Ositus ja tasinko

Ositus on toimitus, joka tehdään avioliiton päättyessä ja siinä selvitetään puolisoiden varallisuussuhteet.

Osituksesta laaditaan osituskirja. Ositus tehdään, jos vireille on pantu avioero tai toinen puolisoista on kuollut.

Jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa eikä avioehtoa ollut, ennen perinnönjakoa on yleensä tehtävä ositus. Osituksessa aviopuolisoiden omaisuus lasketaan yhteen, ja yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle ja puolet menee vainajan perillisille.

Tasinko

Osituksessa lasketaan ensin kummankin puolison nettovarallisuus eli kummankin omat varat miinus velat. Puolisoiden varallisuus lasketaan tämän jälkeen yhteen ja jaetaan kahdella.

Näin saadaan se omaisuusmäärä, joka kummallakin tulee osituksen jälkeen olla. Se puolisoista, jolla on enemmän omaisuutta eli jonka oma varallisuus oli laskelman mukaan suurempi, luovuttaa siitä toiselle sen verran, että omaisuus on tasan. Luovutettavaa määrää kutsutaan tasingoksi.

Lesken oikeus tasinkoon

Jos vainaja on varakkaampi, tämän omaisuutta annetaan leskelle niin kutsuttuna tasinkona sen verran, että puolisoilla on tasingon maksamisen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Jos leski on puolestaan varakkaampi kuin kuollut puoliso, hän saa pitää koko omaisuutensa. Lesken ei siis tarvitse luovuttaa omaisuuttaan puolisonsa perillisille.

Lesken ei tarvitse maksaa tasingosta veroa. Leski voi myös ilmoittaa, ettei hän käytä oikeuttaan tasinkoon.

Lesken asumissuoja

Laki suojaa lesken asumista, sillä leskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin ja pitää asuinirtaimisto jakamattomana, vaikka kodin olisi omistanut kuollut puoliso.

Leskellä on kuitenkin vain asunnon hallintaoikeus, ei omistusoikeutta. Jos leski itse omistaa kodiksi sopivan asunnon, hän ei saa jäädä yhteiseen kotiin ilman perillisten suostumusta.

Laki suojaa vain aviopuolisoa, ei avopuolisoa. Avopuolisolla ei siis ole ilman testamenttia oikeutta jäädä asumaan kuolleen avopuolison omistamaan yhteiseen kotiin.

Esimerkki: Arto on kuollut. Häntä jäivät kaipaamaan leski Jaana sekä lapset Kari ja Katja. Puolisoilla ei ollut avioehtosopimusta eikä testamenttia. Arton omaisuus on 300 000 euroa. Hänellä ei ole velkaa. Jaanan omaisuus on 200 000 euroa; velkaa hänellä on 100 000 euroa.

Puolisoiden yhteenlaskettu varallisuus on 400 000 euroa, josta Jaanalle kuuluu puolet eli 200 000 euroa. Jaana on itse omistanut 100 000 euroa, joten hän saa tasinkona 100 000 euroa. Arton osuudeksi puolisoiden yhteisestä varallisuudesta jää 200 000 euroa, joka jakaantuu hänen perillisilleen. Kari ja Katja saavat siis molemmat perintönä 100 000 euroa.

Jaana ei maksa perintöveroa tasinkona saamastaan omaisuudesta, mutta lapset maksavat perintöveroa perintöosuuksistaan.