Verojuristi Miika Härkönen vastaa
Osakeyhtiö voi jakaa osinkoa, mikäli sillä on esimerkiksi vapaaseen omaan pääomaan kuuluvia voittovaroja ja osingonjako ei johda osakeyhtiön maksukyvyttömyyteen.
Osingon jakamisessa on noudatettava myös osakeyhtiölain säännöksiä.
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän listaamattomasta osakeyhtiöstä saama osinko jaetaan verotuksessa pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoihin. Pääomatuloista maksetaan veroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti. Ylimenevältä osalta vero on 34 prosenttia.
Osingon pääomatulo-osuus määräytyy osakkaan omistamien yhtiön osakkeiden yhteenlasketun matemaattisen arvon perusteella. Osakkeiden yhteenlasketun matemaattisen arvon laskennassa osakkeiden lukumääränä käytetään osingonjakopäätöshetkellä omistettua osakemäärää.
Ennen osingon jakamista pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä osakkaan käytössä olevan yhtiön omistaman asunnon arvo ja osakaslainat.
Osakkeen verovuoden matemaattinen arvo perustuu yhtiön edellisen verovuoden nettovarallisuuteen. Nettovarallisuudella tarkoitetaan yhtiön varojen ja velkojen erotusta.
Jos osinko on enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, se on pääomatuloa. Tällöin osingosta 150 000 euroon asti 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa. 150 000 euron ylittävästä pääomatulo-osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Edellä mainittu 150 000 euron raja ei ole yhtiökohtainen, vaan verovelvolliskohtainen.
Jos osinkoa jaetaan enemmän kuin 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, on tämä ylimenevä osuus ansiotulo-osinkoa, josta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.
Tätä aihetta käsitellään syventävissä vero-ohjeissa Osinkotulojen verotus ja Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen.
