Ansiotuloista tehtävät vähennykset 2026–2022

Verottajan viran puolesta tekemät vähennykset

Tulonhankkimisvähennys 

Tulonhankkimisvähennys myönnetään kaikille, joilla on ollut palkkatuloa. Vähennys on 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulojen määrä. Jos todellisten tulonhankkimiskulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään tulonhankkimiskulujen määrä.

Työttömyyskassojen jäsenmaksut

Työttömyyskassojen jäsenmaksut vähennetään kokonaan palkkatuloista.

Vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovuodesta 2026 alkaen enää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivätkä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.  

Pakolliset vakuutusmaksut 

Verovelvollisella on oikeus vähentää puhtaista ansiotuloistaan työntekijän eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu sekä omasta ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta suorittamansa maksut.

Merityötulovähennys

Merityötulovähennyksen määrä merityötulon saajalle on 20 % merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Verovelvollisen merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 prosentilla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta. Kaukoliikenteessä sekä niin sanotussa kolmansien maiden välisessä liikenteessä työskenteleville myönnetään merityötulovähennys korotettuna. Korotus on 170 euroa jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana alus ei käy Suomen satamassa tai muutoin Suomen rajojen sisäpuolella ja jonka ajan verovelvollinen työskentelee aluksessa.

Korotusta ei kuitenkaan myönnetä siltä kalenterikuukaudelta, jona matka on alkanut, ellei matkan alkamispäivä ole kalenterikuukauden ensimmäinen päivä. Sitä vastoin matkan päättymiskuukaudelta korotus myönnetään, vaikka matka päättyisikin kesken kalenterikuukauden. Edellytyksenä korotuksen myöntämiselle päättymiskuukaudelta on, että henkilö on työskennellyt koko sitä edeltävän kuukauden.

Opintorahavähennys

Opintorahavähennys tehdään puhtaasta ansiotulosta. Vähennyksen enimmäismäärä on 2 600 euroa. Pääomatulot eivät vaikuta opintorahavähennyksen määrään, mutta ansiotulojen kasvaessa vähennystä aletaan asteittain pienentää. Vähennystä ei myönnetä lainkaan, jos puhtaat ansiotulosi ylittävät 7 800 euroa.

Perusvähennys

Perusvähennys myönnetään samoin perustein ja samansuuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 265 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.

Eläketulovähennys

Eläketulovähennys myönnetään samansuuruisena ja samoin perustein valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa.

Eläketulovähennys on enintään 11 080 euroa tai tätä pienempi eläkkeen tai suorituksen määrä. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen 11 080 määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 prosentilla ylimenevän osan määrästä. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 22 500 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 19,6 prosentilla ylittävältä osalta. 

Verotuksessa ei myönnetä osittaistakaan eläketulovähennystä, jos verovelvollisen puhdas ansiotulo vuonna 2026 ylittää noin 49 315 euroa.

Työtulovähennys

Ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta vähennetään työtulovähennys. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys lasketaan verovelvollisen veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.

Vähennys on 18 prosenttia edellä mainittujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 430 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 35 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2 prosentilla puhtaan ansiotulon 35 000 euroa ylittävältä osalta puhtaan ansiotulon 50 550 euroon saakka. Vähennyksen määrä ei pienene puhtaan ansiotulon 50 550 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 

Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 200 eurolla, jos verovelvollinen on ennen verovuoden alkua täyttänyt 65 vuotta.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 105 eurolla jokaisesta alaikäisestä lapsesta, jona huoltaja verovelvollinen on verovuoden päättyessä. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, korotus myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on. 

Alijäämähyvitys 

Alijäämähyvitys on pääomatuloveroprosentin (30 %) suuruinen osa pääomatulolajin alijäämästä eli siitä määrästä, jolla pääomatuloista verovuonna tehtävät vähennykset ylittävät pääomatulojen määrän.

Alijäämähyvitys voi liittyä esimerkiksi vuokraustoiminnan tai metsätalouden tappioon. Kyseiset tappiot vähennetään ensi sijassa pääomatuloista. Jos edellä mainittua tappiota ei voida vähentää pääomatuloista muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Tästä alijäämästä myönnetään alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotulojen veroista.

Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 euroa yhden elätettävänä olevan alaikäisen lapsen osalta. Kahden tai useamman lapsen osalta korotus on yhteensä 800 euroa.

Vähennykset joita pitää vaatia itse

Tulonhankkimismenot

Verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Palkkatuloista verovelvollinen saa vähentää tulonhankkimisvähennyksenä 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrän. Jos verotuksessa vaadittujen palkkatulon hankkimisesta johtuvien kulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään ne veronalaisista ansiotuloista. Tositteita ei lähetetä verottajalle, vaan ne tulee säilyttää itsellä. Pääomatulojen hankkimisesta johtuneet menot vähennetään pääomatuloista, ottaen kuitenkin huomioon 50 euron omavastuun arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenoissa.

Tulonhankkimiskuluja ovat muun ohessa ammattikirjallisuuden ja työhön käytettävien koneiden ja laitteiden, kuten tietokoneen ja tulostimen, hankintamenot.

Omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset (työhuonevähennys) eivät ole enää vuoden 2026 verotuksessa palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja. Muiden tuloverolain mukaan verotettavien tulojen kuin palkkatulojen hankkimisesta johtuvina menoina voi jatkossakin mainittujen asuntojen osalta vähentää Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrän. 

Verovuoden 2025 työhuonevähennyksen määrät ovat huoneen käytön määrästä riippuen 980 euroa, 490 euroa ja 245 euroa.

Asunnon ja työpaikan väliset matkat

Kustannukset kodin ja työpaikan välisistä päivittäisistä matkoista vähennetään ansiotuloista halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon taksan mukaan. Matkakuluvähennyksen omavastuu on 900 euroa ja enimmäismäärä on verovuonna 7 000 euroa.

Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi tai sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa, erityisäitiysrahaa, isyysrahaa, raskausrahaa, erityisraskausrahaa, vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa, hänen omavastuuosuuttaan pienennetään 80 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 160 euroa. Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut soviteltua työttömyysetuutta tai osittaista vanhempainrahaa, täysiä korvauskuukausia laskettaessa korvauspäivät muutetaan täysiksi korvauspäiviksi.

Työasuntovähennys

Jos verovelvollinen on varsinaisen työpaikkansa sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä asunnon (työasunto) ja verovelvollisella on myös toinen asunto, jossa hän puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa asuu (vakituinen asunto), vähennetään verovelvollisen ansiotuloista tulonhankkimiskuluina 450 euroa jokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jona hänellä on ollut kaksi asuntoa. Työsuhdeasunnosta vähennys lasketaan asunnon luontoisetuarvon tai siitä maksetun vuokran perusteella.

Perheetön henkilö voi saada työasuntovähennyksen vain, jos hänellä on samanaikaisesti vähintään kaksi varsinaista työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa näiden työpaikkojen sijainnin vuoksi.

Vähennyksenä myönnetään kuitenkin enintään verovelvollisen työasunnosta maksamaa vuokraa vastaava määrä tai asuntoetutilanteessa luontoisetuarvo. Vähennyksen myöntäminen edellyttää, että vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnosta ja siitä varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu.

Kollektiivisen lisäeläketurvan maksut

Ansiotulosta saa vähentää eläkesäätiössä, eläkekassassa tai vakuutusyhtiössä kollektiivisesti järjestetystä lisäeläketurvasta suoritettuja maksuja 5 prosenttia eläketurvan järjestäneen työnantajan verovelvolliselle verovuonna maksaman palkan määrästä, kuitenkin enintään 5 000 euroa vuodessa. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on maksanut vakuutusmaksuja vähintään yhtä paljon.

Maksujen vähennysoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan tietyssä iässä. Alin ikä määräytyy sen mukaan, milloin henkilö on tullut ryhmäeläkevakuutuksen piiriin.

Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että vuonna 2013 tai sen jälkeen vakuutuksen piiriin tulleen eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan seuraavan taulukon mukaan:

Vakuutuksen piiriin 6.5.2004–31.12.2012 tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa edellä mainituin rajoituksin, jos sopimuksen mukaan heille aletaan maksaa vanhuuseläkettä aikaisintaan 60 vuotta täytettyään.

Ennen 6.5.2004 vakuutuksen piiriin tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa kokonaan, jos eläkeikä on vähintään 55 vuotta. Euromääräistä rajaa työntekijän maksuosuudella ei ole.  

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys myönnetään harkinnanvaraisesti ja edellyttää erityisiä olosuhteita, kuten suuria sairauskuluja. Vähennyksen suuruuteen vaikuttaa verovelvollisen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Vähennys on enintään 1 400 euroa ja se vähennetään puhtaiden ansiotulojen määrästä.

Yksinomaan sairaudesta johtuneiden kustannusten perusteella verovelvollisen veronmaksukyvyn voidaan katsoa olennaisesti alentuneen vain, jos hänen ja hänen perheenjäsentensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonna on vähintään 700 euroa ja samalla vähintään 10 prosenttia verovelvollisen puhtaiden pääomatulojen ja ansiotulojen yhteismäärästä.

Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

 Verovelvollisen, joka on verovuonna suorittanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua elatusapua, saa vähentää 1/8:n verovuonna maksetusta elatusavusta, kuitenkin enintään 80 euroa alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään ansiotulosta valtiolle maksettavasta verosta.

Opintolainavähennys

Opintolainavähennys myönnetään niille yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille, jotka ovat vastaanottaneet opiskelupaikan ennen 1. päivänä elokuuta 2014. 

Opintolainavähennyksenä tutkinnon määräajassa suorittanut verovelvollinen saa vähentää verosta takaisin maksamaansa opintolainan lyhennystä vastaavan määrän. Vuosittain myönnettävän vähennyksen enimmäismäärä on 30 % lainan 2 500 euroa ylittävästä osasta.

Lahjoitusvähennys

Luonnollisella henkilöllä ja kuolinpesällä on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruinen rahalahjoitus.

Kotitalousvähennys 

Kotitalousvähennys vähennetään vaatimuksesta ansio- ja pääomatuloista maksettavasta verosta. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä 

Verottajan viran puolesta tekemät vähennykset

Tulonhankkimisvähennys 

Tulonhankkimisvähennys myönnetään kaikille, joilla on ollut palkkatuloa. Vähennys on 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulojen määrä. Jos todellisten tulonhankkimiskulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään tulonhankkimiskulujen määrä.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen jäsenmaksut vähennetään kokonaan palkkatuloista.

Pakolliset vakuutusmaksut 

Verovelvollisella on oikeus vähentää puhtaista ansiotuloistaan työntekijän eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu sekä omasta ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta suorittamansa maksut.

Merityötulovähennys

Merityötulovähennyksen määrä merityötulon saajalle on 20 % merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Verovelvollisen merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 prosentilla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta. Kaukoliikenteessä sekä niin sanotussa kolmansien maiden välisessä liikenteessä työskenteleville myönnetään merityötulovähennys korotettuna. Korotus on 170 euroa jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana alus ei käy Suomen satamassa tai muutoin Suomen rajojen sisäpuolella ja jonka ajan verovelvollinen työskentelee aluksessa.

Korotusta ei kuitenkaan myönnetä siltä kalenterikuukaudelta, jona matka on alkanut, ellei matkan alkamispäivä ole kalenterikuukauden ensimmäinen päivä. Sitä vastoin matkan päättymiskuukaudelta korotus myönnetään, vaikka matka päättyisikin kesken kalenterikuukauden. Edellytyksenä korotuksen myöntämiselle päättymiskuukaudelta on, että henkilö on työskennellyt koko sitä edeltävän kuukauden.

Opintorahavähennys

Opintorahavähennys tehdään puhtaasta ansiotulosta. Vähennyksen enimmäismäärä on 2 600 euroa. Pääomatulot eivät vaikuta opintorahavähennyksen määrään, mutta ansiotulojen kasvaessa vähennystä aletaan asteittain pienentää. Vähennystä ei myönnetä lainkaan, jos puhtaat ansiotulosi ylittävät 7 800 euroa.

Perusvähennys

Perusvähennys myönnetään samoin perustein ja samansuuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 115 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.

Eläketulovähennys

Eläketulovähennys myönnetään samansuuruisena ja samoin perustein valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa.

Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että täyden kansaneläkkeen määrä kerrottaan luvulla 1,173 ja pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi.

Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä täyden eläketulovähennyksen määrän, vähennyksen määrä pienenee 51 prosentilla ylittävältä osalta. Kuitenkin siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 22 500 euroa, vähennyksen määrä pienenee 19,6 prosentilla ylittävältä osalta.

Vuonna 2025 eläketulovähennyksen enimmäismäärä on 11 030 euroa.

Verotuksessa ei myönnetä osittaistakaan eläketulovähennystä, jos verovelvollisen puhdas ansiotulo vuonna 2025 ylittää noin 48 930 euroa.

Ansiotulovähennys poistuu eli sitä ei enää saa vuoden 2025 verotuksessa. Ansiotulovähennys korvataan työtulovähennystä korottamalla.

Työtulovähennys

Ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta vähennetään työtulovähennys. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys lasketaan verovelvollisen veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.

Vähennys on 18 prosenttia edellä mainittujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 225 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 24 250 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,22 prosentilla puhtaan ansiotulon 24 250 euroa ylittävältä osalta. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 42 550 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 3,44 prosentilla ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 200 eurolla, jos verovelvollinen on ennen verovuoden alkua täyttänyt 65 vuotta.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 50 eurolla jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena. Työtulovähennykseen on oikeutettu palkkatulojen ja muiden työtulojen perusteella, vähennys tehdään suoraan verosta.

Alijäämähyvitys 

Alijäämähyvitys on pääomatuloveroprosentin (30 %) suuruinen osa pääomatulolajin alijäämästä eli siitä määrästä, jolla pääomatuloista verovuonna tehtävät vähennykset ylittävät pääomatulojen määrän.

Alijäämähyvitys voi liittyä esimerkiksi vuokraustoiminnan tai metsätalouden tappioon. Kyseiset tappiot vähennetään ensi sijassa pääomatuloista. Jos edellä mainittua tappiota ei voida vähentää pääomatuloista muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Tästä alijäämästä myönnetään alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotulojen veroista.

Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 euroa yhden elätettävänä olevan alaikäisen lapsen osalta. Kahden tai useamman lapsen osalta korotus on yhteensä 800 euroa.

Vähennykset joita pitää vaatia itse

Tulonhankkimismenot

Verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Palkkatuloista verovelvollinen saa vähentää tulonhankkimisvähennyksenä 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrän. Jos verotuksessa vaadittujen palkkatulon hankkimisesta johtuvien kulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään ne veronalaisista ansiotuloista. Tositteita ei lähetetä verottajalle, vaan ne tulee säilyttää itsellä. Pääomatulojen hankkimisesta johtuneet menot vähennetään pääomatuloista, ottaen kuitenkin huomioon 50 euron omavastuun arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenoissa.

Tulonhankkimiskuluja ovat muun ohessa Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukainen työhuonevähennys, ammattikirjallisuuden ja työhön käytettävien koneiden ja laitteiden, kuten tietokoneen ja tulostimen, hankintamenot.

Verovuoden 2024 työhuonevähennyksen määrät ovat huoneen käytön määrästä riippuen 960 euroa, 480 euroa ja 240 euroa. Verovuoden 2025 työhuonevähennys vahvistetaan vuoden 2025 lopussa.

Asunnon ja työpaikan väliset matkat

Kustannukset kodin ja työpaikan välisistä päivittäisistä matkoista vähennetään ansiotuloista halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon taksan mukaan. Matkakuluvähennyksen omavastuu on 900 euroa ja enimmäismäärä on verovuonna 7 000 euroa.

Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi tai sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa, erityisäitiysrahaa, isyysrahaa, raskausrahaa, erityisraskausrahaa, vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa, hänen omavastuuosuuttaan pienennetään 80 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 160 euroa. Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut soviteltua työttömyysetuutta tai osittaista vanhempainrahaa, täysiä korvauskuukausia laskettaessa korvauspäivät muutetaan täysiksi korvauspäiviksi.

Työasuntovähennys

Jos verovelvollinen on varsinaisen työpaikkansa sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä asunnon (työasunto) ja verovelvollisella on myös toinen asunto, jossa hän puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa asuu (vakituinen asunto), vähennetään verovelvollisen ansiotuloista tulonhankkimiskuluina 450 euroa jokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jona hänellä on ollut kaksi asuntoa. Työsuhdeasunnosta vähennys lasketaan asunnon luontoisetuarvon tai siitä maksetun vuokran perusteella.

Perheetön henkilö voi saada työasuntovähennyksen vain, jos hänellä on samanaikaisesti vähintään kaksi varsinaista työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa näiden työpaikkojen sijainnin vuoksi.

Vähennyksenä myönnetään kuitenkin enintään verovelvollisen työasunnosta maksamaa vuokraa vastaava määrä tai asuntoetutilanteessa luontoisetuarvo. Vähennyksen myöntäminen edellyttää, että vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnosta ja siitä varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu.

Ryhmäeläkevakuutuksen maksut

Ansiotulosta saa vähentää eläkesäätiössä, eläkekassassa tai vakuutusyhtiössä kollektiivisesti järjestetystä lisäeläketurvasta suoritettuja maksuja 5 prosenttia eläketurvan järjestäneen työnantajan verovelvolliselle verovuonna maksaman palkan määrästä, kuitenkin enintään 5 000 euroa vuodessa. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on maksanut vakuutusmaksuja vähintään yhtä paljon.

Maksujen vähennysoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan tietyssä iässä. Alin ikä määräytyy sen mukaan, milloin henkilö on tullut ryhmäeläkevakuutuksen piiriin.

Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että vuonna 2013 tai sen jälkeen vakuutuksen piiriin tulleen eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan seuraavan taulukon mukaan:

Vakuutuksen piiriin 6.5.2004–31.12.2012 tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa edellä mainituin rajoituksin, jos sopimuksen mukaan heille aletaan maksaa vanhuuseläkettä aikaisintaan 60 vuotta täytettyään.

Ennen 6.5.2004 vakuutuksen piiriin tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa kokonaan, jos eläkeikä on vähintään 55 vuotta. Euromääräistä rajaa työntekijän maksuosuudella ei ole.  

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys myönnetään harkinnanvaraisesti ja edellyttää erityisiä olosuhteita, kuten suuria sairauskuluja. Vähennyksen suuruuteen vaikuttaa verovelvollisen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Vähennys on enintään 1 400 euroa ja se vähennetään puhtaiden ansiotulojen määrästä.

Yksinomaan sairaudesta johtuneiden kustannusten perusteella verovelvollisen veronmaksukyvyn voidaan katsoa olennaisesti alentuneen vain, jos hänen ja hänen perheenjäsentensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonna on vähintään 700 euroa ja samalla vähintään 10 prosenttia verovelvollisen puhtaiden pääomatulojen ja ansiotulojen yhteismäärästä.

Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

 Verovelvollisen, joka on verovuonna suorittanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua elatusapua, saa vähentää 1/8:n verovuonna maksetusta elatusavusta, kuitenkin enintään 80 euroa alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään ansiotulosta valtiolle maksettavasta verosta.

Opintolainavähennys

Opintolainavähennys myönnetään niille yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille, jotka ovat vastaanottaneet opiskelupaikan ennen 1. päivänä elokuuta 2014. 

Opintolainavähennyksenä tutkinnon määräajassa suorittanut verovelvollinen saa vähentää verosta takaisin maksamaansa opintolainan lyhennystä vastaavan määrän. Vuosittain myönnettävän vähennyksen enimmäismäärä on 30 % lainan 2 500 euroa ylittävästä osasta.

Lahjoitusvähennys

Luonnollisella henkilöllä ja kuolinpesällä on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruinen rahalahjoitus.

Kotitalousvähennys 

Kotitalousvähennys vähennetään vaatimuksesta ansio- ja pääomatuloista maksettavasta verosta. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä 

Verottajan viran puolesta tekemät vähennykset

Tulonhankkimisvähennys 

Tulonhankkimisvähennys myönnetään kaikille, joilla on ollut palkkatuloa. Vähennys on 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulojen määrä. Jos todellisten tulonhankkimiskulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään tulonhankkimiskulujen määrä.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen jäsenmaksut vähennetään kokonaan palkkatuloista.

Pakolliset vakuutusmaksut 

Verovelvollisella on oikeus vähentää puhtaista ansiotuloistaan työntekijän eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu sekä omasta ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta suorittamansa maksut.

Merityötulovähennys

Merityötulovähennyksen määrä merityötulon saajalle on 20 % merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Verovelvollisen merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 prosentilla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta. Kaukoliikenteessä sekä niin sanotussa kolmansien maiden välisessä liikenteessä työskenteleville myönnetään merityötulovähennys korotettuna. Korotus on 170 euroa jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana alus ei käy Suomen satamassa tai muutoin Suomen rajojen sisäpuolella ja jonka ajan verovelvollinen työskentelee aluksessa.

Korotusta ei kuitenkaan myönnetä siltä kalenterikuukaudelta, jona matka on alkanut, ellei matkan alkamispäivä ole kalenterikuukauden ensimmäinen päivä. Sitä vastoin matkan päättymiskuukaudelta korotus myönnetään, vaikka matka päättyisikin kesken kalenterikuukauden. Edellytyksenä korotuksen myöntämiselle päättymiskuukaudelta on, että henkilö on työskennellyt koko sitä edeltävän kuukauden.

Invalidivähennys

Invalidivähennys poistui tuloverotuksesta jo 1.1.2023 alkaen. 

Ansiotulovähennys

Ansiotulovähennykseksi myönnetään samoin perustein ja samansuuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa.

Vähennys tehdään puhtaasta ansiotulosta ja lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.

Vähennys on 51 prosenttia tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 4,5 prosentilla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

Opintorahavähennys

Opintorahavähennys tehdään puhtaasta ansiotulosta. Vähennyksen enimmäismäärä on 2 600 euroa. Pääomatulot eivät vaikuta opintorahavähennyksen määrään, mutta ansiotulojen kasvaessa vähennystä aletaan asteittain pienentää. Vähennystä ei myönnetä lainkaan, jos puhtaat ansiotulosi ylittävät 7 800 euroa.

Perusvähennys

Perusvähennys myönnetään samoin perustein ja samansuuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 980 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.

Eläketulovähennys

Eläketulovähennys myönnetään samansuuruisena ja samoin perustein valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa.

Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että täyden kansaneläkkeen määrä kerrottaan luvulla 1,173 ja pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä täyden eläketulovähennyksen määrän, vähennyksen määrä pienenee 51 prosentilla ylittävältä osalta. Kuitenkin siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 22 500 euroa, vähennyksen määrä pienenee 15 prosentilla ylittävältä osalta.

Täyden eläketulovähennyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläkkeenä pidetään yksinäiselle henkilölle verovuonna maksetun täysimääräisen kansaneläkkeen määrää.

Vuonna 2024 valtionverotuksen eläketulovähennyksen enimmäismäärä on 10 920 euroa.

Verotuksessa ei myönnetä osittaistakaan eläketulovähennystä, jos verovelvollisen puhdas ansiotulo vuonna 2024 ylittää noin 55 927 euroa.

Alijäämähyvitys 

Alijäämähyvitys on pääomatuloveroprosentin (30 %) suuruinen osa pääomatulolajin alijäämästä eli siitä määrästä, jolla pääomatuloista verovuonna tehtävät vähennykset ylittävät pääomatulojen määrän.

Alijäämähyvitys voi liittyä esimerkiksi vuokraustoiminnan tai metsätalouden tappioon. Kyseiset tappiot vähennetään ensi sijassa pääomatuloista. Jos edellä mainittua tappiota ei voida vähentää pääomatuloista muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Tästä alijäämästä myönnetään alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotulojen veroista.

Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 euroa yhden elätettävänä olevan alaikäisen lapsen osalta. Kahden tai useamman lapsen osalta korotus on yhteensä 800 euroa.

Työtulovähennys

Ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta vähennetään työtulovähennys. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys lasketaan verovelvollisen veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.

Vähennys on 12 prosenttia edellä mainittujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 2 140 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 23 420 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,03 prosentilla puhtaan ansiotulon 23 420 euroa ylittävältä osalta. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 71 900 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 1,21 prosentilla ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 200 eurolla, jos verovelvollinen on ennen verovuoden alkua täyttänyt 65 vuotta. Vuonna 2023 yli 65-vuotiaiden korotus oli 600 euroa. Vuonna 2023 vähennystä korotettiin vähintään 60 vuotta täyttäneillä, mutta työtulovähennyksen korotus poistuu alle 65 vuotiailta vuonna 2024.

Vähennykset joita pitää vaatia itse

Tulonhankkimismenot

Verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Palkkatuloista verovelvollinen saa vähentää tulonhankkimisvähennyksenä 750 euroa. Jos verotuksessa vaadittujen palkkatulon hankkimisesta johtuvien kulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään ne veronalaisista ansiotuloista. Tositteita ei lähetetä verottajalle, vaan ne tulee säilyttää itsellä. Pääomatulojen hankkimisesta johtuneet menot vähennetään pääomatuloista, ottaen kuitenkin huomioon 50 euron omavastuun arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenoissa.

Tulonhankkimiskuluja ovat muun ohessa Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukainen työhuonevähennys, ammattikirjallisuuden ja työhön käytettävien koneiden ja laitteiden, kuten tietokoneen ja tulostimen, hankintamenot.

Verovuoden 2023 työhuonevähennyksen määrät ovat huoneen käytön määrästä riippuen 940 euroa, 470 euroa ja 235 euroa. Verovuoden 2024 työhuonevähennys vahvistetaan vuoden 2024 lopussa.

Asunnon ja työpaikan väliset matkat

Kustannukset kodin ja työpaikan välisistä päivittäisistä matkoista vähennetään ansiotuloista halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon taksan mukaan. Matkakuluvähennyksen omavastuu on 900 euroa ja enimmäismäärä on verovuonna 7 000 euroa.

Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi tai sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa, erityisäitiysrahaa, isyysrahaa, raskausrahaa, erityisraskausrahaa, vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa, hänen omavastuuosuuttaan pienennetään 80 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 160 euroa. Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut soviteltua työttömyysetuutta tai osittaista vanhempainrahaa, täysiä korvauskuukausia laskettaessa korvauspäivät muutetaan täysiksi korvauspäiviksi.

Työasuntovähennys

Jos verovelvollinen on varsinaisen työpaikkansa sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä asunnon (työasunto) ja verovelvollisella on myös toinen asunto, jossa hän puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa asuu (vakituinen asunto), vähennetään verovelvollisen ansiotuloista tulonhankkimiskuluina 450 euroa jokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jona hänellä on ollut kaksi asuntoa. Työsuhdeasunnosta vähennys lasketaan asunnon luontoisetuarvon tai siitä maksetun vuokran perusteella.

Perheetön henkilö voi saada työasuntovähennyksen vain, jos hänellä on samanaikaisesti vähintään kaksi varsinaista työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa näiden työpaikkojen sijainnin vuoksi.

Vähennyksenä myönnetään kuitenkin enintään verovelvollisen työasunnosta maksamaa vuokraa vastaava määrä tai asuntoetutilanteessa luontoisetuarvo. Vähennyksen myöntäminen edellyttää, että vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnosta ja siitä varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu.

Ryhmäeläkevakuutuksen maksut

Ansiotulosta saa vähentää eläkesäätiössä, eläkekassassa tai vakuutusyhtiössä kollektiivisesti järjestetystä lisäeläketurvasta suoritetuttuja maksuja 5 prosenttia eläketurvan järjestäneen työnantajan verovelvolliselle verovuonna maksaman palkan määrästä, kuitenkin enintään 5 000 euroa vuodessa. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on maksanut vakuutusmaksuja vähintään yhtä paljon.

Maksujen vähennysoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan tietyssä iässä. Alin ikä määräytyy sen mukaan, milloin henkilö on tullut ryhmäeläkevakuutuksen piiriin.

Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että vuonna 2013 tai sen jälkeen vakuutuksen piiriin tulleen eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan seuraavan taulukon mukaan:

Vakuutuksen piiriin 6.5.2004–31.12.2012 tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa edellä mainituin rajoituksin, jos sopimuksen mukaan heille aletaan maksaa vanhuuseläkettä aikaisintaan 60 vuotta täytettyään.

Ennen 6.5.2004 vakuutuksen piiriin tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa kokonaan, jos eläkeikä on vähintään 55 vuotta. Euromääräistä rajaa työntekijän maksuosuudella ei ole.  

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys myönnetään harkinnanvaraisesti ja edellyttää erityisiä olosuhteita, kuten suuria sairauskuluja. Vähennyksen suuruuteen vaikuttaa verovelvollisen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Vähennys on enintään 1 400 euroa ja se vähennetään puhtaiden ansiotulojen määrästä.

Yksinomaan sairaudesta johtuneiden kustannusten perusteella verovelvollisen veronmaksukyvyn voidaan katsoa olennaisesti alentuneen vain, jos hänen ja hänen perheenjäsentensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonna on vähintään 700 euroa ja samalla vähintään 10 prosenttia verovelvollisen puhtaiden pääomatulojen ja ansiotulojen yhteismäärästä.

Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

 Verovelvollisen, joka on verovuonna suorittanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua elatusapua, saa vähentää 1/8:n verovuonna maksetusta elatusavusta, kuitenkin enintään 80 euroa alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään ansiotulosta valtiolle maksettavasta verosta.

Opintolainavähennys

Opintolainavähennys myönnetään niille yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille, jotka ovat vastaanottaneet opiskelupaikan ennen 1. päivänä elokuuta 2014. 

Opintolainavähennyksenä tutkinnon määräajassa suorittanut verovelvollinen saa vähentää verosta takaisin maksamaansa opintolainan lyhennystä vastaavan määrän. Vuosittain myönnettävän vähennyksen enimmäismäärä on 30 % lainan 2 500 euroa ylittävästä osasta.

Lahjoitusvähennys

Luonnollisella henkilöllä ja kuolinpesällä on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruinen rahalahjoitus.

Kotitalousvähennys 

Kotitalousvähennys vähennetään vaatimuksesta ansio- ja pääomatuloista maksettavasta verosta. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä 

Verottajan viran puolesta tekemät vähennykset

Tulonhankkimisvähennys 

Tulonhankkimisvähennys myönnetään kaikille, joilla on ollut palkkatuloa. Vähennys on 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulojen määrä. Jos todellisten tulonhankkimiskulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään tulonhankkimiskulujen määrä.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen jäsenmaksut vähennetään kokonaan palkkatuloista.

Pakolliset vakuutusmaksut 

Verovelvollisella on oikeus vähentää puhtaista ansiotuloistaan työntekijän eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu sekä omasta ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta suorittamansa maksut.

Merityötulovähennys

Merityötulovähennyksen määrä sekävaltionverotuksessa että kunnallisverotuksessa on 20 % merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Verovelvollisen merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 prosentilla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennystä korotetaan kunnallisverotuksessa 170 euroa jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana alus ei käy Suomessa ja jonka ajan verovelvollinen työskentelee aluksessa. Korotukseen oikeuttavan ajanjakson päättyessä korotus myönnetään kuitenkin myös vajaalta kalenterikuukaudelta.

Invalidivähennys

Invalidivähennys poistuu tuloverotuksesta 1.1.2023 alkaen. Syynä on hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvät verotuksen muutokset. Invalidivähennys säilyy Ahvenanmaan kunnallisverotuksessa.

Ansiotulovähennys

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys muuttuu ansiotulovähennykseksi, joka myönnetään samoin perustein ja saman suuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Vähennyksen rakenne säilyy muuten samana.

Verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään verotuksen ansiotulovähennys. Vähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.

Vähennys on 51 prosenttia tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 4,5 prosentilla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

Opintorahavähennys

Opintorahavähennys tehdään puhtaasta ansiotulosta. Vähennyksen enimmäismäärä on 2 600 euroa. Pääomatulot eivät vaikuta opintorahavähennyksen määrään, mutta ansiotulojen kasvaessa vähennystä aletaan asteittain pienentää. Vähennystä ei myönnetä lainkaan, jos puhtaat ansiotulosi ylittävät 7 800 euroa.

Perusvähennys

Perusvähennys muuttuu vähennykseksi, joka myönnetään samoin perustein ja saman suuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Vähennyksen rakenne säilyy muuten samana.

Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 870 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.

Eläketulovähennys

Uusi eläketulovähennys korvaa nykyiset kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen ja se myönnetään saman suuruisena ja samoin perustein valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa.

Eläketuloa saavan verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään eläketulovähennys.

Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että täyden kansaneläkkeen määrä kerrotaan luvulla 1,173 ja tulo pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan saa olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 prosentilla ylimenevän osan määrästä. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 22 500 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 15 prosentilla ylittävältä osalta.

Täyden eläketulovähennyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläkkeenä pidetään verovuonna yksinäiselle henkilölle maksetun täysimääräisen kansaneläkkeen määrää.

Vuonna 2023 valtionverotuksen eläketulovähennyksen enimmäismäärä on 10 320 euroa.

Verotuksessa ei myönnetä osittaistakaan eläketulovähennystä, jos verovelvollisen puhdas ansiotulo vuonna 2023 ylittää noin 49 880 euroa.

Alijäämähyvitys 

Alijäämähyvitys on pääomatuloveroprosentin (30 %) suuruinen osa pääomatulolajin alijäämästä eli siitä määrästä, jolla pääomatuloista verovuonna tehtävät vähennykset ylittävät pääomatulojen määrän.

Alijäämähyvitys voi liittyä esimerkiksi vuokraustoiminnan tai metsätalouden tappioon. Kyseiset tappiot vähennetään ensi sijassa pääomatuloista. Jos edellä mainittua tappiota ei voida vähentää pääomatuloista muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Tästä alijäämästä myönnetään alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotulojen veroista.

Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 euroa yhden elätettävänä olevan alaikäisen lapsen osalta. Kahden tai useamman lapsen osalta korotus on yhteensä 800 euroa.

laikäisen lapsen osalta. Kahden tai useamman lapsen osalta korotus on yhteensä 800 euroa. 

Työtulovähennys

Ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta vähennetään työtulovähennys. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys lasketaan verovelvollisen veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.

Vähennys on 12 prosenttia edellä mainittujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 2 030 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 22 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,03 prosentilla puhtaan ansiotulon 22 000 euroa ylittävältä osalta. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 70 000 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 1,21 prosentilla ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan

1. 200 eurolla, jos verovelvollinen on ennen verovuoden alkua täyttänyt 60 vuotta, mutta ei kuitenkaan 62 vuotta
2. 400 eurolla, jos verovelvollinen on ennen verovuoden alkua täyttänyt 62 vuotta, mutta ei kuitenkaan 65 vuotta
3. 600 eurolla, jos verovelvollinen on täyttänyt 65 vuotta ennen verovuoden alkua

Työtulovähennyksen enimmäismäärän korottaminen yli 60-vuotiailla tekee työn tekemisen eläkkeellä ollessa hieman nykyistä kannustavammaksi, jos palkkatulon määrä ylittää 17 500 euroa vuodessa.

Vähennykset joita pitää vaatia itse

Tulonhankkimismenot

Verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Palkkatuloista verovelvollinen saa vähentää tulonhankkimisvähennyksenä 750 euroa. Jos verotuksessa vaadittujen palkkatulon hankkimisesta johtuvien kulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään ne veronalaisista ansiotuloista. Tositteita ei lähetetä verottajalle, vaan ne tulee säilyttää itsellä. Pääomatulojen hankkimisesta johtuneet menot vähennetään pääomatuloista, ottaen kuitenkin huomioon 50 euron omavastuun arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenoissa.

Tulonhankkimiskuluja ovat muun ohessa Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukainen työhuonevähennys, ammattikirjallisuuden ja työhön käytettävien koneiden ja laitteiden, kuten tietokoneen ja tulostimen, hankintamenot.

Verovuoden 2022 työhuonevähennyksen määrät ovat huoneen käytön määrästä riippuen 920 euroa, 460 euroa ja 230 euroa. Verovuoden 2023 työhuonevähennys vahvistetaan vuoden 2023 lopussa.

Asunnon ja työpaikan väliset matkat

Kustannukset kodin ja työpaikan välisistä päivittäisistä matkoista vähennetään ansiotuloista halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon taksan mukaan. Vähennys on enintään 8 400 euroa vuosina 2022 ja 2023. Omavastuu on 750 euroa, joten täyden vähennyksen saamiseksi matkakuluja on oltava yhteensä 9 150 euroa.

Oman auton käytön mukaan myönnettävän matkakuluvähennyksen kilometrikohtainen euromäärä on 0,30 euroa kilometriltä ja käyttöetuauton mukaan myönnettävä määrä 0,24 euroon kilometriltä.

Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi tai sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa, erityisäitiysrahaa, isyysrahaa, raskausrahaa, erityisraskausrahaa, vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa, hänen omavastuuosuuttaan pienennetään 70 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 140 euroa.

Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut soviteltua työttömyysetuutta tai osittaista vanhempainrahaa, täysiä korvauskuukausia laskettaessa korvauspäivät muutetaan täysiksi korvauspäiväksi.

Omavastuuta ei alenneta, jos verovelvollinen saa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisia tukia.

Työasuntovähennys

Jos verovelvollinen on varsinaisen työpaikkansa sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä asunnon (työasunto) ja verovelvollisella on myös toinen asunto, jossa hän puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa asuu (vakituinen asunto), vähennetään verovelvollisen ansiotuloista tulonhankkimiskuluina 450 euroa jokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jona hänellä on ollut kaksi asuntoa. Työsuhdeasunnosta vähennys lasketaan asunnon luontoisetuarvon tai siitä maksetun vuokran perusteella.

Perheetön henkilö voi saada työasuntovähennyksen vain, jos hänellä on samanaikaisesti vähintään kaksi varsinaista työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa näiden työpaikkojen sijainnin vuoksi.

Vähennyksenä myönnetään kuitenkin enintään verovelvollisen työasunnosta maksamaa vuokraa vastaava määrä tai asuntoetutilanteessa luontoisetuarvo. Vähennyksen myöntäminen edellyttää, että vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnosta ja siitä varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu.

Ryhmäeläkevakuutuksen maksut

Ansiotulosta saa vähentää eläkesäätiössä, eläkekassassa tai vakuutusyhtiössä kollektiivisesti järjestetystä lisäeläketurvasta suoritetuttuja maksuja 5 prosenttia eläketurvan järjestäneen työnantajan verovelvolliselle verovuonna maksaman palkan määrästä, kuitenkin enintään 5 000 euroa vuodessa. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on maksanut vakuutusmaksuja vähintään yhtä paljon.

Maksujen vähennysoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan tietyssä iässä. Alin ikä määräytyy sen mukaan, milloin henkilö on tullut ryhmäeläkevakuutuksen piiriin.

Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että vuonna 2013 tai sen jälkeen vakuutuksen piiriin tulleen eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan seuraavan taulukon mukaan:

Vakuutuksen piiriin 6.5.2004–31.12.2012 tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa edellä mainituin rajoituksin, jos sopimuksen mukaan heille aletaan maksaa vanhuuseläkettä aikaisintaan 60 vuotta täytettyään.

Ennen 6.5.2004 vakuutuksen piiriin tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa kokonaan, jos eläkeikä on vähintään 55 vuotta. Euromääräistä rajaa työntekijän maksuosuudella ei ole.  

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys myönnetään harkinnanvaraisesti ja edellyttää erityisiä olosuhteita, kuten suuria sairauskuluja. Vähennyksen suuruuteen vaikuttaa verovelvollisen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Vähennys on enintään 1 400 euroa ja se vähennetään puhtaiden ansiotulojen määrästä.

Yksinomaan sairaudesta johtuneiden kustannusten perusteella verovelvollisen veronmaksukyvyn voidaan katsoa olennaisesti alentuneen vain, jos hänen ja hänen perheenjäsentensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonna on vähintään 700 euroa ja samalla vähintään 10 prosenttia verovelvollisen puhtaiden pääomatulojen ja ansiotulojen yhteismäärästä.

Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

 Verovelvollisen, joka on verovuonna suorittanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua elatusapua, saa vähentää 1/8:n verovuonna maksetusta elatusavusta, kuitenkin enintään 80 euroa alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään ansiotulosta valtiolle maksettavasta verosta.

Opintolainavähennys

Opintolainavähennys myönnetään niille yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille, jotka ovat vastaanottaneet opiskelupaikan ennen 1. päivänä elokuuta 2014. 

Opintolainavähennyksenä tutkinnon määräajassa suorittanut verovelvollinen saa vähentää verosta takaisin maksamaansa opintolainan lyhennystä vastaavan määrän. Vuosittain myönnettävän vähennyksen enimmäismäärä on 30 % lainan 2 500 euroa ylittävästä osasta.

Lahjoitusvähennys

Luonnollisella henkilöllä ja kuolinpesällä on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruinen rahalahjoitus.

Kotitalousvähennys 

Kotitalousvähennys vähennetään vaatimuksesta ansio- ja pääomatuloista maksettavasta verosta. Lisätietoa kotitalousvähennysksestä

Verottajan viran puolesta tekemät vähennykset

Tulonhankkimisvähennys 

Tulonhankkimisvähennys myönnetään kaikille, joilla on ollut palkkatuloa. Vähennys on 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulojen määrä. Jos todellisten tulonhankkimiskulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään tulonhankkimiskulujen määrä.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen jäsenmaksut

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassojen jäsenmaksut vähennetään kokonaan palkkatuloista.

Pakolliset vakuutusmaksut 

Verovelvollisella on oikeus vähentää puhtaista ansiotuloistaan työntekijän eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu sekä omasta ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta suorittamansa maksut.

Merityötulovähennys

Merityötulovähennyksen määrä sekävaltionverotuksessa että kunnallisverotuksessa on 20 % merityötulon kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 7 000 euroa. Verovelvollisen merityötulon kokonaismäärän ylittäessä 50 000 euroa merityötulovähennyksen määrä pienenee 5 prosentilla merityötulon kokonaismäärän 50 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennystä korotetaan kunnallisverotuksessa 170 euroa jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana alus ei käy Suomessa ja jonka ajan verovelvollinen työskentelee aluksessa. Korotukseen oikeuttavan ajanjakson päättyessä korotus myönnetään kuitenkin myös vajaalta kalenterikuukaudelta.

Invalidivähennys

Invalidivähennyksen saa sekä kunnallis- että valtionverotuksessa silloin, kun pysyvä haitta-aste on 30–100 prosenttia. Ensimmäistä kertaa invalidivähennystä vaadittaessa tulee esittää riittävä selvitys (lääkärinlausunto) oikeudesta vähennykseen. Tämän jälkeen selvitystä ei tarvitse esittää, jos haitta-aste on pysynyt entisen suuruisena. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haitta-aste on 100 %.

Valtion verotuksessa vähennys on invaliditeettiprosentin suuruinen osa 115 eurosta. Alimmillaan vähennys veroista on siten 30 prosentin haitta-asteella 34,50 euroa. Vähennys tehdään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta.

Kunnallisverotuksessa invalidivähennys on invalidiprosentin mukainen määrä 440 eurosta. Koska vähennys tehdään ansiotuloista kunnallisverotuksessa, lopullinen verovaikutus riippuu kunnan tuloveroprosentista. Alimmillaan vähennys tuloista on 30 prosentin haitta-asteella 132 euroa. Vähennystä ei saa eläketuloista.

Ansiotulovähennys

Kunnallisverotuksessa verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään kunnallisverotuksen ansiotulovähennys.

Vähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.

Vähennys on 51 prosenttia edellä tarkoitettujen työtulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 4,5 prosentilla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

Opintorahavähennys

Opintorahavähennys tehdään puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa. Vähennyksen enimmäismäärä on 2 600 euroa. Pääomatulot eivät vaikuta opintorahavähennyksen määrään, mutta ansiotulojen kasvaessa vähennystä aletaan asteittain pienentää. Vähennystä ei myönnetä lainkaan, jos puhtaat ansiotulosi ylittävät 7 800 euroa.

Perusvähennys

Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo kaikkien muiden kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten jälkeen ei ole 3 740 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä muiden vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.

Eläketulovähennykset

Kunnallisverotuksessa täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,346 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään 1 480 euroa ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi.

Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 prosentilla ylimenevän osan määrästä.

Valtionverotuksessa täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 3,726 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään progressiivisen tuloveroasteikon alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi.

Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo on suurempi kuin täyden eläketulovähennyksen määrä, eläketulovähennystä pienennetään 38 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän.

Alijäämähyvitys 

Alijäämähyvitys on pääomatuloveroprosentin (30 %) suuruinen osa pääomatulolajin alijäämästä eli siitä määrästä, jolla pääomatuloista verovuonna tehtävät vähennykset ylittävät pääomatulojen määrän. Alijäämähyvitys on 32 %, jos alijäämä johtuu ensiasunnon lainan koroista.

Alijäämähyvitys liittyy useimmiten asuntovelallisen lainakorkoihin. Korot vähennetään ensi sijassa pääomatuloista. Jos asuntovelallisella ei ole pääomatuloja, muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Tästä alijäämästä myönnetään alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotulojen veroista.   

Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 euroa yhden elätettävänä olevan alaikäisen lapsen osalta. Kahden tai useamman lapsen osalta korotus on yhteensä 800 euroa. 

Työtulovähennys

Ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta vähennetään työtulovähennys. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuu­tuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

Vähennys lasketaan verovelvollisen veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.

Vähennys on 13 prosenttia edellä tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 930 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,96 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

Vähennykset joita pitää vaatia itse

Tulonhankkimismenot

Verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Palkkatuloista verovelvollinen saa vähentää tulonhankkimisvähennyksenä 750 euroa. Jos verotuksessa vaadittujen palkkatulon hankkimisesta johtuvien kulujen määrä on tätä suurempi, vähennetään ne veronalaisista ansiotuloista. Tositteita ei lähetetä verottajalle, vaan ne tulee säilyttää itsellä. Pääomatulojen hankkimisesta johtuneet menot vähennetään pääomatuloista, ottaen kuitenkin huomioon 50 euron omavastuun arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenoissa.

Tulonhankkimiskuluja ovat muun ohessa Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukainen työhuonevähennys, ammattikirjallisuuden ja työhön käytettävien koneiden ja laitteiden, kuten tietokoneen ja tulostimen, hankintamenot.

Verovuoden 2021 työhuonevähennyksen määrät ovat huoneen käytön määrästä riippuen 920 euroa, 460 euroa ja 230 euroa. Verovuoden 2022 työhuonevähennys vahvistetaan vuoden 2022 lopussa.

Asunnon ja työpaikan väliset matkat

Kustannukset kodin ja työpaikan välisistä päivittäisistä matkoista vähennetään ansiotuloista halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon taksan mukaan. Vähennys on enintään 7 000 euroa. Omavastuu on 750 euroa, joten täyden vähennyksen saamiseksi matkakuluja on oltava yhteensä 7 750 euroa. Osan vuodesta työttömänä olleen omavastuuta alennetaan.

HUOMAA! Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella tehtäviä vähennyksiä korotetaan tilapäisesti vuodelle 2022. Valtiovarainministeriön 17.3.2022 julkaiseman tiedotteen mukaan verovelvolliset voisivat hakea muutosta ennakonpidätysprosenttiin korotuksen perusteella 1.7.2022 alkaen.

Hallitus tulee antamaan esityksen, jolla korotetaan matkakuluvähennyksen enimmäismäärää 7 000 eurosta 8 400 euroon. Oman auton käytön mukaan myönnettävän matkakuluvähennyksen kilometrikohtainen euromäärä vahvistetaan 0,30 euroon kilometriltä ja käyttöetuauton mukaan myönnettävä määrä 0,24 euroon kilometriltä. Muutos nostaa vuonna 2021 myönnetyn vähennyksen määrää 5 senttiä kilometriltä. 

Lakimuutokset on tarkoitus saada voimaan 1.7.2022. Matkakuluvähennyksen muutoksia sovelletaan koko vuoden 2022 verotuksessa eli takautuvasti vuoden 2022 alusta asti.

Työasuntovähennys

Jos verovelvollinen on varsinaisen työpaikkansa sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä asunnon (työasunto) ja verovelvollisella on myös toinen asunto, jossa hän puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa asuu (vakituinen asunto), vähennetään verovelvollisen ansiotuloista tulonhankkimiskuluina 450 euroa jokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jona hänellä on ollut kaksi asuntoa. Työsuhdeasunnosta vähennys lasketaan asunnon luontoisetuarvon tai siitä maksetun vuokran perusteella.

Perheetön henkilö voi saada työasuntovähennyksen vain, jos hänellä on samanaikaisesti vähintään kaksi varsinaista työpaikkaa ja kaksi eri asuntoa näiden työpaikkojen sijainnin vuoksi.

Vähennyksenä myönnetään kuitenkin enintään verovelvollisen työasunnosta maksamaa vuokraa vastaava määrä tai asuntoetutilanteessa luontoisetuarvo. Vähennyksen myöntäminen edellyttää, että vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnosta ja siitä varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu.

Ryhmäeläkevakuutuksen maksut

Ansiotulosta saa vähentää eläkesäätiössä, eläkekassassa tai vakuutusyhtiössä kollektiivisesti järjestetystä lisäeläketurvasta suoritetuttuja maksuja 5 prosenttia eläketurvan järjestäneen työnantajan verovelvolliselle verovuonna maksaman palkan määrästä, kuitenkin enintään 5 000 euroa vuodessa. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on maksanut vakuutusmaksuja vähintään yhtä paljon.

Maksujen vähennysoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan tietyssä iässä. Alin ikä määräytyy sen mukaan, milloin henkilö on tullut ryhmäeläkevakuutuksen piiriin.

Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että vuonna 2013 tai sen jälkeen vakuutuksen piiriin tulleen eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan seuraavan taulukon mukaan:

Vakuutuksen piiriin 6.5.2004–31.12.2012 tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa edellä mainituin rajoituksin, jos sopimuksen mukaan heille aletaan maksaa vanhuuseläkettä aikaisintaan 60 vuotta täytettyään.

Ennen 6.5.2004 vakuutuksen piiriin tulleet työntekijät saavat vähentää oman maksuosuutensa kokonaan, jos eläkeikä on vähintään 55 vuotta. Euromääräistä rajaa työntekijän maksuosuudella ei ole.  

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys myönnetään harkinnanvaraisesti ja edellyttää erityisiä olosuhteita, kuten suuria sairauskuluja. Vähennyksen suuruuteen vaikuttaa verovelvollisen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Vähennys on enintään 1 400 euroa ja se vähennetään puhtaiden ansiotulojen määrästä.

Yksinomaan sairaudesta johtuneiden kustannusten perusteella verovelvollisen veronmaksukyvyn voidaan katsoa olennaisesti alentuneen vain, jos hänen ja hänen perheenjäsentensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonna on vähintään 700 euroa ja samalla vähintään 10 prosenttia verovelvollisen puhtaiden pääomatulojen ja ansiotulojen yhteismäärästä.

Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys

 Verovelvollisen, joka on verovuonna suorittanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua elatusapua, saa vähentää 1/8:n verovuonna maksetusta elatusavusta, kuitenkin enintään 80 euroa alaikäistä lasta kohden. Vähennys tehdään ansiotulosta valtiolle maksettavasta verosta.

Opintolainavähennys

Opintolainavähennys myönnetään niille yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille, jotka ovat vastaanottaneet opiskelupaikan ennen 1. päivänä elokuuta 2014.

Opintolainavähennyksenä tutkinnon määräajassa suorittanut verovelvollinen saa vähentää verosta takaisin maksamaansa opintolainan lyhennystä vastaavan määrän. Vuosittain myönnettävän vähennyksen enimmäismäärä on 30 % lainan 2 500 euroa ylittävästä osasta.

Lahjoitusvähennys

Luonnollisella henkilöllä ja kuolinpesällä on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruinen rahalahjoitus.

Kotitalousvähennys 

Kotitalousvähennys vähennetään vaatimuksesta ansio- ja pääomatuloista maksettavasta verosta. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä 

Julkaistu 22.12.2021, sivulle on päivitetty 21.3.2022 tietoa asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella tehtävien vähennyksien tilapäisestä korottamisesta vuodelle 2022.