Lausunto luonnoksesta ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaksi

Veronmaksajain Keskusliiton lausunto ympäristöministeriölle 26.8.2026

Pienituloisille kohdennettuun romutuspalkkiokampanjaan ollaan varaamassa EU:n sosiaalista ilmastorahastoa (SCF) koskevassa suunnitelmassa 112,3 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 75 prosenttia tulisi EU:lta ja 25 prosenttia kansallisena omarahoitusosuutena. SCF:n tarkoitus tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä, kun päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä (ETS2).

Luonnoksessa arvioidaan, että suunnitelman viiden vuoden tarkastelujaksolla, eli vuosien 2028–2032 aikana toimenpide vähentäisi CO2-päästöjä 45 000 tonnilla. Ilmastotoimena romutuspalkkio näyttää kustannustehottomalta toimelta. Arvioitu päästövähennys vastaa 15 000 kilometrin vuotuisella ajosuoritteella suuruusluokaltaan noin 4 500 bensiinikäyttöisen polttomoottoriauton päästöjä viiden vuoden ajalta.

Romutuspalkkiokampanjassa myönteisenä voidaan kuitenkin pitää sitä, että tuki kohdistuisi luonnoksen perusteella ainoastaan täyssähköautoihin ja että kelpoisuus romutettavan auton osalta rajataan polttomoottoriautoihin. Ilmaston, autokannan uusiutumisen ja sähköautokannan kasvattamisen näkökulmasta on kuitenkin ongelmallista, että palkkion voisi saada myös käytetyn auton hankintaan.

Suunnitelmaluonnoksessa arvioidaan tulevien ETS2-päästöoikeuden hinnoiksi 30–60 €/CO2t. Yksi päästöoikeus oikeuttaa yhden tonnin CO2-päästöihin. Toisaalta, vuoden 2026 aikana ETS2-päästöoikeusfutuurimarkkinalla kauppaa päästöoikeuksista on käyty jonkin verran luonnoksessa mainitun vaihteluvälin ylärajaa korkeammilla hinnoilla. Mikäli laskettaisiin suunnitelmassa mainituilla päästöoikeuksien hinta-arvioilla, laskennallisesti 45 000 CO2-tonnin markkina-arvo olisi noin 1,4–2,7 miljoonan euroa. Tämä havainnollistaa 112,3 miljoonan euron toimenpiteen kustannustehokkuutta ilmastonäkökulmasta.

Haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia olisi mahdollista tukea romutuspalkkiota tasapuolisemmin ja kohdennetummin. Mikäli romutuspalkkio kasvattaa käytettyjen sähköautojen kysyntää ja nostaa niiden hintoja, osa tuen hyödystä voi kohdistua epäsuorasti sähköautojen nykyisille omistajille. Tällöin tuesta hyötyisivät käytännössä sähköautoja jo nykyisellään omistavat kotitaloudet, jotka tyypillisesti eivät ole haavoittuvassa asemassa.

Luonnoksessa arvioidaan tuen mahdollistavan noin 22 000 täyssähköauton hankinnan tai pitkäaikaisvuokrauksen. Suunnitelmassa tulisi arvioida tarkemmin toimenpiteen lisäisyys eli se, kuinka monta sähköautoa Suomessa olisi suunnitelman tarkastelujakson päättyessä tilanteessa, jossa toimenpidettä ei toteutettaisi. VATT:n tutkimuksen (1[i]) mukaan vuoden 2018 romutuspalkkiokampanjassa kolmannes uusien autojen hankinnoista olisi toteutunut ilman julkista tukeakin.

Jos kotitalouden tukikelpoisuus päättyy kiinteän tulorajan ylittyessä, valittavan tulorajan tuntumaan voi muodostua kannustinloukku, jossa vähäinen lisätulo voi johtaa tuen menetykseen. Tulosidonnainen tuki ei myöskään ota huomioon auton hankkivien kotitalouksien varallisuutta, joten tukeen voisi olla oikeutettu varakas, mutta tarkastelujaksolla pienituloinen kotitalous. Esityksessä ei eritellä, kuinka pitkältä ajalta tuen saavan tuloja tarkastellaan kelpoisuuden arvioinnissa.

Siltä osin kuin romutuspalkkiokampanja vauhdittaa uusien autojen kauppaa ja niiden tarjonta perustuu lähes kokonaan tuontiin, toimenpide kasvattaa tuontikysyntää ja tuki vauhdittaa rahavirtaa ulkomaiselle autoteollisuudelle eräänlaisen epäsuoran kysyntätuen muodossa. Julkisten tukien kohdentamisen näkökulmasta olisi lähtökohtaisesti toivottavaa, että hyöty kohdistuisi kotimaiseen talouteen niin laajalti kuin mahdollista. Sikäli myönteisenä voidaan pitää sitä, että tuki hyödyttää kotimaisia autonmyyjiä.

 

Veronmaksajain Keskusliitto huomauttaa, että ehdotettu romutuspalkkiokampanja on kustannustehokkuudeltaan erittäin heikko ilmastotoimi. Haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia on mahdollista tukea muillakin tavoin.

 

 

 

 

Jussi Junni                                                Janne Kalluinen
toimitusjohtaja                                          ekonomisti

 

 

[i] (1) https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/194278/vatt-policy-brief-1-2026-romutuspalkkio-ei-aina%20ole-ilmastoteko%E2%80%93paastovahennukset-edellyttavat-huolellista-suunnittelua.pdf?sequence=1