Leskelle lisää turvaa testamentilla

Mitkä ovat leskeksi jääneen oikeudet puolison omaisuuteen? Testamentti, avioehtosopimus tai niiden puuttuminen vaikuttavat monin tavoin.

Lesken vähimmäisoikeudet on määritelty laissa, mutta testamentin ja avioehtosopimuksen avulla lesken oikeuksia voidaan joko laajentaa ja supistaa.

Lesken oikeudet ovat erilaiset sen mukaan, onko hän puolisoista köyhempi vai varakkaampi. Lesken asemaan vaikuttaa myös se, oliko perittävällä jälkeläisiä vai oliko hän lapseton.

• Asuminen: Laki suojaa lesken asumista puolisoiden yhteisessä kodissa. Jopa perintöä saavien lasten oikeus lakiosaan jää monesti toiseksi.
• Perintö: Leski ei kuitenkaan peri kuollutta puolisoaan, jos puolisolla on rintaperillisiä, ellei lesken hyväksi ole tehty testamenttia.
• Tasinko: Puolisoista ”köyhemmällä” on kuitenkin oikeus saada tasinkona osa puolisonsa omaisuudesta, jos sitä ei ole estetty esimerkiksi avioehtosopimuksella.
• Verovinkki: Puolisoiden keskinäisen testamentin verosuunnittelussa yksi vinkeistä on se, että hyödynnetään 90 000 euron suuruista puolisovähennystä. Se merkitsee käytännössä sitä, että leskeksi jäävän taloudellista asemaa voidaan turvata perintöverovapaasti vähän alle 110 000 euron suuruisella summalla, jos leski saa perintöä puolisoltaan.

Laki turvaa lesken oikeutta kotiin

Leski on yleensä oikeutettu pitämään hallinnassaan jäämistöön kuuluvan asunnon, jota puolisot ovat käyttäneet yhteisenä kotina. Lisäksi leskellä on oikeus hallita yhteisen kodin tavanomaista asuinirtaimistoa. Leskellä on asumisoikeus, vaikka hänellä ei olisi avio-oikeutta puolison omaisuuteen.

Lesken asumissuoja on vahva ja jopa perillisten lakiosasuoja voi joutua väistymään. Leski on oikeutettu pitämään jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämän asunnon, ellei leskellä ole omistuksessa omaa asuntoa, joka sopisi hänelle kodiksi. Perilliset eivät myöskään voi vapaasti myydä lesken käyttämää asuntoa eikä mahdollinen myynti lakkauta lesken hallintaoikeutta.

Mökkiin tarvitaan hallintaoikeus

Lesken vakituista asumista turvaava sääntö ei anna oikeutta hallita vapaa-ajan asuntoa, vaikka puolisot olisivat sitä yhdessä käyttäneet.  Mikäli lesken oikeus käyttää vapaa-ajan asuntoa halutaan turvata, voidaan se varmistaa esimerkiksi antamalla leskelle testamentissa hallintaoikeus kyseiseen vapaa-ajan asuntoon.

Leskellä on kyllä lain perusteella niin kutsuttu heikko hallintaoikeus pesän varallisuuteen, mutta sen ongelmana on se, että se väistyy, jos perilliset eivät sitä hyväksy. Toinen heikon hallintaoikeuden ongelma on se, että perintöverotuksessa sen perustella ei anneta alennusta perintöveroihin.

Leski perii vain lapsettoman

Leski perii aviopuolisonsa, jos ensiksi kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eli lasta tai lastenlasta eikä puoliso ole tehnyt testamenttia, jossa olisi määrätty joku muu edunsaaja.

Yleinen virhekäsitys on se, että leski perii puolet perittävän jäämistöstä, vaikka kuolleella puolisolla on lapsi tai lapsia. Mikäli perittävällä on jälkeläisiä, leski voi saada perintöä vain, jos perittävä oli tehnyt testamentin lesken hyväksi.

Vaikka leski ei saisi perintöä, leski voi kuitenkin saada puolison kuoleman jälkeen osan puolisonsa omaisuudesta avio-oikeuden perusteella. Vähemmän omistavalla leskellä voi olla oikeus saada tasinkoa, mikä tarkoittaa sitä, että leskelle syntyy oikeus saada osa perittävän omaisuudesta avio-oikeuden perusteella.  On myös mahdollista, että leski saa sekä perintöä että tasinkoa. Avio-oikeus toteutetaan ensiksi.

Lesken saadessa perintöä perintöverovelvollisuus alkaa käytännössä vasta silloin, kun perintönä tulevan omaisuuden arvo on vähintään 110 000 euroa. Tämä selittyy puolisovähennyksen (90 000 e) ja perintöverotuksen alarajan (20 000 e) perusteella.

Varakkaampi leski voi pitää omaisuutensa

Leskellä on oikeus pitää oma omaisuus itsellään, mikäli puolisoista köyhempi kuolee ensiksi ja varakkaampi jää leskeksi. Laki mahdollistaa sen, että leski voi halutessaan ilmoittaa, että hän ei luovuta elinaikanaan tasinkoa.

Varakkaamman lesken ei siis tarvitse luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle. Kuolleen puolison perilliset eli esimerkiksi lapset saavat perinnöksi vain ensiksi kuolleen puolison jäämistön. Perintövero joudutaan näin ollen maksamaan vain köyhemmän puolison omaisuuden perusteella. Monesti perintöveroja pienentää lesken asumisoikeus puolisoiden yhteisessä kodissa, koska perillisten kannalta lesken asumisoikeus on rasite.