Lausunto asuntosäästöjärjestelmän (ASP) enimmäislainamäärien yksinkertaistamisesta ja korottamisesta
Veronmaksajain Keskusliiton lausunto ympäristöministeriölle 19.4.2026
Veronmaksajain Keskusliitto kannattaa ASP-järjestelmän kehittämistä asuntosäästäjien ja
ensiasunnonostajien näkökulmasta. Aiempien lainsäädäntömuutosten takia nuorten kotitalouksien
asema asuntomarkkinoilla on heikentynyt, kun ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapaus poistui
vuoden 2024 alusta ja asuntolainan korkovähennys oli jo aiemmin poistunut.
Lausunnon kohteena olevilla asetuksilla ja aikaisemmilla ASP-uudistukseen liittyvillä lakimuutoksilla
ei erityisesti tavoitella ensiasunnon ostajien aseman kohentamista asuntomarkkinoilla, vaan lähinnä
lainsäädännön selkeyttämistä ja järjestelmän joustavoittamista. Osaltaan muutokset vievät
selkeämpään ja joustavampaan suuntaan. Tavoitteiden ja saavutusten tasoa voi pitää
kokonaisuudessa kuitenkin hyvin maltillisina asuntosäästäjien kannalta.
Veronmaksajien Keskusliitto katsoo, että veromuutokset huomioiden asuntosäästäjien ja
ensiasunnonostajien heikentynyttä asemaa tulisi tarkastella kokonaisuutena, jossa ASP-järjestelmän
parantaminen olisi kompensoivammassa roolissa.
Tässä mielessä ASP-lainsäädäntö voisi olla paremmin linjassa muun asuntolainasääntelyn kanssa. On
esimerkiksi jokseenkin ristiriitaista, että ASP-lainan maksimilaina-aika ja omasäästöosuus ovat
rajoittavampia kuin mitä muuten asuntolainasääntelyllä säädetään. Tämä kaventaa ASPjärjestelmään
liittyvää tukielementtiä.
Asetuksilla säädettävät uudet kuukausittaiset säästövaatimukset voivat olla aiempia neljännesvuosittaisia vaatimuksia joustamattomampia erityisesti opiskelijoille ja muille epäsäännöllisissä työsuhteissa oleville, joilla säästömahdollisuudet painottuvat epätasaisesti vuoden eri ajankohtiin. Tätä on hyvä seurata käytännössä.
Enimmäislainamäärien korotusten rinnalla olisi tärkeää sitoutua myös niiden säännölliseen
tarkistamiseen. Pelkkä kertaluonteinen korotus ei riitä, jos enimmäismäärät jäävät nopeasti jälkeen
asuntojen hintakehityksestä alueellisesti. Helsingin muuta maata korkeampi hintataso sekä erilaisten
asumistarpeiden, kuten pientaloasumisen, huomioon ottaminen puoltavat sitä, että
enimmäislainamäärien riittävyyttä arvioidaan jatkossa laajemmin.
Kirkko-Jaakkola Mikael
pääekonomisti