Verokatsaus: Palkansaajan verotuksen ja ostovoiman kehitys 2020

16.10.2019  |  Selvitykset

Palkansaajan vuoden 2020 tuloihin vaikuttavat bruttopalkan ja palkkaverojen muutokset. Palkansaajan ostovoimaan jättää jälkensä myös kuluttajahintojen nousu.

Katsaus on päivitetty 18.12.2019, kun mm. sosiaalivakuutusmaksut, verolakien muutokset ja kunnallisveroprosentit on vahvistettu vuodelle 2020.

Palkat: Liittokierros ratkaisee

Vuoden 2020 ansiokehitykseen vaikuttaa etenkin nyt syksystä kevääseen jatkuva työnantajien ja työntekijöiden välinen liittokierros, jossa neuvotellaan uusista työehtosopimuksista. Suurin epävarmuus laskelmissa liittyykin siihen, millaisia sopimuskorotuksia on tulossa ja millaisella aikataululla.

Tutkimuslaitosten syyskuiset ennusteet palkansaajien vuoden 2020 keskimääräisestä ansiotason kehityksestä vaihtelevat paljon. Palkansaajien Tutkimuslaitos ennustaa 2,1 prosentin nousua, ETLA 2,7 prosentin ja Pellervon Taloustutkimus 2,8 prosentin. Tuorein valtiovarainministeriön joulukuun ennuste on 3,0 prosenttia.

Jäljempänä olevissa laskelmissa ansiotason oletetaan nousevan ensi vuonna 2,9 prosenttia.

Verot: Keski- ja suurituloisilla kiristyy

Palkkaverojen muutokseen vaikuttaa moni tekijä jo siitä syystä, että palkkaan kohdistuu monenlaisia veroja ja veronluonteisia maksuja (ks. tarkemmin palkansaajan verotuksen rakenne).

Vaikka hallitus antaa esityksen nimenomaan valtion budjetista ja siihen liittyvistä verolaeista, vaikuttavat nämä muutokset myös kunnallisverotukseen ja sairausvakuutusmaksuihin.


Hallituksen budjettissa kohdistettiin pienituloisimpien ansiotuloverotukseen yhteensä 200 miljoonan euron kevennys, kun perusvähennystä, työtulovähennystä sekä eläketulovähennyksiä korotetaan.

Tämän lisäksi ansiotulojen verotukseen tehtiin ansiotason nousun mukainen "indeksitarkistus". Jos tällaista tarkistusta ei vuosittain tehtäisi, veroprosentti nousisi joka vuosi ansiokehityksen noustessa. 

Indeksitarkistus toteutetaan korottamalla tuloveroasteikon rajoja sekä muuttamalla perusvähennystä ja työtulovähennystä.

Näiden muutosten lisäksi palkkaverotukseen vaikuttaa myös palkansaajien veronluonteisten maksujen muutokset. Palkansaajan sosiaalivakuutusmaksuista koituva taakka nousee selvästi, mikä juontaa juurensa vuonna 2016 solmitusta kilpailukykysopimuksesta.

Maksumuutoksista merkittävimmin verotusta kiristää sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, joka nousee nollasta 0,68 prosenttiin. Verovähenteisistä palkansaajamaksuista sairausvakuutuksen päivärahamaksun alenee 0,36 prosenttiyksikköä, työeläkevakuutusmaksut nousevat 0,4 prosenttiyksikköä ja työttömyysvakuutusmaksu alenee 0,25 prosenttiyksikköä.

Kunnallisveroprosentti nousee 53:ssa ja laskee 7 kunnassa. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,09 prosenttiyksikköä, mikä on huomioitu seuraavissa laskelmissa.

Kun kaikki edellä mainitut palkansaajan käteen jäävään tuloon vaikuttavat muutokset otetaan huomioon ja oletetaan ansioiden nousevan  2,9 prosenttia vuonna 2020, keskituloisen 3 545 e/kk ansaitsevan veroprosentti kiristyy noin 0,4 prosenttiyksikköä. Matalilla palkkatasoilla veroprosentti pysyy lähes vuoden 2019 tasolla, mutta suurituloisimmilla verot ja veronluonteiset maksut vievät 0,5-0,6 prosenttiyksikköä enemmän vuonna 2020.

Taulukko 1 Palkansaajan veroprosentin muutos

Palkka 2020
€/kk
Veroaste
2019
Veroaste
2020
Veroasteen
muutos, %-yks.
Muutos,
€/vuosi
2 364
22,7 % 22,9 % 0,2 % 60
3 545
30,4 % 30,8 % 0,4 % 180
5 909
38,3 % 38,8 % 0,5 % 400
9 454
45,1 % 45,7 % 0,6 % 690

 

Ostovoima: Kasvu hiipuu

Kun mietitään, miten verojen jälkeisten nettotulojen ostovoima muuttuu, on huomioitava myös hintatason muutos. Tutkimuslaitosten ennusteet kuluttajahintojen kehityksestä vuodelle 2020 ovat 1,0-1,1 prosenttia. Valtiovarainministeriön joulukuinen ennuste erottautuu joukosta hieman korkeammalla 1,3 prosentin inflaatiolla. Tästä valmisteverojen korotusten ministeriö arvioi vaikuttavan 0,1 prosenttiyksikköä.

Jos oletetaan ensi vuoden inflaatioksi 1,3 %, keskituloisen ostovoima kasvaa hieman vajaan prosentin. Veroprosentin nousu syö reaalipalkan kasvusta siivun, minkä myötä ostovoiman kasvu hiipuu vuoden 2019 1,4 prosentin vauhdista.

Lisätiedot:

Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, puh. 09 6188 7326, 050 536 4126

Laskelmien oletukset:

- Työttömyysvakuutusmaksu laskee 0,25 %-yks. vuonna 2020
- Työeläkevakuutusmaksu nousee 0,4 %-yks.
- Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu nousee 0,68 prosenttiin ja päivärahamaksu alenee 1,18 prosenttiin 
- Hallituksen esityksen (HE 24/2019) muutokset tuloveroperusteisiin (indeksitarkistukset ja 200 milj. euron kevennys pieni- ja keskituloisille)
- Vuosiansio lomarahoineen = kuukausipalkka x 12,5
- Vain viran puolesta tehtävät vähennykset, alle 53-vuotiaan palkansaajan veronluonteiset sova-maksut
- Keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit 2019 ja 2020
- Ansiotason muutos 2,9 % ja inflaatio 1,3 % vuonna 2020.

Tulosta

Haluatko lisää hyötytietoa arjen talousasioista?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.