Henkivakuutuskorvaus tädiltä – miksi vakuutuskorvauksesta pitää maksaa veroa?

Vaimoni täti kuoli tammikuussa 2018. Hänen henkivakuutuksessaan oli edunsaajamääräyksenä omaiset.

Vaimoni sai tädin perillisenä osan korvauksesta. Miksi tästä summasta on peritty 30 prosenttia pääomatuloveroa? Vaimoni osuus perinnöstä oli kokonaisuudessaan alle 20 000 euroa, joten eihän tästä kuuluisi mennä mitään veroa?

Verojuristi Kati Malinen vastaa:

Henkivakuutuksesta saadun korvauksen verotus riippuu siitä, mikä vakuutuksen ottajan ja korvauksen saajan välinen sukulaisuussuhde on. Jos kuolintapauskorvaus maksetaan puolisolle, vakuutuksenottajan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle perilliselle, ottolapselle tai tämän rintaperilliselle, kasvattilapselle taikka puolison lapselle tai kuolinpesälle, on vakuutuskorvaus perintöveron alaista.

Jos kuolintapauskorvaus maksetaan kaukaisemmalle sukulaiselle, kuten sisaruksen lapselle tässä tapauksessa, on vakuutuskorvaus saajan veronalaista pääomatuloa. Vakuutuskorvausta ei tällöin huomioida perintöverotuksessa eikä siihen esimerkiksi sovelleta perintöveroasteikon 20 000 euron alarajaa. Pääomatuloista maksetaan veroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 prosenttia.