Eläkkeen ja palkan verotuksen erot
Eläkkeelle jäädessä verokortin ennakonpidätysprosentti ei välttämättä juuri laske aiemmasta työuran aikaisesta palkan prosentista, vaikka tulotaso laskeekin.
Verokortin prosentin päälle perittäviä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei eläkkeestä tule maksettavaksi kuten palkasta, mutta siitä huolimatta myös käteen jäävässä nettotulossa voi olla nykyään selvästikin eroa riippuen siitä, onko bruttotulo eläkettä vai palkkaa. Myös palkansaajan ikä vaikuttaa verorasitukseen, kun 65 vuotta täyttäneen palkkaverotusta keventää selvästi työtulovähennyksen ikäkorotus. Lisäksi 65 vuotta täyttäneet eivät maksa palkastaan työttömyysvakuutusmaksua.
Paitsi palkkatulot, myös eläketulot ovat tyypillisesti veronalaista ansiotuloa. Esimerkiksi työeläkkeet, kansaneläke sekä takuueläke ja mahdollinen palkkatulo lasketaan kaikki yhteen ja verot määräätään progressiivisesti kokonaistulojen perusteella. Veroihin menee pääsääntöisesti siis sitä suurempi osuus tuloista, mitä suuremmat yhteenlasketut ansiotulot ovat.
Jos tulonsaaja saa vuoden aikana vain pelkkää eläkettä tai pelkkää palkkaa, yhtä suuresta eläkkeestä ja palkasta peritään kuitenkin eri määrä erilaisia ansiotuloihin kohdistuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Tämä johtuu siitä, että eläketuloihin kohdistuu eri vähennyksiä ja sosiaalivakuutusmaksuja kuin palkkaan.
Jos sinua kiinnostaa, miten eläkkeellä ansaittu palkka vaikuttaa verotukseen, katso Eläkkeensaajan palkkatulojen verotus
Palkansaajan ja eläkkeensaajan verot ja veronluonteiset maksut eri tulotasoilla, % tuloista vuonna 2026
Ansiotuloverot ja palkasta perittävät veronluonteiset maksut
Yhteenlaskettuihin ansiotuloihin perustuvia veroja ovat valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero (kirkkoon kuuluvalla), sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja yleisradiovero.
Näiden lisäksi bruttopalkan perusteella maksetaan sellaisia veronluonteisia sosiaalivakuutusmaksuja, joita ei eläkkeestä peritä. Tällaisia ovat verokortin ennakonpidätykseen sisältyvä sairausvakuutuksen päivärahamaksu (18–64-vuotiailta) sekä verohallinnolle menevien verojen lisäksi perittävät eläkevakuutusmaksu (17–68-vuotiailta) ja työttömyysvakuutusmaksu (18–64-vuotiailta).
Kyseiset maksut ovat verotettavaa ansiotuloa laskettaessa vähennyskelpoisia. Tästä syystä ne myös vähentävät palkkatulosta mm. valtiolle, kunnille ja seurakunnille maksettavia tuloveroja.
Jos vertailee palkan ja eläkkeen verotusta verohallinnolle menevien verojen osalta, on syytä muistaa, että työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu leikkaavat palkansaajien käteen jäävää nettopalkkaa yhteensä 8,19 % palkasta verohallinnon laskurin antaman veroprosentin sekä ennakonpidätysprosentin päälle.
Myös eläkkeille on oma erityinen veronsa, jota ei palkasta peritä: eläketulon lisävero. Tätä raippaveroksi kutsuttua veroa maksetaan valtiolle suurimmista eläketuloista. Vuonna 2026 vero on 5,85 prosenttia 60 000 euron ylittävästä eläketulosta.
Jo näiden tekijöiden myötä eläkkeensaaja, jonka tulot muodostuvat pelkästään eläkkeestä, maksaa eri määrän eri veroja ja veronluonteisia maksuja kuin saman verran ansaitseva palkansaaja (jonka tulot muodostuvat pelkästään palkkatuloista).
Eri vähennyksiä
Verojen määriin tuo eroa myös palkkatulojen ja eläketulojen perusteella saatavat muut vähennykset. Verohallinto laskee palkkatulojen perusteella automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennyksen (myös summan ylittäviä tulonhankkimismenoja voi vähentää tai esimerkiksi yli 900 euron työmatkakuluja) sekä veroista tehtävän työtulovähennyksen (määrä riippuu paitsi tuloista, myös huollettavista alaikäisistä lapsista). Eläkettä saavat voivat puolestaan saada eläketulovähennystä. Ansiotulojen kokonaismäärä rajoittaa kuitenkin sekä työtulovähennystä että eläketulovähennystä.
Matalilla tulotasoilla myös perusvähennys pienentää verotettavan tulon määrää, oli kyse sitten palkansaajasta tai eläkkeensaajasta.
Yli 65–vuotiaille kohdistettu helpotus palkkaveroon
Tulojen tyypin ja määrän lisäksi verorasitukseen voi vaikuttaa nykyään huomattavasti myös tulonsaajan ikä. Tämä koskee vain palkkaa (ja muuta työtuloa) saavien tulonsaajien verotusta. Jos koko ansiotulo on pelkkää eläkettä, iällä ei ole suoraa vaikutusta veroihin.
Kannustaakseen veronmaksajia jatkamaan työntekoa eläkeiän tuntumassa tai jo eläkkeellä ollessa, pääministeri Petteri Orpon hallitus muutti 2024 työtulovähennyksen ikään perustuvan korotuksen koskemaan vain 65 vuotta täyttäneitä ja korotti vähennyksen enimmäismäärää 1 200 euroon. Työtulovähennys tehdään suoraan maksettavasta verosta (ei tulosta).
Kannustin keventää nykyisellään ennen verovuoden alkua 65 vuotta täyttäneen verotusta enintään 1 200 eurolla vuodessa alle 65-vuotiaan palkkaveroihin verrattuna: käytännössä enimmäismäärän saavan käteen jäävät tulot kasvavat satasella kuussa.
Työtulovähennystä eikä siten sen ikäkorotustakaan saa, jos ei ole työtuloja. Työtulovähennyksen ikäkorotuksella on tarkoituksella pyritty tekemään tietyn ikäisten palkkaverotus eläkeverotusta sekä nuorempien palkkaverotusta kevyemmäksi.
Ikä vaikuttaa myös palkansaajamaksuihin
65 vuoden rajapyykki lisää palkansaajaan käteen jäävää tuloa pienemmässä määrin myös siksi, ettei veronluonteista työttömyysvakuutusmaksua peritä enää ikärajan ylittäneiden palkasta. Sen sijaan päivärahamaksua maksetaan alle 68-vuotiaan palkasta ja työeläkemaksua 69 vuoden rajaan asti.
On hyvä pitää mielessä, että palkansaajan maksurasitetta lisäävillä eläkemaksuilla palkansaaja kartuttaa omaa työeläkettään. (Eläkkeen karttumisen aiheuttamaa nettotulon lisäystä voi taas arvioida tarkastelemalla omaa työeläkeotettaan ja eläkkeensaajan marginaaliveroprosentteja.)
Kokonaisuudessaan 65–67-vuotiaalla palkansaajalla jää verojen ja veronluonteisten maksujen jälkeen käteen esimerkiksi 40 000 euron vuosittaisella tulotasolla noin 1 400 euroa enemmän kuin saman verran ansaitsevalla nuoremmalla palkansaajalla.
Eläkkeestä menee tyypillisesti suurempi osuus veroihin kuin samansuuruisesta palkasta
Saman verran bruttona ansaitsevan verojen ja maksujen osuus tuloista riippuu iästä ja siitä, onko tulo palkkaa vai eläkettä.
Eläkeläisellä jää em. 40 000 euron vuosittaisella eläketasolla noin 900 euroa vähemmän käteen kuin alle 65-vuotiaalla palkansaajalla yhtä suurella palkkatasolla. Palkansaajan iän vaikutus veroihin on siis tässä tapauksessa suurempi kuin pelkästään sen, onko tulo palkkaa vai eläkettä.
Näin ollen, jos lähtökohdaksi otetaan 65–67-vuotias, 40 000 euron vuosituloista jää palkkana verojen ja veronluonteisten maksujen jälkeen käteen yhteensä 2 300 euroa enemmän kuin eläkkeenä. Eroa voi pitää jo siinä määrin suurena, että työtulovähennyksen ikäkorotuksen voi katsoa kannustavan työuran jatkamiseen, mihin sillä on pyrittykin.
Käteen jäävän tulon (ja vastavuoroisesti verojen ja veronluonteisten maksujen) ero on korkeimmillaan yli kahdeksan prosenttia bruttotuloista, kun verrataan 65–67-vuotiaan samansuuruista palkka- ja eläketuloa. Jos taasen verrataan eläkkeensaajaa ja 18–65-vuotiasta palkansaajaa, ero jää korkeimmillaan noin 3,5 prosenttiin bruttotuloista.
Kaikkein matalimmilla tulotasoilla, noin alle 17 000 euron vuosituloilla, ero on toiseen suuntaan, eli eläkkeestä jää suurempi osuus käteen kuin palkasta. Näin siksi, että eläketulon saa kokonaan ilman veroja ja maksuja, jos ansiotulot jäävät alle 14 000 euron. Palkasta taasen maksetaan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja heti matalilta palkkatasoilta alkaen, vaikka varsinaisia tuloveroja ei tulisikaan vielä maksettavaksi progression takia.
Verot ja veronluonteiset maksut vuonna 2026, prosenttia palkasta, eläkkeestä sekä palkan ja eläkkeen yhdistelmästä
Vuositulo kaikissa tapauksissa 40 000 euroa, keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit.
| Bruttopalkka 40 000 € (18–64 v.) |
Bruttopalkka 40 000 € (65–67 v.) |
Bruttoeläke 40 000 € |
Bruttopalkka (65–67 v.) 20 000€ + Bruttoeläke 20 000 € |
|
| Veronalainen ansiotulo | 40 000 € | 40 000 € | 40 000 € | 40 000 € |
| TyEL-maksu | 7,3 % | 7,3 % | 0,0 % | 3,7 % |
| Työttömyysvakuutusmaksu | 0,9 % | 0,0 % | 0,0 % | 0,0 % |
| Sairausvakuutuksen päivärahamaksu | 0,9 % | 0,9 % | 0,0 % | 0,4 % |
| Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu | 1,0 % | 1,0 % | 1,4 % | 1,1 % |
| Kunnallisvero | 6,7 % | 6,8 % | 7,2 % | 6,7 % |
| Kirkollisvero | 1,2 % | 1,2 % | 1,3 % | 1,2 % |
| Valtion tulovero | 5,9 % | 3,2 % | 16,2 % | 5,5 % |
| Yle-vero | 0,4 % | 0,4 % | 0,4 % | 0,4 % |
| Verot ja veronluonteiset maksut yhteensä | 24,3 % | 20,8 % | 26,6 % | 19,1 % |
| 9 732 € | 8 319 € | 10 626 € | 7 639 € | |
| Käteen jäävä nettotulo | 30 268 € | 31 681 € | 29 374 € | 32 361 € |
Huom. palkan ja eläkkeen yhdistelmää saavaa henkilöä verotetaan ansiotulojen verotuksessa muita kevyemmin siitä syystä, että kyseinen henkilö voi samaan aikaan saada palkkatulolle ja eläketulolle ominaisia vähennyksiä. Lisätietoa aiheeseen liittyen esim. täällä.
Sivun grafiikan, taulukon ja laskelmien oletukset: huomioitu valtion tulovero (ml. eläketulon lisävero), kunnallisvero (keskimääräisellä prosentilla), kirkollisvero (keskimääräisellä prosentiila), yleisradiovero, sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut, työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu sekä automaattisesti viran puolesta myönnettävät vähennykset (ei erikseen kustannusten perusteella haettavia vähennyksiä), ei huollettavia alaikäisiä lapsia.