Verokatsaus: Palkansaajan verotuksen ja ostovoiman kehitys 2020

16.10.2019  |  Selvitykset

Palkansaajan ensi vuoden tuloihin vaikuttavat bruttopalkan ja palkkaverojen muutokset. Palkansaajan ostovoimaan jättää jälkensä myös kuluttajahintojen kehitys.

Palkat: Liittokierros ratkaisee

Vuoden 2020 ansiokehitykseen vaikuttaa etenkin nyt syksystä kevääseen jatkuva työnantajien ja työntekijöiden välinen liittokierros, jossa neuvotellaan uusista työehtosopimuksista. Suurin epävarmuus laskelmissa liittyykin siihen, millaisia sopimuskorotuksia on tulossa ja millaisella aikataululla.

Tutkimuslaitosten syyskuiset ennusteet palkansaajien ensi vuoden keskimääräisestä ansiotason kehityksestä vaihtelevat paljon. Palkansaajien Tutkimuslaitos ennustaa 2,1 prosentin nousua, ETLA 2,7 prosentin ja Pellervon Taloustutkimus 2,8 prosentin. Tuorein valtiovarainministeriön lokakuinen ennuste on peräti 3,1 prosenttia.

Jäljempänä olevissa laskelmissa ansiotason oletetaan nousevan ensi vuonna 2,9 prosenttia.

Verot: Keski- ja suurituloisilla kiristyy

Palkkaverojen muutokseen vaikuttaa moni tekijä jo siitä syystä, että palkkaan kohdistuu monenlaisia veroja ja veronluonteisia maksuja (ks. tarkemmin palkansaajan verotuksen rakenne).

Vaikka hallitus antaa esityksen nimenomaan valtion budjetista ja siihen liittyvistä verolaeista, vaikuttavat nämä muutokset myös kunnallisverotukseen ja sairausvakuutusmaksuihin.


Hallituksen budjettiesityksessä kohdistetaan pienituloisimpien ansiotuloverotukseen yhteensä 200 miljoonan euron kevennys, kun perusvähennystä, työtulovähennystä sekä eläketulovähennyksiä korotetaan.

Tämän lisäksi ansiotulojen verotukseen tehdään valtiovarainministeriön ennustaman ansiotason nousun mukainen "indeksitarkistus". Jos tällaista tarkistusta ei vuosittain tehtäisi, veroprosentti nousisi joka vuosi ansiokehityksen noustessa. 

Indeksitarkistus toteutetaan korottamalla tuloveroasteikon rajoja sekä muuttamalla perusvähennystä ja työtulovähennystä.

Näiden muutosten lisäksi palkkaverotukseen vaikuttaa myös palkansaajien veronluonteisten maksujen muutokset. Palkansaajan sosiaalivakuutusmaksuista koituva taakka nousee selvästi, mikä juontaa juurensa vuonna 2016 solmitusta kilpailukykysopimuksesta.

Maksumuutoksista merkittävimmin verotusta kiristää sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, jonka arvioidaan nousevan nollasta 0,68 prosenttiin. Verovähenteisistä palkansaajamaksuista sairausvakuutuksen päivärahamaksun arvioidaan alenevan 0,34 prosenttiyksikköä, työeläkevakuutusmaksut nousevat 0,4 prosenttiyksikköä ja työttömyysvakuutusmaksu alenee 0,25 prosenttiyksikköä.

Kun kaikki edellä mainitut palkansaajan käteen jäävään tuloon vaikuttavat muutokset otetaan huomioon ja oletetaan ansioiden nousevan ensi vuonna 2,9 prosenttia, keskituloisen 3 452 e/kk ansaitsevan veroprosentti kiristyy noin 0,4 prosenttiyksikköä. Matalilla palkkatasoilla veroprosentti pysyy lähes tämän vuoden tasolla, mutta suurituloisimmilla verot ja veronluonteiset maksut vievät 0,5 prosenttiyksikköä nykyistä enemmän.

Taulukko 1 Palkansaajan veroprosentin muutos

Palkka 2019
€/kk
Veroaste
2019
Veroaste
2020
Veroasteen
muutos, %-yks.
Muutos,
€/vuosi
2 301 22,8 % 22,9 % 0,1 % 30
3 452 30,4 % 30,8 % 0,4 % 160
5 754 38,3 % 38,8 % 0,5 % 360
9 206 45,2 % 45,7 % 0,5 % 580

 

Ostovoima: Kasvu hiipuu

Kun mietitään, miten verojen jälkeisten nettotulojen ostovoima muuttuu, on huomioitava myös hintatason muutos. Tutkimuslaitosten ennusteet kuluttajahintojen kehityksestä ensi vuonna ovat 1-1,1 prosenttia. Valtiovarainministeriö erottautuu joukosta 1,4 prosentin inflaatioennusteella. Tästä kulutusveroihin esitettyjen muutosten ministeriö arvioi vaikuttavan 0,1 prosenttiyksikköä.

Jos oletetaan ensi vuoden inflaatioksi 1,3 %, keskituloisen ostovoima kasvaa prosentin. Veroprosentin nousu syö reaalipalkan kasvusta siivun, minkä myötä ostovoiman kasvu hiipuu tämän vuoden 1,5 prosentin vauhdista.

Lisätiedot:

Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, puh. 09 6188 7326, 050 536 4126

Laskelmien oletukset:

- Työttömyysvakuutusmaksu laskee 0,25 %-yks. vuonna 2020
- Työeläkevakuutusmaksu nousee 0,4 %-yks.
- Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu nousee 0,68 prosenttiin ja päivärahamaksu alenee 1,2 prosenttiin (budjettiesityksen ennuste)
- Hallituksen esityksen (HE 24/2019) muutokset tuloveroperusteisiin (indeksitarkistukset ja 200 milj. euron kevennys pieni- ja keskituloisille)
- Vuosiansio lomarahoineen = kuukausipalkka x 12,5
- Vain viran puolesta tehtävät vähennykset, alle 53-vuotiaan palkansaajan veronluonteiset sova-maksut
- Keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit 2019
- Ansiotason muutos 2,9 % ja inflaatio 1,3 % vuonna 2020.

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.