Veronmaksajien selvitys: Hallituksen kulutusveropäätökset kiristävät verotusta 1,4 miljardia euroa vuodessa
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen päättämät kulutusveromuutokset ovat kohdistuneet
ennen kaikkea arvonlisäveroon. Niistä merkittävin on yleisen arvonlisäverokannan korotus
1,5 prosenttiyksiköllä, mikä kiristi verotusta noin miljardilla eurolla vuodessa.
Myös alennetuissa arvonlisäverokannoissa sekä valmisteveroissa on päätetty
huomattavista muutoksista suuntaan ja toiseen. Tähän asti vaalikaudella päätettyjen
kulutusveromuutosten tuottovaikutusten summa kiristää verotusta vuositasolla noin 1,4
miljardia euroa.
Luvut käyvät ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen laatimasta uudesta
selvityksestä ”Kulutusverotus meillä ja muualla 2025”.
Vuonna 2024 Suomessa kerättiin kulutusveroja 36,5 miljardia euroa, joka vastasi vajaata
kolmannesta kaikista kerätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista. Kulutusverojen
suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa OECD-maiden kuudenneksi korkein toissa
vuonna.
Kulutusverotuksen rakenne Suomessa on vähitellen muuttunut aiempaa enemmän
arvonlisäveropainotteiseksi. Muiden kulutusverojen, kuten valmisteverojen osuus on
suhteellisesti pienentynyt.
Arvonlisävero on merkittävä verotulojen lähde ja tuotoltaan suurempi kuin valtion
ansiotulovero. Valmisteveroista suurimmat verotulot muodostuvat Suomessa
energiaveroista sekä alkoholi- ja tupakkaverosta. Kaikkiin näihin on tehty muutoksia
vaalikauden aikana.
Vaalikauden valmisteverojen korotuksista merkittävimpiin lukeutuvat nikotiinituotteisiin ja
virvoitusjuomaveroon tehtävät muutokset. Liikennepolttoaineiden kohdalla on puolestaan
päätetty suurehkoista veronkevennyksistä.
Valmisteveron alaisten tuotteiden kuluttajahinnoista verojen osuus voi olla hyvin suuri.
– Esimerkiksi edullisen oluttölkin hinnasta kaksi kolmasosaa voi olla veroa, viinapullosta yli
80 prosenttia ja tupakka-askista peräti yli 90 prosenttia, Kalluinen laskee.
Tieliikenteestä kerättävät veroeurot ovat vähentyneet viime vuosina nopeasti.
– Autoveron tuotto ylsi vielä viime vuosikymmenellä tavallisesti noin miljardiin euroon
vuodessa, kun nykyään verotuotto on alle 300 miljoonaa vuodessa ja lasku jatkuu. Myös
muut tieliikenteen verotuotot ovat vähentyneet.
Liikenteen verotuksesta on myös meneillään kokonaisuudistushanke, jonka hallitus
käynnisti syksyllä 2024. EU-sääntely, päästötavoitteet ja toisaalta myös julkisen talouden
tila antavat aiheen miettiä liikenteen vero- ja muuta sääntelykokonaisuutta uudelleen.
Fossiilisen polttoaineen jakelua koskeva uusi päästökauppa ETS2 tulee voimaan näillä
näkymin vuodesta 2027 alkaen, mikä osaltaan lisäisi autoilun kustannusrasitusta ja
julkisen talouden tuloja.
Verotietoa 99 – Kulutusverotus meillä ja muualla 2025 (pdf)
Poimintoja ja graafeja kulutusveroselvityksestä (pdf)