Verokatsaus: Palkan ostovoima laskee selvästi vuonna 2022, palkkaverotus kevenee hieman
Katsaus on päivitetty 19.8.2022 (alkuperäinen 25.4.2022 julkaistu versio linkin takana).
Palkansaajan käytettävissä olevien tulojen kehitykseen vaikuttavat bruttopalkan ja palkkaverojen muutokset. Palkan ostovoimaan vaikuttaa lisäksi kuluttajahintojen nousu, joka on kiihtynyt huimasti vuonna 2022.
Palkat
Valtiovarainministeriön niin kevään (13.4.) kuin kesän ennuste (17.6.2022) kuluvan vuoden ansiotason keskimääräiselle nousulle on 2,6 %, jossa on sopimuskorotusten lisäksi huomioitu mm. palkkaliukumat. Jäljempänä olevien laskelmien oletuksena on 2,6 % ansiotason nousu.
Verot
Nettopalkkaan vaikuttavat merkittävästi palkkaverot, joihin luetaan tuloverojen lisäksi veronluonteiset pakolliset sosiaalivakuutusmaksut. Ansiotulojen verotukseen tehtiin vuoden alusta ennustetun ansiotason nousun mukainen "indeksitarkistus". Jos tällaista tarkistusta ei vuosittain tehtäisi, veroprosentti nousisi joka vuosi pelkän yleisen ansiokehityksenkin johdosta.
Ansiotasotarkistus tehtiin valtiovarainministeriön kolmen prosentin ansiokehitysennusteen perusteella. Viime vuoden loppupuolen ennustetta ministeriö on päivittänyt nyt siis hieman alaspäin 2,6 prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että kyseisellä tulokehityksellä veroprosentti voisi hitusen keventyä.
Palkansaajan tuloverot ja sosiaalivakuutusmaksut käsittävä veroprosentti kevenee enemmän kuitenkin vuodenvaihteen sosiaalivakuutusmaksujen muutosten johdosta. Sairausvakuutuksen maksut alenivat enemmän kuin työttömyysvakuutusmaksu nousi. Palkansaajan työeläkevakuutusmaksu pysyi ennallaan.
Kokonaisuudessaan palkansaajan veroprosentit alenevat sosiaalivakuutusmaksut huomioiden noin 0,2 prosenttiyksikköä, jos ansiot nousevat ennustetun 2,6 % keskimääräisen ansiokehityksen mukana. Käytettävissä olevia tuloja tällainen veromuutos kasvattaa 0,3-0,4 % tulotasosta riippuen. Keskituloisella noin 3 600 e/kk ansaitsevalla palkansaajalla tämä merkitsee vajaata 100 euroa vuodessa.
Inflaatio
Kuluttajahinnat ovat nousseet aiempaa vauhdikkaammin viime vuoden loppupuolelta lähtien ja vauhti on kiihtynyt kuluvan vuoden alkupuolella etenkin polttoaineiden ja sähkön hintojen noususta johtuen. Kesä-heinäkuussa hinnat olivat peräti 7,8 % korkeammat kuin vuotta aiemmin.
Valtiovarainministeriö ennustaa (17.6.) tälle vuodelle 5,8 prosentin inflaatiota, mikä edellyttäisi sitä, että loppuvuoden keskimääräinen hintataso laskisi hieman heinäkuun tasosta. Jos hintataso pysyisi loppuvuoden keskimäärin heinäkuun tasolla, koko vuoden inflaatio olisi 6,3 prosenttia.
Vielä joulukuussa (20.12.2021) valtiovarainministeriön ennusti tälle vuodelle 2,6 % inflaatiota, mikä yhdessä 3,0 % ennustetun ansiotason kasvun kanssa olisi merkinnyt selvää reaalipalkkojen ja ostovoiman kasvua.
Ostovoima
Kun veromuutokset ovat tälle vuodelle selvät ja ansiokehityskin sopimuskorotusten osalta hyvin tiedossa, suurin kysymysmerkki ostovoiman kannalta on inflaatio.
Jos inflaatioksi oletetaan valtiovarainministeriön ennustama 5,8 %, keskituloisen palkansaajan, jonka ansiot kasvavat keskimääräiseksi muutokseksi ennustetun 2,6 prosenttia, nettopalkan ostovoima leikkaantuu lähes kolme prosenttia (nykyrahassa noin 900 e/v). Reaalipalkka leikkaantuu enemmän, mutta veroprosentin keveneminen pehmentää hieman vaikutusta. Palkansaajan ostovoiman vuosimuutos on näin selvästi 2000-luvun heikoin. Vaikka 2010-luvun mittakaavassa ansiotason muutos ei ole erityisen matala, inflaatio nousee poikkeuksellisen korkeaksi.
Eri kotitalouksissa inflaatio voi olla hyvinkin erilainen. Nyt esimerkiksi autoa tarvitsevien kotitalouksien inflaatio on ollut selvästi suurempi kuin autoa tarvitsemattomien. Palkan ostovoima leikkaantuu tänä vuonna 2000-luvun ennätysvauhtia. Joillekin helpotusta voi tuoda korona-aikana kertyneet säästöt, toisilla taas lähtötilanne voi koronasta johtuen olla aiempaa heikompi. Toisaalta hyvä työllisyyskehitys on pitänyt koko kansantalouden tasolla palkkasumman vahvassa kasvussa.
Ostovoiman suhteellisissa muutoksissa ei ole suurta eroa tarkasteltavan tulotason kannalta, vaan keskituloisen muutosprosentit kuvaavat likimain kehitystä muillakin palkkatasoilla (esim. ensimmäisen kuvion mukaisilla palkkatasoilla).
Lisätiedot:
Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, 050 536 4126