Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi tuloverolain 119 ja 124 §:n muuttamisesta sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 7 ja 15 §:n muuttamisesta
Veronmaksajain Keskusliiton lausunto valtiovarainministeriölle 25.5.2026
Esitysluonnoksessa ehdotetaan yhteisöverokannan alentamista 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta, rajoitetusti verovelvollisiin yhteisöihin sovellettavien vastaavien verokantojen alentamista 18 prosenttiin sekä muiden kuin luonnollisten henkilöiden elinkeinotoiminnan tappioiden vähennysajan pidentämistä 10 vuodesta 25 vuoteen.
1. Yhteisöverokannan alentaminen
Veronmaksajain Keskusliitto pitää yhteisöverokannan alentamista 18 prosenttiin perusteltuna ja kannatettavana kasvutoimena. Se parantaa Suomen kilpailukykyä, kun yritysten kannusteet investoida ja sijoittua Suomeen kohenevat. Tämä tukee yritysten kasvua, työllisyyttä ja laajoja veropohjia pidemmällä aikavälillä.
Yritysverotuksen tulee olla selkeä, ennakoitava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Yhteisöveron alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin perustuu hallituksen vuoden 2025 kehysriihessä päättämiin kasvutoimiin. Veronkevennys on oikein mitoitettu ja ajoitettu, sillä maailmantalouden epävarmuus korostaa tarvetta vahvistaa Suomen houkuttelevuutta yritystoiminnan kannalta.
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan yhteisöveron alentaminen voi olla perusteltua osana kokonaistuotannon kasvattamiseen tähtäävää verorakenteen muutosta. Yhteisövero kohdistuu kansainvälisesti liikkuvaan tuotannontekijään, eli pääomaan, ja sen alentaminen voi kasvattaa kokonaistuotantoa investointien kasvun myötä. Yhteisöveron alentaminen voi kasvattaa verotettavia voittoja myös ohjaamalla monikansallisia yrityksiä näyttämään enemmän voittoja Suomessa ja vastaavasti vähemmän muualla. (Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2025, helmikuu 2026)
Yhteisöverokannan alentaminen on läpinäkyvä ja hallinnollisesti kevyt tapa vahvistaa investointikannustimia tasapuolisesti eri toimialoilla verrattuna byrokraattisempiin ja vaikeammin rajattaviin verovähennyksiin tai tukimekanismeihin.
Vaikka nimellinen yritysveroprosentti on Suomessa jo tällä hetkellä EU-keskiarvoa matalampi, erilaiset veropohjat huomioiva efektiivinen veroaste on hieman keskiarvoa korkeampi (ZEW: Mannheim Tax Index 2025). Suomen verrattain laaja veropohja on verotuksen neutraalisuusperiaatteen kannalta hyvä lähtökohta. Veroprosentin kevennys onkin oikea keino laajaa veropohjaa ja suhteellisen matalaa verokantaa tavoittelevaan veropolitiikkaan.
Staattiset tuottolaskelmat eivät kerro paljoa yhteisöverokannan alennuksen vaikutuksesta verotuottojen kehitykseen, sillä veropohja kasvaa alennuksen dynaamisten vaikutusten kautta. Tätä yleistä johtopäätöstä tukevat myös kokemukset edellisestä yhteisöveroalennuksesta. Yhteisöverokantaa alennettiin vuonna 2014 tuntuvasti (24,5% -> 20%). Yhteisöveron tuotto pysyi selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla, ja on sittemmin kasvanut selvästi.
Lisäksi on hyvä huomioida, että yritysten investointi- ja sijaintipäätökset voivat vaikuttaa myös muihin veropohjiin ja sitä kautta esimerkiksi henkilöverotuottoihin. Veronkevennyksellä on myös suora vaikutus voittoa tekevien yritysten jaettaviin varoihin, mikä voi nostaa esimerkiksi osinkoja ja vaikuttaa näin kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon ja julkisen sektorin saamiin veroihin ja omaisuustuloihin.
Vaikutusarvioihin liittyy luonnollisesti epävarmuutta, mutta tämä ei poista sitä, että veroratkaisun suunta on talouskasvun kannalta oikea. Suomen kaltaisessa pienessä avoimessa taloudessa yhteisöveron tasolla on erityistä merkitystä yritysten sijainti-, investointi- ja voitonjakopäätöksiin. Yritysverotuksen tulee täten olla myös pitkäjänteistä ja ennakoitavaa.
2. Tappioiden vähennysajan pidentäminen
Veronmaksajain Keskusliitto kannattaa tappioiden vähennysajan pidentämistä 25 vuoteen. Muutos parantaa nettotulon verotuksen toteutumista ja vahvistaa sellaisten yritysten toimintaedellytyksiä, joiden tie pysyvään kannattavuuteen on pitkä.
Veronmaksajain Keskusliitto toteaa, että ehdotettua TVL 119 §:ää ja esityksen perusteluita tulee jatkovalmistelussa täsmentää niin, että myös elinkeinoyhtymien tappiot olisivat jatkossa vähennettävissä yhtymän elinkeinotoiminnan tuloksesta 25 vuoden ajan.
Tappioiden vähennysoikeuden pidentäminen 10 vuodesta 25 vuoteen on myös osa hallituksen puoliväliriihessä linjaamaa kasvupakettia. Tuloverotuksen lähtökohtana on varsinaisen nettotulon verottaminen, jolloin tulonhankkimisesta aiheutuneet menot tulee saada vähentää mahdollisimman täysimääräisesti. Jos tappiot vanhenevat ennen kuin liiketoiminta kääntyy voitolliseksi, yrityksen verorasitus kasvaa suhteessa yrityksen todelliseen pidemmän aikavälin tulokseen.
Voimassa oleva 10 vuoden määräaika on etenkin tutkimus-, kehitys- ja kasvuvaiheen yrityksille lyhyt. Pitkät tuotekehitys-, testaus- ja kansainvälistymisvaiheet ovat erityisen tyypillisiä toimialoilla, joilla voisi olla talouskasvun näkökulmasta huomattava potentiaali pitkällä aikavälillä.
Tuloverolain 119 §:n osalta Veronmaksajain Keskusliitto huomauttaa, ettei säännökseen ehdotetuissa muutoksissa ole huomioitu elinkeinoyhtymien tappioita. Elinkeinoyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen, vaan esimerkiksi henkilöyhtiön tappio vahvistetaan tuloverolain 16 §:n 1 momentin mukaan laskentasubjektina olevalle elinkeinoyhtymälle ja vähennetään yhtymän elinkeinotoiminnan myöhemmistä tuloksista. Tuloverolain 16 §:ssä ei kuitenkaan mainita elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan tappion vähentämisajasta, vaan se määräytyy TVL 119 §:n mukaan.
Ehdotetussa muutetussa TVL 119 §:n 1 momentissa puhutaan yhtäältä luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan verovuoden tappiosta ja toisaalta muun verovelvollisen elinkeinotoiminnan tappiosta. Elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan tappioita ei ehdotetussa muutetussa säännöksessä ole mainittu lainkaan. Esitysluonnoksen mukaisesti toteutettava muutos tuloverolakiin johtaisi Veromaksajain Keskusliiton käsityksen mukaan siihen, ettei tuloverolaissa säädettäisi lainkaan elinkeinoyhtymän tappion vähennysajasta, mikä ei liene tarkoituksellista.
Veronmaksajain Keskusliiton käsityksen mukaan myös elinkeinoyhtymien tappioiden vähennysaikaa on tarkoituksenmukaista lakimuutoksella pidentää 25 vuoteen. Esitysluonnoksessa esitetyt perustelut luonnollisten henkilöiden elinkeinotoiminnan tappioiden lyhyemmällä vähennysajalle eivät päde elinkeinoyhtymiin, sillä vastaavat tappiontasauskeinot eivät ole elinkeinoyhtymien käytettävissä.
Teemu Lehtinen Mikael Kirkko-Jaakkola Kati Hannikainen
toimitusjohtaja pääekonomisti lakiasiainjohtaja