Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta
Veronmaksajain Keskusliiton lausunto valtiovarainministeriölle 6.7.2026
Esitysluonnoksessa ehdotetaan toteutettavaksi alkoholijuomien verotasojen korotuksia. Korotukset perustuvat pääministeri Petteri Orpon hallituksen kevään 2026 kehysriihen linjauksiin, joissa syksyn 2025 budjettiriihessä sovittu haittaverojen 50 miljoonan euron kokonaisuus kohdennettiin 20 miljoonan euron osalta alkoholiveroon ja 30 miljoonan euron osalta tupakkaveroon. Laki tulisi voimaan 1.1.2027. Veronkorotukset kohdistuisivat pääosin yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviin juomiin, lukuun ottamatta olutta sekä etyylialkoholijuomaryhmän nimikkeeseen 2208 kuuluvia enintään 10 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä juomia.
Veronkorotukset tehtäisiin Verohallinnon vuodelle 2027 vahvistamien indeksitarkistettujen verotasojen päälle. Verotasojen indeksikorotuksen vuodelle 2027 arvioidaan esitysluonnoksessa olevan noin kaksi prosenttia. Esitysluonnoksessa ehdotettujen veromuutosten arvioidaan kasvattavan alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa korotuksia ei tehtäisi. Korotus on mitoitettu niin, että se vastaisi 2,2 euroa litralta sataprosenttista alkoholia kussakin veronkorotuksen kohteena olevassa tuoteryhmässä.
Toteutettavat veronkorotukset tehtäisiin verotasojen indeksikorotusten lisäksi. Verotasojen indeksikorotus vuodelle 2027 arvioidaan esitysluonnoksessa noin kahden prosentin suuruiseksi. Esitysluonnoksessa ehdotettujen veromuutosten arvioidaan kasvattavan alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa korotuksia ei tehtäisi. Korotus on mitoitettu niin, että se vastaisi 2,2 euroa litralta 100-prosenttista alkoholia kussakin veronkorotuksen alaisessa tuoteryhmässä.
Haitallista kulutusta hillitsevää verotusta, kuten alkoholiverotusta, voidaan pitää kannatettavana tapana kerätä valtiolle tuloja sen tehtävien hoitamiseen verrattuna esimerkiksi työn verottamiseen. Kuten esitysluonnoksessa todetaan, alkoholin matkustajatuontia ja ulkomaisista verkkokaupoista tehtäviä alkoholiostoja koskevat tuoreimmat kyselyarviot ovat aiempia arvioita korkeampia. Uusimmat arviot on saatu internetpaneeliin perustuvalla tutkimusmenetelmällä, kun taas aiempi seuranta perustui puhelinhaastatteluihin. Menetelmämuutoksen vuoksi tuloksia ei kuitenkaan voida verrata suoraan aiempiin arvioihin, eikä niiden perusteella voida yksiselitteisesti päätellä matkustajatuonnin tai verkko-ostosten kasvaneen vastaavassa määrin. Suomen kiristyvä alkoholiverotus ja kasvavat hintaerot suhteessa muihin maihin voivat kuitenkin lisätä matkustajatuonnin ja verovelvoitteiden laiminlyöntiin kytkeytyvien verkko-ostojen houkuttelevuutta.
Esitysluonnoksen kuviossa 1 on esitetty vertailu Suomen ja muiden EU-maiden alkoholijuomien verotasoista. Kuviosta käy ilmi, miten Suomen verotasot ovat erkaantuneet muista EU-maista. Suomen verotasot ovat EU-maiden kireimpiä kaikissa juomaryhmissä.
Ennen nyt lausunnolla olevaa esitysluonnosta pääministeri Petteri Orpon hallitus on muuttanut alkoholiverotasoja kuluvan hallituskauden aikana hallituksen esityksillä HE 37/2023 vp, HE 106/2024 vp, sekä HE 95/2025 vp. toteutettiin hallitusohjelmassa linjatut oluen verotason alennus sekä viinin, muiden käymisteitse valmistettujen juomien, välituotteiden ja etyylialkoholijuomaryhmän veronkorotukset. HE 106/2024:llä toteutettiin vuosille 2025–2027 ennakollisista vuosittaisista indeksikorotuksista välituotteisiin ja väkeviin etyylialkoholijuomiin. Vuoden 2026 ja 2027 indeksikorotukset kuitenkin kumottiin vuotta myöhemmin HE 95/2025:llä, jonka myötä myös kaikkien juomaryhmien verotasot sidottiin pysyvästi indeksiin. Tämän seurauksena verotasoja tarkistetaan vuosittain indeksin perusteella vuodesta 2027 alkaen ilman eri päätöstä automaattisesti vuosittain. Huomionarvoista on myös, että oluen alkoholiverotasoa on hallituskauden aikana alussa alennettu ja myöhemmin toteutettu sen tasoa korottavia päätöksiä.
Toimintaympäristön ennakoitavuuden ja toistuviin verolain muutoksiin liittyvien hallinnollisten kustannusten hillitsemiseksi alkoholiveropolitiikka kaipaisi osakseen pitkäjänteisyyttä. Tulevaisuudessa huomiota tulisi kiinnittää paitsi veropoliittisen poukkoilun vähentämiseen, myös aiempaa enemmän veropohjan vahvistamiseen ja verovelvoitteiden laiminlyöntiin kytkeytyvän verkkokaupan kitkemiseen. Tämä on erityisen tärkeää, kun alkoholilain ajankohtaiset muutokset selventävät alkoholin rajat ylittävän alkoholin etämyynnin oikeustilaa tavalla, jonka voi arvella kasvattavan ulkomaisista verkkokaupoista ostettavan alkoholin määrää.
Veronmaksajain Keskusliitto puoltaa haitalliseen kulutukseen kohdistuvia veronkiristyksiä, kun samalla kevennetään ansiotulojen verotusta.
Samalla on entistä tärkeämpää seurata alkoholijuomien matkustajatuonnin ja erityisesti sääntelyn vastaisen verkkokaupan kehitystä. Veropohjan tiiviyteen tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, jotta alkoholivero aidosti toteuttaisi sekä fiskaalisia että terveyspoliittisia tavoitteitaan.
Teemu Lehtinen Janne Kalluinen
toimitusjohtaja ekonomisti