Palkansaajan ostovoimalaskelmat: Heikkeneekö palkan ostovoima entisestään vuonna 2023?

Vuosi 2022 jää taloushistoriaan korkeaksi kiihtyneestä inflaatiosta. Kirjoitushetkellä vuosi ei ole vielä päättynyt, mutta nykyisellään voidaan jo päätellä, että vuonna 2022 kuluttajahinnat olivat noin seitsemän prosenttia korkeammat kuin 2021.

Nettopalkan ostovoimaan vaikuttaa palkkojen ja hintojen lisäksi tuloverotus. Vuonna 2022 palkansaajilla jäi hieman enemmän rahaa käytettäväksi verojen jälkeen, kun veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut hitusen laskivat.

Palkansaajan nettotulojen ostovoima heikkeni silti vuonna 2022 lähes neljä prosenttia reaaliansioiden laskun myötä. Suurempi pudotus koettiin viimeksi 1990-luvun lama-aikoina. Tuolloin tilanne oli toki täysin erilainen. Silloin myös työllisyys heikkeni dramaattisesti, kun nyt se on tehnyt uusia ennätyksiä.

Ostovoiman pudotusta ei kurota umpeen 2023 vaan palkka voi riittää vielä vähempään kuin 2022

Inflaation ennakoidaan saavuttaneen huippunsa vuoden 2022 loppupuolella. Vuoden 2023 hintataso on silti (ja sen takia) selvästi korkeampi kuin vuonna 2022. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen olevan neljä prosenttia korkeammat vuonna 2023 ja Suomen Pankki peräti 5,5 prosenttia korkeammat kuin 2022.

Jotta reaalipalkat pysyisivät edes vuoden 2022 tasolla, tulisi (nimellis)palkkojen nousta siis samaa 4/5,5 prosentin vauhtia vuonna 2023. Ostovoimaa tällainen ansiokehitys ei kuitenkaan pitäisi ennallaan, koska tuloverotus kiristyy jonkin verran vuonna 2023.

Palkansaajan sairausvakuutusmaksujen nousu kiristää tuloveroprosenttia noin 0,2 prosenttiyksikköä. Sote-uudistuksen veromuutokset voivat joillain tulotasoilla laskea tai kiristää veroprosenttia hieman. Ansiotuloverotukseen tehdään valtiovarainministeriön syksyllä ennustamaa 3,5 prosentin ansiotason nousua vastaavat "indeksitarkistukset", jottei tämän suuruinen ansiotason nousu nostaisi tuloveroprosenttia. Jos ansiot kuitenkin nousevat enemmän, veroprosentti nousee veroprogression takia. Esimerkiksi tuoreimman valtiovarainministeriön ennusteen mukainen neljän prosentin ansiotason nousu kiristää keskituloisen palkansaajan veroprosenttia yksinään noin 0,1 prosenttiyksikköä.

Keskituloisella sote-uudistuksesta seuraavat ansiotuloveromuutokset sattuvat jonkin verran kompensoimaan sosiaalivakuutusmaksujen kiristymistä, minkä johdosta veroprosentti nousisi vain 0,2 prosenttiyksikköä kokonaisuudessaan. Jos inflaatio olisi saman suuruinen kuin palkkojen nousu kuten valtiovarainministeriö ennustaa, keskituloisen palkansaajan ostovoima laskisi maltillisesti 0,2 prosenttia. Muilla ensimmäisen kuvion esimerkkitulotasoilla, nettotulojen ostovoiman lasku olisi noin 0,4-0,7 prosenttia vuonna 2023.

Jotta keskituloisen ostovoima pysyisi ennallaan vuonna 2022 selvästi alentuneella tasollaan, palkkatason pitäisi olla noin 4,3 prosenttia suurempi kuin vuonna 2022, jos inflaatio pysyisi neljässä prosentissa.

Jos kuluttajahintaindeksi nousisi kuitenkin 5,5 prosenttia vielä vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna, kuten Suomen Pankki ennustaa, keskipalkkaisen ostovoima laskisi neljän prosentin palkankorotuksella peräti 1,7 prosenttia. Tällöin palkan ostovoima olisi 5,4 prosenttia matalampi vuonna 2023 kuin vuonna 2021.

Vasta 6,4 prosentin ansioiden nousulla ostovoima ei laskisi entisestään, jos inflaatio olisi 5,5 prosenttia. Toisaalta näin suuri ansiotason nousu voisi ruokkia yhä inflaatiota. Jos ansiot nousisivat 6,4 prosenttia keskituloisen veroprosentti kiristyisi veroprogression myötä kokonaisuudessaan 0,6 prosenttiyksikköä. Monilla muilla tulotasoilla veroprosentti nousisi enemmän.

Reaaliansioiden pitäisi siis nousta selvästi, jotta ostovoima ei jatkaisi heikentymistään, kun inflaatio pysyy korkeammalla kuin mitä verotukseen tehty 3,5 % ansiotasotarkistus on.

Oletukset ja käytetyt ennusteet:

Palkansaajan veroprosentit laskettu keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla, vain viran puolesta automaattisesti myönnettävät vähennykset (ei huomioitu 60+ -vuotiaiden korotettua työtulovähennystä), ml. eläke- (ei 53-62 -vuotiaan korotusta) ja työttömyysvakuutusmaksu, vuositulo lomarahoineen 12,5 x kk-palkka.

Lisätiedot:

Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, 050 536 4126