Tappioiden vähentäminen

Pääomatulojen vähennykset ja tappiot

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tulo jaetaan kahteen tulolajiin: pääomatulot ja ansiotulot. Puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä pääomatuloista luonnolliset vähennykset, eli pääomatulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot.
Tutustu aiheeseen

Hyvä tietää

Menot vähennetään tulolajeittain

Luonnollisella henkilöllä voi olla pääomatuloja ja ansiotuloja.

Puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä pääomatuloista luonnolliset vähennykset, eli pääomatulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot. 

Pääomatuloista ei saa vähentää ansiotulojen hankkimismenoja. Menot voidaan kuitenkin jakaa molempien tulolajien vähennyksiksi, mikäli ne kerryttävät kumpaakin tuloa.

Mitä tapahtuu pääomatulolajin alijäämälle?

Jos verovuoden aikana verovelvollisen kaikkien pääomatulojen vähennykset ovat suuremmat kuin tulot, muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Pääomatulolajin alijäämän perusteella saa alijäämähyvityksen ansiotulojen veroista. Ansiotuloja ovat esimerkiksi palkat ja eläkkeet.

Alijäämähyvityksen saa vain sinä vuonna, kun alijäämäinen pääomatulolaji muodostuu.

Kuinka pitkään saa vähentää pääomatulolajin tappion?

Jos pääomatulojen alijäämää jää vielä alijäämähyvityksen enimmäismäärän käyttämisen jälkeen, vahvistetaan tästä pääomatulolajin tappio.

Pääomatulolajin tappio on sen syntymisvuoden jälkeen vähennyskelpoista kymmenen vuoden ajan.