Talkoot, harrastukset ja verotus
Talkoot ja harrastustoiminta eivät ole tulonhankkimistoimintaa.
Talkootyöllä tarkoitetaan toisen lukuun korvauksetta ja satunnaisesti tehtävää työtä. Korvauksettomuus tarkoittaa sitä, että talkootyöstä ei sovita maksettavaksi vastiketta. Vastikkeettomuus on ymmärrettävä laajasti. Sillä ei tarkoiteta tässä yhteydessä pelkkää rahaa. Vastiketta ei saa esimerkiksi sopia maksettavaksi työsuorituksena. Niin sanottu vaihtotyö voidaan katsoa myös vastikkeeksi, ellei kyse ole tavanomaisesti naapuriavun kaltaisesta tilanteesta. Vaihtotyössä toinen sopimuspuoli tekee työtä toiselle sillä ehdolla, että tämä puolestaan tekee hänelle työtä.
Naapuriapuna tehtävät verotuksen ulkopuolelle jäävät työt ovat tyypillisesti hyvin samankaltaisia kuin verottomat talkootyöt. Talkoilla tehtävä työ on luonteeltaan niin sanottua "jokamiehentyötä", joka ei yleensä edellytä erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä.
Tulonhankkimistoiminnan ja harrastuksen välinen rajanveto voi toisinaan olla häilyvää.Rajanveto tulonhankkimistoiminnan ja harrastustoimintaan rinnastuvan toiminnan välillä tehdään tapauskohtaisesti. Kokonaisuus ratkaisee.
Jos toimintaa ei harjoiteta vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa, se voidaan katsoa harrastustoiminnaksi. Monta vuotta peräkkäin jatkunut toiminnan tappiollisuus voi johtaa siihen, ettei toiminnalla katsota olevan tulonhankkimistarkoitusta. Tyypillisesti harrastustoiminnan luonteiseksikatsottavat toiminnat ovat vapaa-aikaan kuuluvaa toimintaa, josta henkilö ei saa toimeentuloaan ja jota henkilö harjoittaa muutoinkin kuin tulojen hankkimiseksi. Kilpa-autojen, hevosten tai kirjan kirjoittamisen kanssa puuhailu on esimerkiksi monesti rahaa ja aikaa vievää, mutta niistä saadut tulot monesti ovat pienemmät kuin menot.
Jos harrastuksesta kertyy myös tuloja, tulon hankkimisesta aiheutuneita menoja voi vähentää enintään tulon määrään saakka. Voitollisen vuoden jälkeen kannattaa harkita muutoksen hakemista aiempiin verovuosiin. Verottaja on voinut jättää hyväksymättä menovähennykset vedoten toiminnan harrastuksenomaiseen luonteeseen. Jos henkilön aloittamaa toimintaa on pidetty alkuvuosina harrastustoiminnan luonteisena, on mahdollista, että myöhemmin ilmenevät seikat antavat aihetta arvioida asiaa toisin. Voidaan katsoa, että toiminta on muuttunut tulonhankkimistoiminnaksi tai se on jo alun perin ollut tulonhankkimistoimintaa. Vastaavasti alun perin tulonhankkimistoimintana verotetusta toiminnasta voidaan myöhempinä vuosina katsoa puuttuneen vakaa tulonhankkimistarkoitus. Tällöin menetetään oikeus vahvistaa tappio.
Harrastustoiminnasta ei ilmoiteta kuluja verotukseen, jos siitä ei ole tulojakaan. Harrastustoimintaan liittyviä menoja, eli elantokuluja, ei siten saa vähentää verotuksessa. Jos toiminnasta kertyy tuloa, tulon hankkimisesta aiheutuneita menoja voi vähentää enintään tulon määrään saakka. Harrastuksenomaista toimintaa harjoittavan on syytä säilyttää toimintaan liittyvät tositteet ja pitää toiminnastaan muistiinpanoja.