Korkotulojen, johdannaisten, kryptovaluuttojen, yms. verotus

Periaatteessa mikä tahansa varallisuusarvoinen etuus voi olla sijoituskohde. Tässä artikkelissa käsitellään hieman harvinaisempien sijoitusvälivälineiden verotusta.

Myös harvinaisemmilla sijoittamisvälineillä saatu voitto on lähtökohtaisesti aina veronalaista. Tappiot sen sijaan eivät välttämättä ole vähennyskelpoisia, ja niiden vähentäminen saattaa esimerkiksi perustua erityissääntelyyn tai korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöön.

Seuraavassa tarkastellaan muutamia sijoituksia, joiden verotukselliset erityispiirteet on hyvä huomioida jo ennen sijoituspäätösten tekemistä.

Korkotulot

Erityyppisiä korkotuloja verotetaan eri tavoin. Esimerkiksi pankkitalletusten ja tiettyjen joukkovelkakirjalainojen korkotuloista maksetaan korkotulon lähdeveroa. Korkotulon lähdevero on 30 prosenttia koron määrästä. Korkotulon lähdeverotus koskee vain luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien saamia korkotuloja. 

Tuloverolain mukaan verotettavia korkotuloja ovat esimerkiksi kauppahintasaatavien korot ja yksityisen lainanannon korot. Verot näistä koroista lasketaan samalla tavalla kuin pääomatuloista.

Osa korkotulosta voi olla myös verotonta kuten esimerkiksi ASP-tilin korko tai Verohallinnon maksama hyvityskorko.

Lue lisää korkotulojen verotuksesta »

Johdannaiset

Johdannaisia ovat muun muassa vakioidut optiot, warrantit ja termiinit.

• Optiolla tarkoitetaan sopimusta, jolla option saaja saa oikeuden ostaa tai myydä sovitusta lunastushinnasta tietyn määrän arvopapereita tai muita option perustana olevia hyödykkeitä.
• Warrantti on optiosopimus, jolla voidaan käydä kauppaa sen voimassaoloaikana.
• Termiinillä tarkoitetaan kauppasopimusta, jossa kaupantekohetkellä sovittu hinta on maksettava tiettynä määräpäivänä. Termiinin kohteena voi olla mikä tahansa hyödyke esimerkiksi kulta, öljy, vilja jne.

Johdannaissopimusten verotuksen kannalta merkityksellistä on, käydäänkö niillä kauppaa pörssissä vai sen ulkopuolella. Tuloverolaissa on erityisiä lainkohtia juuri säännellyllä markkinalla kaupattavia johdannaissopimuksia varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiettyihin johdannaisiin sovelletaan luovutusvoittojen verosääntelyä.

Johdannaisista saadut voitot ja tappiot eivät perustu itse johdannaisten arvoon vaan niiden kohteena olevien etuuksien arvoon. Jos johdannainen ei ole pörssissä julkisessa vaihdannassa, ei verovelvollinen yleensä saa vähentää tähän instrumenttiin liittyviä tappioita tai menetyksiä.

Lue lisää johdannaisten verotuksesta »

Hinnanerosopimukset

Hinnanerosopimukset, eli CFD-instrumentit ovat avoimia sopimuksia, joiden hinnanmuutokset seuraavat sen kohdeinstrumentin kurssin kehitystä. Myös CFD-sopimusten kohteena voivat olla esimerkiksi osakkeet, fyysiset tavarat tai esimerkiksi indeksit.

Hinnanerosopimuksista ei ole erityissääntelyä tuloverolaissa, mutta näistä sopimuksista kertyvä tulo on verotettavaa pääomatuloa. On syytä huomata, että tällaisesta sopimuksesta johtuvaa menoa ei saa vähentää tulonhankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvana menona, eikä luovutustappiona (KHO 2010:74)

Kryptovaluutat

Sijoittaja voi saada tuloja kryptovaluutoista useammalla eri tavalla. Hän voi esimerkiksi myydä ja ostaa kryptovaluuttaa ja saada hyväkseen valuuttojen arvonnoususta johtuvan luovutusvoiton. Toisaalta louhinnasta saatava louhintapalkkio verotetaan louhintatavan mukaan, joko saajan juoksevana ansio- tai pääomatulona kulloiseenkin kolikon saantihetken arvoon.

Markkinoilla on myös esimerkiksi kryptovaluutan lainaamiseen perustuvia instrumentteja, joissa sijoittaja joko lainaa tai antaa lainaksi kryptovaluuttoja. Tällaisen menettelyn verokohtelun osalta ei ole sitovaa oikeuskäytäntöä, eikä Verohallinnon ohjeistusta. Mikäli aiot sijoittaa suuria summia sellaiseen instrumenttiin, jonka verotuskohtelu on epäselvä, on syytä kysyä Verohallinnon ennakkoratkaisua ikävien yllätysten välttämiseksi.

Lue lisää kryptovaluuttojen verotuksesta »

Harvinaisemmat sijoituskohteet

Joitakin uudempia sijoituskohteita koskeva verotuskäytäntö ei ole vielä vakiintunut tai se on vakiintunut väärin. Ennen kuin asiat selkenevät oikeuskäytännön kautta, saattavat esimerkiksi verovähennykset jäädä saamatta.

Oikeuskäytännössä esimerkiksi korkein hallinto-oikeus on voinut jälkikäteen todeta vähennysoikeuden olevan olemassa. Näin on käynyt esimerkiksi luovutusvoittoverotusta koskevissa tapauksissa kryptovaluuttojen ja vertaislainojen osalta.

Mikäli sijoitat uusiin ja epätavallisempiin sijoituskohteisiin, seuraa oikeuskäytäntöä ja hae tarvittaessa oikaisu verotukseesi.