Eläkkeensaajan tulot, verot ja ostovoima 2022 – ostovoimakehitys hitusen pakkasella inflaation kiihtyessä

Vuodenvaihteeseen 2021-2022 ei liity vauhtia ja vaarallisia tilanteita eläkkeensaajan ostovoiman näkökulmasta, mikäli odotukset inflaatiosta vuodelle 2022 eivät liioin poikkea toteutuvasta hintojen muutoksesta. Eläkkeensaajan ostovoima heikkenee ensi vuonna tulotasosta riippuen noin 0,1–0,5 prosenttia. Ripeähkö inflaatio näkyy eläkkeensaajille korkeampien indeksikorotuksien muodossa vuonna 2023.

Tässä katsauksessa tarkastellaan seitsemän erituloisen eläkkeensaajan eläketulojen, tuloverojen sekä ostovoiman kehitystä 2021–2022. Tarkastelussa huomioidaan eläkkeiden indeksikorotukset, muutokset ansiotulojen verotuksessa sekä kuluttajahintojen arvioitu kehitys.

Tarkasteltavat eläkkeiden määrät kuukaudessa (v. 2021) ovat:

• 838 euroa (takuueläke)
• 984 euroa (kansaneläke + työeläke)
• 1 273 euroa (kansaneläke + työeläke)
• 1 722 euroa (työeläke)
• 2 296 euroa (työeläke)
• 2 870 euroa (työeläke)
• 5 166 euroa (työeläke)

Takuu- ja kansaneläkkeiden määrät kehittyvät kansaneläkeindeksin mukaan (+2,1 % v. 2022) ja työeläkkeiden työeläkeindeksin mukaan (+2,3 %). Katsauksen tulotasoilla bruttoeläkkeet kasvavat eri tulotasoilla noin 18–118 euroa kuukaudessa.

Tuloveroperusteisiin tehdään ensi vuodeksi ansiotason nousua vastaavat tarkistukset, ja kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti säilyy käytännössä muuttumattomana vuoteen 2021 nähden. Näiden yhteisvaikutuksesta eläkkeiden veroprosentit säilyvät suurin piirtein ennallaan. Eläkeläisten sairaanhoitomaksu kuitenkin alenee ensi vuonna, minkä seurauksena tulostaan veroa maksavan eläkkeensaajan verotus kevenee hieman.

Eläkkeiden ostovoiman ensi vuonna ratkaisee lopulta kuluttajahintojen kehitys. Mikäli kuluttajahintojen nousu olisi 2,6 %, kuten valtiovarainministeriön Taloudellisessa katsauksessa (20.12.2021) ennustetaan, ostovoiman kehitys olisi pakkasella 0,1–0,5 % katsauksen eläkkeensaajien tulotasoilla.

On kuitenkin aiheellista muistaa, ettei kuluttajahintojen toteutuva kehitys välttämättä piittaa ennusteista.

Veronmaksajien eläkkeensaajien ostovoimakatsauksessa vuosi sitten laskentaoletukset tehtiin (inflaationäkymän epävarmuutta alleviivaten) 1,0 %:n inflaatioennusteella. Sekä Suomen Pankki (2,1 %) että valtiovarainministeriö (2,2 %) arvioivat joulukuussa 2021, että saman vuoden toteutuva inflaatio on toteutunut jonkin verrankin vikkelämpänä.

Eläketulojen määrät

Vuodelle 2022 takuu-, kansan-, ja työeläkkeisiin tehdään vain indeksitarkistukset, eikä erillisiä tasokorotuksia. Täyden takuueläkkeen määrä kasvaa 855,48 euroon (+17,9 e) kuukaudessa ja täyden kansaneläkkeen määrä 679,50 euroon (+14,2 e). Työeläkkeet kasvavat 2,3 % vuodentakaisesta.

Indeksikorotukset ovat vuodentakaiseen nähden reippaita: vuoden 2021 alussa täysi takuueläke kasvoi noin kolmella eurolla ja täysi kansaneläke reilulla kahdella eurolla per kuukausi. Työeläkkeisiin tehtiin samaan aikaan 0,5 prosentin korotus. Matalammat indeksitarkistukset johtuivat pääosin maltillisesta kuluttajahintojen kehityksestä vuonna 2020.

Takuu- ja kansaneläkkeen määrät noudattavat kansaneläkeindeksiä, ja kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksin kehitystä. Työeläkkeiden määrät kehittyvät puolestaan työeläkeindeksin perusteella, ja tämän indeksin kehitys seuraa 80 prosentin painotuksella hintojen kehitystä ja 20 prosentin painotuksella palkansaajien ansiokehitystä (nk. taitettu indeksi).

Näin ollen, vaikka ripeähkö inflaatio nakertaisi eläkkeensaajan ostovoimaa vuonna 2022, se tarkoittaisi toteutuessaan myös korkeampia eläkkeiden indeksikorotuksia vuodelle 2023.

Katsauksen eläketulojen tasoista pienin vastaa täyttä takuueläkettä. Toiseksi ja kolmanneksi pienin tulotaso ovat kansan- ja työeläkkeen yhdistelmiä ja loput tulotasot koostuvat kokonaan työeläkkeestä.

Kaikki katsauksen bruttoeläkkeet kasvavat 2,1-2,3 % vuonna 2022, euroissa mitattuna 18–118 euroa kuukaudessa.

Eläkkeensaajan veroprosentit

Eläkkeen verotukseen ei kohdistu erityisiä muutoksia vuodelle 2022. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään yleistä ansiotason kehitystä vastaavat tarkistukset. Veronluonteiset maksut kehittyvät suotuisasti eläkkeensaajan näkökulmasta, sillä eläkkeensaajan sairaanhoitomaksu laskee vuodenvaihteessa 1,65 prosentista 1,50 prosenttiin.

 
Katsauksen veroprosentit on laskettu kuntien vuoden 2022 keskimääräisellä tuloveroprosentilla 20,01, joka on 0,01 %-yksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. Siksi on hyvä muistaa yksittäisen eläkkeensaajan tapauksessa, että vuodenvaihteen muutokset kotikunnan kunnallisveroprosentissa voivat aiheuttaa omaan verotukseen suurempia vaikutuksia, kuin mitä tämän katsauksen laskelmat osoittavat.

Kunnan tuloveroprosentti säilyy kuitenkin ennallaan vuonna 2022 valtaosalla suomalaisista, kun Suomen kunnista vain 16 nostaa tuloveroprosenttiaan, 12 laskee. Tuloveroprosenttiaan laskevissa kunnissa asuu hieman enemmän ihmisiä kuin veroprosenttia nostavissa.

Kunnallisverot vaikuttavat katsauksessa kaikkien tulotasojen veroihin – takuueläke pois lukien. Takuueläkkeen suuruisesta eläkkeestä ei määräydy lainkaan veroa (ilman muita veronalaisia ansiotuloja).

Eläkkeensaajan ostovoima

Eläkkeensaajien ostovoima näillä näkymin heikkenee hieman vuonna 2022, mikäli laskelmassa käytetty arvio kuluttajahintojen muutoksesta (+2,6 %) ei osoittaudu yliarvioksi.

Tarpeen on mainita, että talouden ja etenkin inflaation ennustaminen on viime vuosina ollut niin vaikeaa, että inflaatioennusteen osuminen desimaalilleen oikeaan olisi sattuma jo itsessään.

Yhtä kaikki, mainitulla arviolla hintojen noususta eläkkeensaajan ostovoima heikkenisi 0,1–0,5 prosenttia katsauksen kaikilla eläketulojen tasoilla. Vuoden 2021 hintatasolla ostovoima heikkenisi noin 1-4 euroa kuukaudessa. Ostovoima ottaa huomioon bruttoeläkkeen kasvun, verotuksen muutoksen sekä kuluttajahintojen arvioidun kehityksen.

Lisätiedot:

Ekonomisti Janne Kalluinen, puh. 044 321 0990

Laskentaoletukset: Kunnallisverojen laskennassa käytetty keskimääräisiä kunnallisveroprosentteja (2021: 20,02; 2022 20,01), kirkollisverojen laskennassa on käytetty kummankin vuoden osalta keskimääräistä kirkollisveroprosenttia 1,39. Sairaanhoitomaksu vuonna 2021 1,65 % ja 2022 1,50 % verotettavasta tulosta. Veroprosenttien laskennassa otettu huomioon ainoastaan viran puolesta myönnettävät vähennykset. Eläkkeiden määrät 12 kuukaudelle kumpanakin vuonna KEL- & TyEL-indeksien kehityksen mukaan.