Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain liitteen muuttamisesta

Veronmaksajain Keskusliiton lausunto Valtiovarainministeriölle 3.7.2026

Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia ajoneuvoveron perusveron tasoihin.

Ehdotetuilla muutoksilla toteutetaan henkilö- ja pakettiautoilta kannettavan ajoneuvoveron perusveron 10 miljoonan euron kevennys, joka perustuu kevään 2026 kehysriihen päätökseen.

Veronkevennys toteutettaisiin siten, että ajoneuvoveron perusvero kevenisi niiltä autoilta, joihin sovelletaan ajoneuvoverolain liitteen verotaulukkoa 1 tai 2. Perusveroa kannettaisiin uusien veroperusteiden mukaan veropäiviltä 1.1.2028 alkaen. Koska ajoneuvoveroa peritään etukäteen yhdessä tai useammassa erässä, vuoden 2028 veroa maksetaan jo vuoden 2027 aikana, minkä vuoksi kevennys vaikuttaa jo vuoden 2027 verokertymään. 

Verotaulukko 1 koskee pääosin autoja

         - joiden CO2-päästöt on mitattu NEDC-menetelmällä ja niistä

• • henkilöautoja, jotka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1.1.2001 – 31.8.2018 välisenä aikana sekä
  • pakettiautoja, jotka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1.1.2008 – 31.8.2019 välisenä aikana.

 

Verotaulukkoa 2 sovelletaan autoihin, joiden ajoneuvovero ei perustu NEDC- tai WLTP-menetelmällä mitattuun ominaispäästöarvoon. Verotaulukkoa sovelletaan käytännössä vanhimpiin henkilöautoihin sekä ennen 1.1.2008 käyttöön otettuihin pakettiautoihin. Lisäksi eräisiin EU:n ulkopuolelta käytettynä tuotuihin autoihin sovelletaan verotaulukkoa 2. Näille autoille ajoneuvoveron perusveron määrä perustuu auton kokonaismassaan.

Ajoneuvoveron perusveron alennus ei koskisi verotaulukon 1A autoja. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että uudet ja pääsääntöisesti vuoden 2017 jälkeen ensirekisteröidyt WLTP-menetelmällä päästömitatut autot eivät kuulu veronalennuksen piiriin. Näin ollen verotasojen alennus ei myöskään koskisi uusia ensirekisteröitäviä autoja eikä valtaosaa käytettynä maahantuotavista autoista, jotka ovat tyypillisesti uudempia kuin veronalennuksen kohteena olevat autot.

Esitysluonnoksessa arvioidaan, että veronalennuksen kohteena olevien autojen vuotuinen ajoneuvovero alenisi keskimäärin kuusi euroa.

Kevennyksellä ei arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia, sillä kevennys kohdistuu vanhoihin autoihin eikä näin ollen muuta päästöohjausta uusien autojen hankintaan liittyen.

Esitysluonnoksessa todetaan, että ajoneuvoveron perusvero on liikenteen veroista päästöohjaukseltaan heikoimmin toimiva. Ongelma korostuu erityisesti eräillä lataushybrideillä, joiden verotuksen perusteena sovelletut mitatut päästöt voivat olla huomattavasti matalampia kuin niiden todelliset ajonaikaiset päästöt.

Tieliikenteen verotuksen painopisteitä muuttamalla ajoneuvoveron ja polttoaineverojen välillä olisikin todennäköisesti mahdollista saavuttaa päästövähennyksiä tavalla, jolla autoilun kustannukset eivät keskimäärin kasvaisi. Tällä tavalla saavutetuilla päästövähennyksillä voitaisiin tehdä tilaa jakeluvelvoitteen alentamiselle, mikä puolestaan voisi alentaa polttoainekustannuksia ja kasvattaa verotuloja, koska uusiutuvien polttoaineiden hiilidioksidivero on fossiilisten polttoaineiden vastaavaa matalampi. Polttoainekustannusten aleneminen voi osaltaan luoda liikkumavaraa myös julkisen talouden näkökulmasta.

Ajoneuvoveron, kuten monien valmisteverojenkin, verotasot ovat nimellisiä eli euromääräisiä. Tästä syystä ennallaan pysyvistä nimellisistä verotasoista seuraa, että vero suhteessa kuluttajahintoihin, ansiotasoon tai käytettävissä oleviin tuloihin laskee, kun edellä mainitut suureet kasvavat ajan mittaan. Näin ollen nimellisiä verotasoja ei varsinaisesti tarvitse erikseen alentaa, jotta vero kevenisi suhteellisesti.

 

Veronmaksajain Keskusliitto katsoo, että paras tapa kohentaa kotitalouksien ostovoimaa on keventää ansiotulojen verotusta.

 

 

 

Teemu Lehtinen                                    Janne Kalluinen                 
toimitusjohtaja                                     ekonomisti