Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi veronkantolain sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 b §:n muuttamisesta

Veronmaksajain Keskusliiton lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 20.5.2025

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia veronkantolakiin sekä veronlisäyksestä ja viitekorosta annettuun lakiin. Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on selkeyttää veron maksujen ja palautusten käyttämistä veron suoritukseksi.

Yhden maksuviitteen käyttöön siirtyminen

Veronkantolain säännöksiä maksun kohdistamisesta ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että verovelvolliset voisivat nykyistä laajemmin käyttää maksutapaa, jossa maksut kohdistetaan verovelvollisen kaikkien verojen suoritukseksi.

Kaikille verovelvollisille jäisi muutoksen myötäkin mahdollisuus nykyiseen tapaan kohdistaa tarvittaessa maksu tiettyyn veroon myös verolajikohtaisella viitenumerolla maksamalla. Yhden maksuviitteen käyttö ei olisi lain voimaantultuakaan pakollista, vaan käyttöönotto toteutettaisiin Verohallinnon ohjeistusta muuttamalla. Luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä ohjeistettaisiin jatkossakin ensisijaisesti maksamaan veronsa verolajikohtaisilla maksuilla. Yrityksiäkään ei velvoitettaisi yhden viitteen käyttöön, mutta yhteisöjä ja yhtymiä ohjattaisiin ensisijaisesti kohdistamaan maksut kaikille veroille yhdellä viitenumerolla.

Veronmaksajain Keskusliitto pitää ehdotetun kaltaista pehmeää siirtymää yhden viitenumeron käyttöön perusteltuna ja kannatettavana. Yhden viitteen käyttö parhaimmillaan helpottaa merkittävästi verojen maksujen ja palautusten käyttöön liittyviä epäselvyyksiä ja niiden selvittelyä. Koska kaikilla verovelvollisilla säilyisi jatkossakin mahdollisuus valita omaan tilanteeseen parhaiten soveltuva verojen maksun kohdistamistapa, ei säädösmuutoksesta ole odotettavissa myöskään haitallisia vaikutuksia luonnollisten henkilöiden tai yritysten verotukseen.

Maksujen kohdistaminen

Maksu käytettäisiin jatkossa veron suoritukseksi eräpäivänä ja verojen eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Nykyisin maksut kohdistetaan veroihin niiden vanhentumispäivän mukaisessa järjestyksessä. Kaikkien verojen suoritukseksi kohdistettua, mutta käyttämättä olevaa maksua ei palautettaisi verovelvolliselle automaattisesti vaan se jäisi odottamaan verovelvollisen tulevia veroja ja käytettäisiin niiden suoritukseksi verojen erääntyessä. Verovelvollinen voisi myös pyytää maksun palauttamista.

Palautuspyynnön jälkeen kaikkien verojen suoritukseksi kohdistettua maksua voitaisiin käyttää niihinkin veroihin, jotka eivät muuten ole mukana yhden maksuviitteen käyttöjärjestyksessä (mm. perintövero ja maksujärjestelyn kohteena oleva vero). Samaa menettelyä sovellettaisiin jatkossa oma-aloitteisille veroille kohdistettujen maksujen osalta. Koska Verohallinnossa ”sisällä olevia varoja” käytettäisiin edellä kuvatun mukaisesti yhden maksuviitteen käyttöalan tai oma-aloitteisille veroille kohdistetun maksun käyttöalan ulkopuolella olevien erääntyneiden verojen suoritukseksi vasta palautuspyynnön jälkeen, ehdotetaan esityksessä viivästysseuraamusten minimoimiseksi, että verolle laskettaisiin viivästyskorkoa maksun käyttöhetken sijasta maksun maksupäivään asti. Veronmaksajain Keskusliitto pitää ehdotusta tältäkin osin kannatettavana.

Veronpalautusten käyttö veron suoritukseksi

Esityksessä ehdotetaan muutoksia tilanteisiin, joissa veronpalautusta käytetään erääntyneiden maksamatta olevien verojen suoritukseksi. Käyttötilanteiden vähentämiseksi ehdotetaan, että jos veron suorittamiseksi olisi käytettävissä sekä maksuja että veronpalautuksia, käytettäisiin erääntyneiden verojen suoritukseksi ensisijaisesti maksuja. Tämän mahdollistaisi se, että maksun katsottaisiin jatkossa olevan käytettävissä veron suoritukseksi jo sen maksupäivänä. Veron eräpäivänä maksetun maksun katsottaisiin siis olevan käytettävissä veron suoritukseksi veron eräpäivänä, vaikkei se tosiasiallisesti olisi vielä Verohallinnon käytettävissä.

Muutoksen myötä eräpäivänä maksettu vero kohdistuisi verovelvollisen suunnitelman mukaisesti erääntyvän veron maksuun ja verovelvollinen saisi veronpalautuksen sinä päivänä, joka hänelle on maksupäiväksi ilmoitettu.

Ehdotettu muutos palautusten käyttämiseen on erittäin kannatettava ja se vähentää Veronmaksajain Keskusliiton käsityksen mukaan merkittävästi niitä epäselvyyksiä, joita nykyisen lainsäädännön vuoksi on aiheutunut.

Aiheettomasti suoritetun maksun palauttaminen

Veronkantolakia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi niin, että aiheettomasti suoritetun maksun palauttamista voisi vaatia myös muu maksun suorittanut kuin se verovelvollinen, jonka veron suoritukseksi maksu on kohdistettu.

Veronmaksajain Keskusliitto puoltaa muutosta. Käytännössä on esiintynyt tilanteita, joissa verovelvollisen maksama suoritus on erehdyksen vuoksi kohdistunut toisen verovelvollisen veron suoritukseksi. Voimassa oleva laki ei yksilöi, kenelle aiheeton maksu voidaan palauttaa, minkä vuoksi verovelvollisilla on voinut olla vaikeuksia saada virhesuorituksiaan palautetuksi Verohallinnolta. Asiasta on tarpeen säätää yksiselitteisesti lain tasolla.

Yhteenvedon lähettäminen postitse

Esityksessä ehdotetaan, ettei yhteenvetoa jatkossa lähetettäisi postitse edes pyynnöstä niille verovelvollisille, jotka kuuluvat yhteenvedon pakollisen sähköisen tiedoksiannonpiiriin. Veronmaksajain Keskusliitto pitää ymmärrettävänä tavoitetta luopua tarpeettomasta paperisesta viranomaispostista ja kannattaa sinällään paperipostin minimointia. Pakollisen sähköisen tiedoksiantovelvollisten ryhmäänkin kuuluu kuitenkin yrittäjiä, joiden digitaidot eivät mahdollista sähköistä asiointia.

Koska paperisten yhteenvetojen lähettäminen ei liene kovin yleistä saati kustannussäästö kovin merkittävä, pitää Veronmaksajain Keskusliitto tärkeänä, että postitse toimitettavan paperisen yhteenvedon tilausmahdollisuus säilytettäisiin jatkossakin poikkeustilanteita varten.

Asiaa ei Veronmaksajain Keskusliiton käsityksen mukaan ole syytä arvioida toisin sen vuoksi, että vireillä oleva toinen lakihanke toteutuessaan mahdollistaisi sähköisen tiedoksiannon suomi.fi -palvelun välityksellä nykyistä merkittävästi laajemmin ilman tiedoksiannon vastaanottajan suostumusta.

Kati Hannikainen
lakiasiainjohtaja