ja erottaa keskusliiton toimitusjohtajan ja muut ylemmät toimihenkilöt sekä määrätä heidän palkkaetunsa samoin kuin mahdollisten valiokuntien jäsenille maksettavat palkkiot ynnä vahvistaa henkilökunnan yleiset työehdot
  • päättää keskusliiton jäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta
  • valvoa varojen hoitoa sekä huolehtia toiminta- ja tilikertomuksen samoin kuin tilinpäätösten laatimisesta ja myös tilien jättämisestä tilintarkastajille määräpäivään mennessä
  • valmistella liittokokouksissa ja valtuuskunnan kokouksissa käsiteltävät asiat sekä kutsua koolle liittokokoukset.

Tilit

17 §

Keskusliiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä tili- ja toimintakertomukset on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

Nimen kirjoittaminen

18 §

Keskusliiton nimen kirjoittavat keskusliiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja keskusliiton toimitusjohtaja, kaksi yhdessä tai joku heistä yhdessä hallituksen siihen määräämän toimihenkilön kanssa.

Sääntöjen muuttaminen

19 §

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä.

Keskusliiton purkaminen

20 §

Päätös keskusliiton purkamisesta voidaan tehdä samassa järjestyksessä kuin edellisessä pykälässä on määrätty sääntöjen muuttamisesta. Keskusliiton lopettaessa toimintansa on sen omaisuus luovutettava purkamispäätöksessä lähemmin määrätyllä tavalla johonkin keskusliiton päämääriä lähellä olevaan tarkoitukseen. Keskusliiton tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Tulosta