Veronmaksajien Lehtinen: Budjettiriihen veroratkaisut menettelevät, palkansaajan verotus kevenee 0,5–1,2 prosenttiyksikköä – indeksitarkistuksesta lipsuminen on pettymys
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen ratkaisuja yleisesti melko hyvinä. Velkaantumista hillitään menosäästöillä ja rakenneuudistuksilla, eikä verotusta kokonaisuutena kiristetä.
– Tätä hyvää linjaa pidättäytyä verotuksen yleisestä kiristämisestä on syytä johdonmukaisesti jatkaa myös vaalikauden loppuvuosina.
Budjettiriihen veroratkaisut ja palkansaajamaksujen muutokset keventävät palkkaverotusta vuonna 2024. Keskituloisen 3840 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,6 prosenttiyksikköä, mikä jättää palkasta 280 euroa enemmän käteen vuodessa. Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 0,9 prosenttiyksikköä ja hyväpalkkaisen 8000 euroa tienaavan 0,6 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan kevennys on 14000 euron kuukausituloilla 1,2 prosenttiyksikköä. Tähän vaikuttaa väliaikaisen solidaarisuusveron jatkaminen uudella tulorajalla.*
Palkansaajien verotuksen keveneminen on ensi vuonna käytännössä sosiaalivakuutusmaksujen alenemisen varassa. Työttömyysvakuutusmaksun aleneminen on luonnollinen seuraus työllisyyden paranemisesta ja työllisyysrahaston puskurien täyttymisestä. Lisäksi hallituksen toimet vaikuttavat osaltaan työttömyysturvamenoihin.
– Työttömyysvakuutusmaksujen tuntuvat alennukset tulevat nyt todella hyvään aikaan ja tarpeeseen, kun talous huojuu taantuman partaalla ja palkansaajien ostovoima on alentunut.
Valtion budjettiin maksualennus tuottaa toisaalta mukavasti lisätuottoja, sillä valtion ja kuntien verotus kiristyy automaattisesti verovähennysten pienenemisen takia.
– Tilanne on aito win-win, sillä palkansaajien ostovoimaa parantava maksuale turvottaa samalla valtion ja kuntien verotuottoja sadoilla miljoonilla euroilla.
Hallitus päätti lisäksi imuroida osan työttömyysvakuutusmaksun alennuksen vaikutuksesta valtion budjettiin tinkimällä 145 miljoonaa euroa ansiotulojen verotuksen normaalista indeksitarkistuksesta ensi vuonna. Lehtinen pitää tällaista imurointia perusteettomana ja lisäksi valittua tapaa kummallisena.
Indeksitarkistukset veroperusteisiin tehtiin asianmukaisesti muun muassa viime vaalikaudella, mutta nyt tästä jo pitkään noudatetusta kantavasta periaatteesta tingitään heti vaalikauden alussa.
– Ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksella estetään verotuksen kiristyminen normaalin ansio- ja hintakehityksen mukana. Se ei ole mikään kevennys, josta olisi varaa tinkiä.
– Tämä on vähintäänkin kauneusvirhe budjettiriihen veroratkaisuissa, joka jää toivottavasti ainutkertaiseksi.
Hallitusohjelman mukaisista 500 miljoonan euron veronkevennyksistä ollaan toteuttamassa ensi vuonna vaivainen 100 miljoonan euron siivu. Tämänkin vaikutus käytännössä nollautuu, kun indeksitarkistuksista tinkiminen kiristää verotusta jopa enemmän.
Muilta osin Lehtinen pitää budjettiriihen veroratkaisuja melko yllätyksettöminä. Kulutusveroissa ei tapahdu ensi vuonna suuria muutoksia. Bensaverotus kevenee hieman. Hallitusohjelmassa linjattua arvonlisäverotuksen kiristystä ei toteuteta vielä ensi vuonna.
Kiinteistöverotuksessa toteutetaan hallitusohjelmassa linjattu tonttien kiinteistöveron pakkokiristys. Tonttien kiinteistöveron alaraja on nyt 0,93 prosenttia. Alaraja on jatkossa pakko korottaa vähintään 1,30 prosenttiin. Nyt alarajalla olevissa kunnissa tonttien verotus kiristyy peräti 40 prosenttia. Tonttien veroprosenttia on korotettava kaikkiaan 245 kunnassa.
– Kyseessä on täysin perusteeton kuntien holhoaminen, jonka maksumiehiksi aiotaan panna epäonnisten kuntien asukkaat.
– Kiinteistövero menee kunnille, joten niiden pitäisi luonnollisesti myös saada itse päättää mahdollisimman vapaasti sen tasosta omassa kunnassaan, toteaa Lehtinen.
* Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa ja arvioissa on huomioitu palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja sairaanhoitomaksun odotettu aleneminen. Lisäksi on huomioitu hallituksen budjettiin sisältyvät työtulovähennyksen korotus, veroperusteiden alimittainen indeksitarkistus sekä solidaarisuusveron jatkaminen.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652
pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, p. 050 536 4126
Laskelmat ja arviot verotuksen muutoksista vuonna 2024:
- Arvioita palkansaajan veroprosentin muutoksesta 2023–2024 (päivitetty 20.12.2023)
- Arvioita kulutusveromuutoksista 2024 (päivitetty 20.9.2023)
- Lista kunnista, joissa maapohjan kiinteistöveroprosentti nousee (pdf)
- Esimerkkilaskelmia kerrostaloasunnon kiinteistöverojen noususta eri kunnissa 2024 (taloustaito.fi,)