Eläkkeen ja palkan verotuksen erot
Eläkkeelle jäädessä verokortin ennakonpidätysprosentti voi yllättää. Nimittäin se ei välttämättä juuri laske palkkatyön aikaisesta, vaikka tulotaso laskeekin. Myös vertailu työssäkäyvän puolison verokorttiin voi herättää kysymyksen, onko eläkkeen verotus tosiaan huomattavasti kireämpää kuin palkan.
Paitsi palkkatulot, myös eläketulot ovat pääasiassa veronalaista ansiotuloa. Esimerkiksi työeläkkeet, kansaneläke sekä takuueläke ja mahdollinen palkkatulo lasketaan Jos sinua kiinnostaa, miten eläkkeellä ansaittu palkka vaikuttaa verotukseen. Lue Taloustaidon blogi ja esimerkit aiheesta
Jos tulonsaaja saa vuoden aikana vain pelkkää eläkettä tai pelkkää palkkaa, yhtä suuresta eläkkeestä ja palkasta peritään kuitenkin eri määrä erilaisia ansiotuloihin kohdistuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Tämä johtuu siitä, että eläketuloihin kohdistuu eri vähennyksiä ja sosiaalivakuutusmaksuja kuin palkkaan.
Merkittävä käteen jäävään tuloon ja verotukseen vaikuttava tekijä on se, että palkasta peritään verohallinolle menevien ansiotuloverojen ja maksujen (valtion tulovero, kunnallisvero, kirkkolisvero, yleisradiovero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu) lisäksi työeläkevakuutusmaksu (17-67 vuotiailta) sekä työttömyysvakuutusmaksu (18-64 vuotiailta). Näiden palkansaajien veronluonteisten maksujen suuruus on iästä riippuen yhteensä 7,74-9,24 % palkasta vuonna 2025. Maksut ovat vähennyskelpoisia ansiotuloverotuksessa, joten ne pienentävät suoraan verohallinnolle maksettavia veroja ja maksuja. Jos vertailee palkan ja eläkkeen verotusta verohallinnolle menevien verojen osalta, on syytä muistaa, että maksut leikkaavat palkansaajien käteen jäävää nettopalkkaa verohallinnon laskurin antaman veroprosentin tai ennakonpidätysprosentin päälle.
Palkansaajan ja eläkkeensaajan verot ja veronluonteiset maksut eri tulotasoilla, % tuloista vuonna 2025
Ylläolevan kuvan veroprosenttiin on sisällytetty verot ja veronluonteiset maksut keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla laskettuna. On hyvä pitää mielessä, että palkansaajan maksurasitetta lisäävillä eläkemaksuilla palkansaaja kartuttaa omaa työeläkettään. (Eläkkeen karttumisen aiheuttamaa nettotulon lisäystä voi taas arvioida tarkastelemalla omaa työeläkeotettaan ja eläkkeensaajan marginaaliveroprosentteja.) Seuraavissa taulukoissa on eritelty tarkemmin eläkkeen- ja palkansaajan verotusta vuonna 2025.
Verot ja veronluonteiset maksut vuonna 2025, prosenttia palkasta, eläkkeestä sekä palkan ja eläkkeen yhdistelmästä
Vuositulo kaikissa tapauksissa 30 000 euroa, keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit.
| Bruttopalkka 30 000 € (18–52 v. tai 63–64 v.) |
Bruttopalkka 30 000 € (53–62 v.) |
Bruttopalkka 30 000 € (65–67 v.) |
Bruttoeläke 30 000 € |
Bruttopalkka 15 000€ + Bruttoeläke 15 000 € (65–67 v.) |
|
| Veronalainen ansiotulo | 30 000 | 30 000 | 30 000 | 30 000 | 30 000 |
| TyEL-maksu | 7,2 % | 8,7 % | 7,2 % | 0,0 % | 3,6 % |
| Työttömyysvakuutusmaksu | 0,6 % | 0,6 % | 0,0 % | 0,0 % | 0,0 % |
| Sairausvakuutuksen päivärahamaksu | 0,8 % | 0,8 % | 0,8 % | 0,0 % | 0,0 % |
| Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu | 0,9 % | 0,9 % | 0,7 % | 1,3 % | 1,0 % |
| Kunnallisvero | 6,7 % | 6,6 % | 5,3 % | 6,6 % | 6,0 % |
| Kirkollisvero | 1,2 % | 1,2 % | 1,0 % | 1,2 % | 1,1 % |
| Valtion tulovero | 2,0 % | 1,6 % | 0,0 % | 12,1 % | 2,0 % |
| Yle-vero | 0,5 % | 0,5 % | 0,5 % | 0,5 % | 0,5 % |
| Yhteensä | 20,0 % | 20,9 % | 15,6 % | 21,7 % | 14,1 % |
Vuositulo kaikissa tapauksissa 50 000 euroa, keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit.
| Bruttopalkka 50 000 € (18–52 v. tai 63–64 v.) |
Bruttopalkka 50 000 € (53–62 v.) |
Bruttopalkka 50 000 € (65–67 v.) |
Bruttoeläke 50 000 € |
Bruttopalkka 25 000€ + Bruttoeläke 25 000 € (65–67 v.) |
|
| Veronalainen ansiotulo | 50 000 | 50 000 | 50 000 | 50 000 | 50 000 |
| TyEL-maksu | 7,2 % | 8,7 % | 7,2 % | 0,0 % | 3,6 % |
| Työttömyysvakuutusmaksu | 0,6 % | 0,6 % | 0,0 % | 0,0 % | 0,0 % |
| Sairausvakuutuksen päivärahamaksu | 0,8 % | 0,8 % | 0,8 % | 0,0 % | 0,4 % |
| Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu | 1,0 % | 0,9 % | 1,0 % | 1,5 % | 1,2 % |
| Kunnallisvero | 6,8 % | 6,7 % | 6,8 % | 7,5 % | 7,1 % |
| Kirkollisvero | 1,2 % | 1,2 % | 1,2 % | 1,4 % | 1,3 % |
| Valtion tulovero (sis. eläketulon lisäveron) | 12,2 % | 11,8 % | 10,0 % | 20,8 % | 11,2 % |
| Yle-vero | 0,3 % | 0,3 % | 0,3 % | 0,3 % | 0,3 % |
| Yhteensä | 30,1 % | 31,0 % | 27,4 % | 31,5 % | 25,1 % |
Huom. palkan ja eläkkeen yhdistelmää saavaa henkilöä verotetaan ansiotulojen verotuksessa muita kevyemmin siitä syystä, että kyseinen henkilö voi samaan aikaan saada palkkatulolle ja eläketulolle ominaisia vähennyksiä. Lisätietoa aiheeseen liittyen esim. täällä.
Palkan ja eläkkeen veroerot johtuvat tarkemmin eri maksuista...
Vain palkasta perittäviä pakollisia veronluonteisia maksuja ovat työeläke- (TyEL) ja työttömyysvakuutusmaksut, joiden suuruus vuonna 2025 on yhteensä 9,24 prosenttia bruttopalkasta 53–62-vuotiailla. 18–52-vuotiailla sekä 63–64-vuotiailla kyseiset maksut ovat yhteensä 7,74 prosenttia. Nämä maksetaan verokortin ennakonpidätysprosentin ”päälle”.
Maksut vähennetään verotettavasta tulosta, joten ne pienentävät mm. kunnille ja valtiolle meneviä veroja. Kolmas vain palkkaan kohdistuva veronluonteinen maksu on sairausvakuutuksen päivärahamaksu (0,84 prosenttia bruttopalkasta 2025), joka on samalla tavalla vähennyskelpoinen maksu ansiotulojen verotuksessa.
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu eläkkeensaajalle on 1,45 prosenttia vuonna 2025, kun palkansaajalle se on 1,06 prosenttia. Sairausvakuutusmaksut sisältyvät sekä palkan- että eläkkeensaajan verokortin ennakonpidätysprosenttiin ja siten verottajalle tilitettäviin summiin.
...ja erilaista vähennyksistä...
Erisuuruisina perittävien veronluonteisten maksujen lisäksi palkkaan ja eläkkeeseen kohdistuu eri verovähennyksiä. Nämä ”automaattisesti” verotuksessa tehtävät vähennykset vaikuttavat oleellisesti siihen, paljonko veroja maksetaan.
Palkansaajan vähennyksillä on pyritty pääasiassa tukemaan työnteon kannustavuutta ja pienentämään työttömyysloukkuja. Toisaalta myös eläkkeensaajille on kohdennettu omia vähennyksiä, jotka pienentävät pieni- ja keskituloisten verotusta.
Ansiotulojen verotuksessa verotettavasta tulosta on vähennetty sosiaalivakuutusmaksujen (pois lukien sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu) lisäksi tulonhankkimisvähennys. Näitä, kuten muitakaan palkkatulojen hankkimiseen liittyviä vähennyksiä ei saa eläketulosta. Vuodelle 2025 ansiotuloverotukseen tehtiin tekninen muutos: palkansaajan tulosta vähennettävä ansiotulovähennys poistui, joka korvattiin aiempaa suuremmalla työtulovähennyksellä.
Kaikkien ansiotulojen perusteella, mukaan lukien sekä palkka että eläke, voi saada perusvähennystä. Se vaikuttaa hieman eri tulotasoilla palkansaajalla ja eläkeläisellä.
Eläkkeensaajille merkittävin vähennys on eläketulovähennys, joka helpottaa merkittävästi pienituloisimpien eläkeläisten verotaakkaa. Sen ja perusvähennyksen ansiosta vuonna 2025 vielä 13 000 euron vuosieläkkeestä (ilman muita ansiotuloja) ei muodostu verotettavaa tuloa, eikä silloin makseta ansiotulon veroja lainkaan.
Palkansaaja maksaa aivan pienimmistä tulotasoista lähtien työeläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksua. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua palkansaaja alkaa maksaa, kun palkkatulot ylittävät 16 862 euroa.
Palkkatuloja saava hyötyy myös verosta tehtävästä työtulovähennyksestä, joka tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vuodesta 2024 alkaen 65 vuotta täyttäneet saavat työtulovähennyksen 1 200 eurolla korotettuna, mikä merkitsee korkeimmillaan 1 200 euroa vähemmän veroa vuodessa nuorempiin palkansaajiin verrattuna. Työtulovähennys lasketaan automaattisesti, jos verovelvollisen palkka- ja ansiotulot siihen oikeuttavat ja myös työssä käyvä eläkeläinen hyötyy siitä. Korotetun työtulovähennyksen enimmäismäärä vuonna 2025 on 4 225 euroa, kun ei ole huollettavia lapsia. Alaikäisten lasten huoltajat saavat vuodesta 2025 alkaen työtulovähennyksen 50 eurolla korotettuna lasta kohden, yksinhuoltajilla korotus on kaksinkertainen.
...ja toki myös eläketulon lisäverosta
Vuodesta 2013 palkan ja eläkkeen erilaiseen verokohteluun on vaikuttanut vähennysten ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäksi myös käyttöön otettu eläketulon lisävero. Kaikkein suurituloisimpien ansiotulonsaajien verotusta on vuodesta 2013 lähtien kiristänyt myös väliaikainen ”solidaarisuusvero”, jota maksetaan riippumatta sitä onko ansiotulo palkkaa, eläkettä tai jotain muuta.
Eläketulon lisävero on yli 47 000 euron vuosieläkkeisiin (tarkemmin: eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksellä) kohdistuva 5,85 prosentin vero. Veroa perusteltiin sillä, että suuremmilla tulotasoilla eläkkeestä saattoi jäädä selvästi enemmän käteen kuin samansuuruisesta palkkatulosta. Vuosien 2000-2018 eläkeveromuutoksista löytyy kattavammin tietoa Eläkkeensaajan vero- ja ostovoimakehitys 2000-luvulla -selvityksestä.
Eläkkeiden verotus keveni vaalikaudella 2019–2023 kaikkein suurimpia eläkkeitä lukuun ottamatta. Suurimpien eläkkeiden verotuksen kiristyminen oli seurausta vuoden 2022 voimakkaasta inflaatiosta ja korkeista bruttoeläkkeiden indeksikorotuksista,mikä kiristi reaalisesti eläketulon lisäveroa sen tulorajan pysyessä ennallaan.. Lisätietoa eläkkeiden verotuksen kehityksestä vaalikaudella 2019–2023 löytyy täältä.
Korkeat indeksikorotukset jatkuivat myös 2024, minkä vuoksi verotus kiristyi suurituloisella eläkkeensaajalla vielä lisää. Vuonna 2025 eläkeläisen verotus kiristyy noin 2 500–4 500 euron kuukausieläkettä saavalla, kun kevään 2024 kehysriihessä päätetty eläkkeiden veronkorotus tuli voimaan. Lue tarkemmin Eläkkeensaajan tulot, verot ja ostovoima 2025 – katsatuksesta.
Eläkkeensaajien korkein marginaaliveroprosentti on vuonna 2025 keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla laskettuna 60,5 prosenttia. Karttuvasta eläke-eurosta jää siis pienimillään verojen jälkeen käteen alle 40 senttiä. Pienempää työeläkemaksua maksavalla 18–52-vuotiaalla palkansaajalla korkein marginaaliveroprosentti on noin 59,3.
Lue myös vuoden 2026 eläkeverotukseen vaikuttavista tekijöistä: Eläkeverot alas vai ylös – mitä hallituksen ansiotuloveron kevennykset merkitsevät eläkkeensaajille?