Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuoden 2024 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta
Veronmaksajain Keskusliiton lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 18.10.2023 Hallituksen esitys 34/2023 vp
Ansiotuloverotus
Hallitus esittää ansiotuloverotukseen 2,8 prosentin (indeksi)tarkistusta vuodelle 2024. Lisäksi työtulovähennystä korotetaan noin 100 miljoonalla eurolla ja tuloveroasteikkoon lisätään hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti uusi ylin porras 150 000 euron tulorajalla.
Kannanotto:
Veronmaksajain Keskusliitto ei pidä perusteltuna ennustetun 3,5 prosentin ansiokehityksen mukaisen ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen leikkaamista 2,8 prosenttiin työttömyysvakuutusmaksujen alenemisen takia. Hallituksen työttömyysmenoja alentavien uudistusten maksuvaikutuksia ei tule imuroida valtiontalouteen nimenomaisesti tuloverotusta kiristämällä.
Väliaikaisen solidaarisuusveron säätäminen aikaisempaa korkeammille (yli 150 000 euron) tuloille on askel oikeaan suuntaan. Vielä parempi olisi jättää solidaarisuusvero kokonaan säätämättä. Sen merkitys verotuottoon on käytännössä mitätön, kun dynaamiset vaikutukset huomioidaan.
Eläketulon lisäveron nimellistä tulorajaa ei ole tarkistettu vuoden 2017 jälkeen, mikä on kiristänyt eläketulon lisäveroa. Eläketulojen lisävero on siten perusteettomasti sivuutettu vuosittaisissa ansiotulojen veroperusteiden indeksitarkistuksissa. Veronmaksajain Keskusliitto odottaa indeksitarkistusten ulottamista myös eläketulon lisäveroon ja esittää, että 47 000 euron alarajaa nostetaan ensi vuodelle vuosien 2023 ja 2024 työeläkeindeksin nousun verran 53 000 euroon.
Perusteluja ja näkökohtia esitetyistä muutoksista:
Hallitusohjelman mukaan ansiotuloverotukseen tehdään tarkistus vuosittain ansiotaso-tai kuluttajahintaindeksin perusteella nopeammin kasvavan indeksin mukaisesti. Valtiovarainministeriön syksyn 2023 ennuste nopeimmin kasvavasta ansiotasoindeksistä oli 3,5 prosenttia. Hallitus päätti kuitenkin budjettiriihessään tehdä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun 0,2 prosenttiyksikön alenemista vastaavan veronkiristyksen, joka toteutetaan leikkaamalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistus 2,8 prosenttiin.
Työttömyysvakuutusmaksun 0,2 %-yks. alenemista vastaavan veronkiristyksen verotuottovaikutus on noin 140 miljoonaa euroa ja ylittää siten hallitusohjelman mukaisen työtulovähennyksen 100 miljoonaan euron verokevennyksen ensi vuodelle.
Hallitusohjelman mukaisesti solidaarisuusvero (2 prosenttiyksikön korotus valtion veroasteikossa) säädetään 150 000 euron ylittäville verotettaville ansiotuloille. Edellisellä hallituskaudella alun perin vuosille 2013-2015 sovitusta solidaarisuusverosta oli päätetty vuoteen 2023 saakka, jolloin sen alaraja on 85 800 euroa. Solidaarisuusveron johdosta palkansaajan marginaaliverot ovat tänä vuonna korkeimmillaan peräti noin 60 %.
Verrattuna kuluvaan vuoteen, solidaarisuusveron alaraja nousee ensi vuonna, mikä keventää verotusta noin 60 miljoonalla eurolla. Verrattuna tilanteeseen, jossa solidaarisuusvero jatkamisesta ei olisi sovittu, 2 % solidaarisuusveron säätäminen 150 000 euroa ylittäville verotettaville tuloille lisää hallituksen esityksen mukaisesti verotuottoa noin 40 miljoonalla eurolla.
Kaiken kaikkiaan hallituksen esityksen mukaiset muutokset eivät juuri kevennä ansiotuloverotusta, kun huomioidaan ansiotason ennustettu keskimääräinen 3,5 % nousu.
Sen sijaan sosiaalivakuutusmaksujen aleneminen keventää palkkaverotusta merkittävästi. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu alenee 0,71 %-yksikköä, josta hallituksen työttömyysturvaa koskevien leikkausten vaikutus työttömyysvakuutusmaksutasoon on n. 0,1 %-yks. (palkansaajan ja työnantajan kokonaismaksutasoon 0,2 %-yks.). Lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksun ennakoidaan alenevan 0,35 %-yks. ja sairaanhoitomaksun 0,05 %-yks. (Valtion talousarvioesitys). Työttömyysvakuutusmaksu ja päivärahamaksu ovat tuloverotuksessa vähennyskelpoisia, jolloin niiden aleneminen kasvattaa valtion ja kuntien verotuottoja.
Kokonaisuudessaan sosiaalivakuutusmaksut ja palkansaajien ansiotason nousu huomioiden palkansaajien veroprosentit laskevat 0,5-1,2 prosenttiyksikköä vuonna 2024 kuluvaan vuoteen verrattuna. Solidaarisuusveron alarajan nousun myötä palkkaverotus kevenee eniten korkeilla tulotasoilla. Pidemmällä aikavälillä finanssikriisin jälkeen suurituloisten veroprosentit ovat kuitenkin nousseet eniten. (Liite 1 ja 2)
Eläkeverotukseen vaikuttaa ensi vuonna verotuksen indeksitarkistuksen, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja solidaarisuusveron alarajan muutoksien lisäksi eläkkeiden indeksikorotukset, jotka ovat toista vuotta perätysten selvästi palkkojen nousua suurempia. Työeläkeindeksi nousee 5,7 % ja kansaneläkeindeksi 5,9 % vuodelle 2024. Eläketulovähennys on sidottu täyden kansaneläkkeen määrään, joten se pysyy eläkkeiden indeksitarkistusten mukana.
Eläketulon lisäveron euromääräiseen 47 000 euron alarajaan ei sen sijaan ole tehty tarkistusta vuoden 2017 jälkeen. Lisävero kohdistuu lähtökohtaisesti eläketasoille, joilla ei ole oikeutettu eläketulovähennykseen. Työeläkkeiden indeksikorotukset nostavatkin vuosi vuodelta eläketulon lisäveroon menevää osuutta kokonaiseläkkeestä, jos euromääräistä rajaa ei tarkisteta. Ennen vuotta 2023 valtion tuloveroasteikon rajojen tarkistukset ovat olleet työeläkeindeksin nousua korkeampia, mikä on kompensoinut lisäveron kiristymistä.
Eläketulon lisäveron maksajien määrä on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta indeksikorotusten ja uusien eläkkeensaajien myötä. Kun eläketulon lisäveroa perittiin sen ensimmäisenä vuonna 2013 noin 42 000 henkilöltä, tänä vuonna sitä maksaa arviolta jo noin 85 000 henkilöä.
Vuosina 2023 ja 2024 eläketulot ovat nousseet selvästi palkkakehitystä nopeammin, mikä on yhdessä eläketulon lisäveron reaalisen kiristymisen kanssa nostanut suurempituloisten eläkkeensaajien veroprosenttia. Tämä jälkeenjääneisyys on syytä korjata korottamalla eläketulon lisäveron tulorajaa vuosien 2023 ja 2024 työeläkeindeksin kehitystä vastaavasti.
Ensi vuodelle eläketulon lisäveroa maksavien hyvätuloisten eläkkeensaajien veroprosentti voi nousta yli puoli prosenttiyksikköä. Matalammilla eläketasoilla veroprosentti voi kiristyä hieman tai keventyä jopa puoli prosenttiyksikköä tulotasosta riippuen (liite 3 ja 4).
Työtulovähennyksen ikään perustuvan korotuksen uudelleenkohdentaminen
Työtulovähennyksen ikään perustuvan enimmäismäärän korotusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että korotus poistetaan alle 65-vuotiailta. Samalla enimmäismäärän korotus kaksinkertaistetaan 65 vuotta täyttäneillä 600 eurosta 1 200 euroon.
Kannanotto:
Veronmaksajain Keskusliitto pitää työtulovähennyksen ikään perustuvan korotuksen uudelleenkohdennusta perusteltuna. Verokannusteiden poukkoilevaa muuttamista tulee kuitenkin välttää, sillä veronmaksajan kannustimet toimia lainsäätäjän tavoitteiden mukaisesti heikkenevät, mikäli kannustimien pysyvyyteen ei voi luottaa.
Perusteluja ja näkökohtia esitetyistä muutoksista:
Työtulovähennykseen säädettiin portaittainen ikään perustuva korotus 60 vuotta täyttäneille verovuodesta 2023 alkaen. Sen tarkoituksena oli yhtäältä kannustaa varttuneempia työntekijöitä pysymään työelämässä pidempään ja toisaalta kannustaa työntekoon eläkkeellä ollessa.
Kun eläkkeen ja palkan yhdistelmästä koostuva ansiotulo on eri vähennysten ansiosta jo lähtökohtaisesti selvästi kevyemmin verotettua kuin saman yhteenlasketun tulon suuruinen pelkkä palkka- tai eläketulo, on ikäperusteinen korotus voinut yhdessä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen kanssa auttaa myös vähentämään työskentelyä. Kun kuluvana vuonna alin vanhuuseläkeikä on 64 vuotta ja 3 kuukautta, korotetun työtulovähennyksen nykyistä alarajaa (60 vuotta) voi pitää kyseenalaisena, jos vähennyksellä pyritään kannustamaan työskentelemään pidempään ja eläkkeellä ollessa.
Korotuksen uudelleenkohdentaminen alimman vanhuuseläkeiän tietämille ja kannustinvaikutuksen kaksinkertaistaminen ovat hyvin perusteltuja. Verohelpotuksen avulla voidaan näin kannustaa tarkemmin ja voimakkaammin työuran pidentämiseen eläkeiän kynnyksellä.
Myös eläkeläisten työnteon kannustimet kohenevat enimmäismäärän korotuksen noustessa 600 eurosta 1 200 euroon. On kuitenkin syytä huomata, että esityksen mukaan täysimääräisesti korotuksesta hyötyisivät vasta vähintään 28 000 euroa vuodessa työtuloa ansaitsevat. Jotta korotettua työtulovähennystä saa ylipäätään, työtuloja on oltava yli 18 000 euroa vuodessa. Eläkeläisen satunnaisten tai maltillisten lisätulojen hankintaan ikäperusteinen korotus ei näin ollen juurikaan vaikuta.
Ehdotettu uudelleenkohdennus muistuttaa vain yhden vuoden voimassa ollutta ikäporrastusta enemmän Ruotsin korotettua työtulovähennystä, jonka ikäraja on sama 65 vuotta. Ruotsissa ikärajaa tosin ollaan nostamassa 66 vuoteen.
Matkakuluvähennyksen omavastuun korotus
Asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia koskevan vähennyksen omavastuuosuutta nostetaan 750 eurosta 900 euroon.
Kannanotto:
Veronmaksajain Keskusliitto ymmärtäisi matkakuluvähennyksen omavastuun nimellisen euromäärän tarkistamista yleisen hintatason mukaisesti, jos samoilla perusteilla tarkistettaisiin ensi vuodelle myös tulonhankkimisvähennys 750 eurosta 900 euroon.
Matkakulu- ja tulonhankkimisvähennysjärjestelmää on syytä jatkossa kehittää kokonaisvaltaisemmin vastaamaan hybridi- ja etätyön yleistymiseen ja sen aiheuttamiin kuluihin.
Perusteluja ja näkökohtia esitetyistä muutoksista:
Matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta korotettiin viimeksi vuoden 2015 alusta, jolloin se nousi 600 eurosta 750 euroon. Verolainsäädännön euromääräisiä suureita on aika ajoin tarkistettava muu nimellinen hintakehitys huomioiden.
Nykyisellään kaikkia palkansaajia koskeva automaattisesti tehtävä tulonhankkimisvähennys on ollut vuosia saman suuruinen kuin matkakuluvähennyksen omavastuu. Erillään matkakuluista tulonhankkimiskuluja voi vähentää 750 euron ylimenevältä osalta.
Myös tulonhankkimisvähennykseen olisi perusteltua tehdä vastaava tarkistus kuin matkakuluvähennykseen.
Matkakulu- ja tulonhankkimisvähennysjärjestelmää on jatkossa tarpeen kehittää kokonaisvaltaisemmin vastaamaan hybridi- ja etätyön yleistymisen esiin nostamiin ongelmakohtiin.
Suuri osa työssäkäyvien matkakustannuksista jää nyt kokonaan kompensoimatta vähennyksen tiukkojen rajausten ja omavastuun takia. Samalla erikseen myönnettävän tulonhankkimisvähennyksen 750 euron vakio-osa nielee suuren osan työssäkäynnin muista kustannuksista, kuten etätyöläisen työhuonevähennyksestä. Vaikka nämä matkakulut ja tulonhankkimiskustannukset olisivat yhteenlaskettuna selvästikin yli 750 euroa, ylimenevää osuutta ei voi vähentää erillisten vähennysten takia. Sen sijaan samansuuruisena pelkät matkakulut tai muut tulonhankkimismenot tulisivat vähennetyiksi 750 euron ylimenevältä osalta.
Työmatkavähennyksen sulauttaminen tulonhankkimisvähennykseen ratkaisisi positiivisella tavalla nykyisistä rinnakkaisista tulonhankinnan vähennyksistä aiheutuvan kaksinkertaisen leikkurin.
Kotitalousvähennys
Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä koskevaa korotettua kotitalousvähennystä jatketaan vuodelle 2024. Laillistetun fysioterapeutin antama fysioterapia ja laillistetun toimintaterapeutin antama toimintaterapia säädetään kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi töiksi.
Kannanotto:
Veronmaksajain Keskusliitto kannattaa vähennyksen korvausasteiden ja enimmäismäärien pitämistä vuosien 2022–2023 tasolla vuonna 2024, ja esittää kokeilua jatkettavaksi myös vuosina 2025–2027.
Perusteluja ja näkökohtia esitetyistä muutoksista:
Sanna Marinin hallitus käynnisti kokeilun, jossa kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotettiin 3 500 euroon ja korvausaste 60 prosenttiin vuosille 2022–2023. Kahden vuoden kokeiluaika on aivan liian lyhyt, varsinkin kun kokeilu käynnistettiin varsin poikkeuksellisena aikana. Yksityiskohtainen tieto vähennyksen suuruudesta ja merkityksestä kulkeutuu vähitellen veronmaksajille. Luonnoksessa esitetty kokeilun jatkaminen vuonna 2024 on perusteltu ja kannatettava. Kokeilua on kuitenkin syytä jatkaa myös tämän jälkeen koko kuluvan vaalikauden ajan eli vuoteen 2027 asti.
Ulkomaisten erityisasiantuntijoiden lähdeverotuksen määräajan pidentäminen 7 vuoteen.
Avainhenkilölain 32 prosentin lähdeverotuksen enimmäistyöskentelyaika pidennetään 48 kuukaudesta 84 kuukauteen.
Kannanotto:
Veronmaksajain Keskusliitto pitää ulkomailta Suomeen muuttavien avainhenkilöiden verohuojennusta sinänsä perusteltuna, kun sillä voidaan lisätä Suomen houkuttelevuutta ulkomaisille erityisasiantuntijoille. Se, että tällaista verohuojennusta tarvitaan, kertoo kuitenkin liian kireästä ja ankarasti progressiivisesta ansiotulojen verotuksesta. Verohuojennuksen enimmäisajan kasvattaminen neljästä seitsemään vuoteen jättää kotimaiset asiantuntijat entistä selvemmin eriarvoiseen asemaan verotuksellisesti.
Ansiotuloverotuksen yleisen keventämisen korkeimpia marginaaliveroja laskemalla on oltava ensisijainen tapa korjata ansiotulojen ankarasta progressiivisesta verotuksesta aiheutuvia haittoja. Se myös kohtelee yhdenvertaisesti veronmaksajia taustasta riippumatta.
Perusteluja ja näkökohtia esitetyistä muutoksista:
Ulkomailta Suomeen muuttavien avainhenkilöiden verohelpotusta pidetään perusteltuna, koska Suomen tuloverotuksen kireän tason nähdään rajoittavan hyväpalkkaisten muuttoliikettä Suomeen. Toisaalta erityiskohtelun voidaan nähdä asettavan veronmaksajat eriarvoiseen asemaan, kun kotimaisten erityisasiantuntijoiden verotaakka voi muodostua selvästi korkeammaksi, vaikka tulot olisivat yhtä suuret.
Perintöveron maksuajan pidentäminen 10 vuoteen
Esityksessä ehdotetaan, että perintö- ja lahjaverolain säännöstä perintöveron pidennetystä maksuajasta pidennettäisiin kahdesta vuodesta 10 vuoteen. Muutoksen myötä maksamatonta perintöveroa ei perittäisi ulosottoteitse, sen perusteella ei haettaisi verovelvollista konkurssiin eikä tietoa siitä merkittäisi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa säädettyyn verovelkarekisteriin ennen kuin 10 vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Maksamatta olevasta perintöverosta perittäisiin 3,5 prosentin alennettua viivästyskorkoa.
Kannanotto:
Veronmaksajain Keskusliitto pitää esitettyä perintöveron maksuajan pidentämistä 10 vuoteen kannatettavana parannuksena kohtuuttomaan nykytilaan. Esitetty 3,5 prosentin viivästyskorko on kuitenkin tarpeettoman korkea perintöveron maksuajalle. Verotuksessa jo nyt käytössä oleva 2 prosentin huojennettu viivästyskorko olisi tähän tarkoitukseen sopiva.
Perusteluja ja näkökohtia esitetyistä muutoksista:
Perintöveron maksuvelvollisuus syntyy perinnönjättäjän kuolinhetkellä. Silloin, kun omaisuus koostuu pääosin vaikeasti realisoitavasta omaisuudesta, kuten muuttotappiopaikkakunnalla sijaitsevasta tai lesken lakimääräisen hallintaoikeuden kohteena olevasta asunnosta, realisoituu vero maksettavaksi ennen kuin perillinen tosiasiassa on saanut varat veron maksuun. Tilanne on monesti kohtuuton. Nykyisin erääntynyt vero päätyy ulosottoon tai voi johtaa konkurssimenettelyn käynnistämiseen jo 2 vuoden viivästyksen jälkeen.
Esitetty määräajan pidentäminen 10 vuoteen on selkeä parannus kohtuuttomaan nykytilaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että ”perintöveron maksuaikoja pidennetään 10 vuoteen”. Yleisessä kielenkäytössä maksuajaksi ymmärretään aika ennen laskun eräpäivää. On kuitenkin ymmärrettävää, että korkoa tulee näin pitkältä maksuajalta maksettavaksi. Perintöveron alennettu viivästyskorko olisi tämän hetken viitekorkotasolla yhteensä 7,5 % (3,5 % lisättynä korkolain perusteella vahvistetulla 4% viitekorolla).
Teemu Lehtinen Mikael Kirkko-Jaakkola
toimitusjohtaja pääekonomisti