Metsätalouden veroilmoitus ja tulossuunnittelu 2022
Metsätalouden veroilmoituspaketti
◦ Metsätalouden veroilmoitus 2022 ◦ Metsätalouden veroilmoituksen palautus ◦ Metsätalouden tulojen verotus ◦ Puutavaran käyttö ◦ Isot investoinnit ◦ Erilaiset matkat, erilaiset vähennykset ◦ Vähennykset metsätaloustulosta
Metsänomistaja, suunnittele verotustasi veroilmoituksella
Varaukset
Veroilmoituksella voit vähentää metsätalouden pääomatulosta meno- ja tuhovarauksen. Varauksissa on käytännössä kyse verojen maksun lykkääntymisestä tulevaisuuteen, ja niiden tarkoitus on verotuksessa huomioida se, että puun myyntitulot ja metsätalouden menot kohdistuvat usein eri vuosille. Sinä vuonna, jona varaus tehdään, verot maksetaan varauksen määrällä vähennetystä tulosta. Myöhempinä vuosina, kun varaus tuloutetaan, varaus katsotaan veronalaiseksi tuloksi. Verojenmaksu siis lykkääntyy, kun tulo siirtyy myöhemmälle vuodelle ja verovelvollinen saa hyväkseen korkohyödyn.
Yleensä kannattaa välttää varauksen tekemistä sellaisena vuonna, jona pääomatulot ovat enintään 30 000 euroa (metsätalouden tulot mukaan lukien) ja niistä maksetaan 30 % veroa, jos näyttää siltä, että varaus joudutaan tulouttamaan sellaisena vuonna, jona pääomatulot ylittävät 30 000 euroa. 30 000 euroa ylittävästä osasta pääomatuloista joudutaan nimittäin maksamaan 34 % veroa. Varauksen tekemällä saattaa tulla siirtäneeksi tuloja korkeamman verokannan piiriin, jollei ennakoi.
Paras verohyöty varauksista saadaan, kun varaus päästään tekemään 34 prosentilla verotettavista tuloista ja purkamaan sellaisena vuonna, jona pääomatuloista maksetaan 30 % veroa. Käytännössä metsätalouden pääomatulojen verokanta on tosin yrittäjävähennyksen vuoksi 28,5‒32,3 %.
Varauksista on hyötyä myös silloin, jos kulujen syntymisvuonna metsätalous on tappiollinen eikä tappiollista tulosta päästä hyödyntämään muista pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä. Tällainen tilanne voi olla, jollei metsätalouden harjoittajalla ole tappiovuonna ansiotuloja, esimerkiksi kuolinpesässä. Tällöin tappio vahvistetaan pääomatulolajin tappioksi ja sen myöhempi hyödyntäminen edellyttää, että pääomatuloja kertyy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pahimmillaan kulut jäävät verotuksessa hyödyntämättä, jollei tuloja kerry.
MENOVARAUS
Menovarauksella voit varautua tulevien vuosien menoihin. Varauksella siirretään verojen maksua eteenpäin, ja se kannattaa yleensä tehdä.
Menovarauksen suuruus on enintään 15 prosenttia metsätalouden veronalaisen pääomatulon määrästä. Menovaraus lasketaan metsätalouden pääomatuloista metsävähennyksen tekemisen ja mahdollisen hankintatyön arvon vähentämisen jälkeen. Muut verovuonna vähennettävät kulut ja poistot vähennetään vasta menovarauksen jälkeen. Varausta ei voi tehdä metsätalouden koneiden ja rakennusten luovutusvoitoista, koska ne eivät ole metsätalouden pääomatuloa.
Menovaraus on tuloutettava seuraavan neljän vuoden aikana, entisten Oulun ja Lapin läänien alueella kuuden vuoden aikana.
Menovaraus tuloutetaan merkitsemällä se veronalaiseksi metsätalouden tuloksi. Vastaavasti metsätulojen hankinnasta muodostuneet menot, joihin menovarausta käytetään, vähennetään täysimääräisesti metsätalouden tuloista kussakin veroilmoituksen vähennyskohdassa. Poistoina vähennettävistä menoista vähennetään enintään vuotuista poistoa vastaava määrä. Käyttöajasta huolimatta enintään 600 euron menon tai menojäännöksen saa poistaa kerralla.
Varausta voi tulouttaa veroilmoituksella ennen käyttöajan loppumista myös muuten kuin menoja vastaan, jos esimerkiksi halutaan hyödyntää vanhenemassa olevia luovutustappioita. Varauksen tulouttamatta olevasta osasta tulee verotettavaa tuloa ilman korotusta viimeistään varauksen viimeisenä käyttövuonna. Tällöin jäljellä oleva varauksen määrä merkitään veroilmoituksella tuloksi, vaikkei mitään menoja olisi. Menovarausta voi siis huoletta käyttää veronmaksun lykkäämiseen, vaikka varmuutta esimerkiksi uudistamiskulujen syntymisestä käyttöajan puitteissa ei olisi.
TUHOVARAUS
Metsätuhosta saadun vakuutus- tai vahingonkorvauksen verotusta voi lykätä tekemällä veroilmoituksella tuhovarauksen.
Tuhovarauksen käyttöaika on sama kuin menovarauksen, mutta sen määrä voi olla yli 15 prosenttia korvauksen määrästä. Näin siksi, että tuhovarauksen saa tehdä enintään sen suuruisena kuin menoja tuhoalueen uudistamiseksi tarvitaan tai arvioidaan tarvittavan. Selvitys varauksen eli käytännössä uudistamiskulujen perusteista pitää säilyttää muistiinpanoissa.
Metsävähennyksellä osa metsätalouden tulosta verovapaaksi
Metsävähennystä käyttämällä pääset vähentämään osan metsätilan ostohinnasta jo omistusaikana puun myyntituloista, vaikket luovuttaisikaan metsätilaa.
Metsävähennyksen tekemiseksi täytyy selvittää metsävähennyspohja eli se osuus metsän hankintamenosta, josta voi saada metsävähennyksen. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Metsävähennyspohjan laskennassa otetaan huomioon vain metsän osuus kiinteistön ostohinnasta. Metsävähennyksenä tästä metsävähennyspohjasta voi yhden vuoden verotuksessa vähentää enintään 60 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatulojen yhteismäärästä.
Tämä johtaa siihen, että pelkästään metsävähennystä käyttämällä ei puukauppahintaa saada kokonaan verovapaasti. Vähennys tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 50 000 euroa maksaneelta metsätilalta voidaan käytännössä saada omistusaikana 30 000 euroa puun myyntituloa ilman, että tästä osuudesta maksettaisiin puun myyntitulon veroja.
Metsävähennyspohjaa on syntynyt 1.1.1993 tai tämän jälkeen vastikkeellisesti hankituista metsätiloista. Kun tällainen metsätila vaihtaa omistajaa esimerkiksi lahjana tai perintönä, siirtyy vanhan omistajan käyttämätön metsävähennyspohja uudelle omistajalle.
Metsävähennystä käytettäessä on syytä huomata, että jos metsätila aikanaan myydään eikä myynti ole verovapaa sukupolvenvaihdoskauppa, kiristyy metsätilan luovutusvoittoverotus, kun metsävähennys tuloutuu.
Myynnissä luovutusvoittoon taikka -tappioon lisätään tehtyjen metsävähennysten määrä. Lisäys on kuitenkin aina korkeintaan luovutetusta metsätilasta aikanaan saadun metsävähennysoikeuden suuruinen.
Metsävähennyksen tekemiselle on minimimäärä - sen pitää olla vähintään 1 500 euroa verovuodessa. Jotta tähän päästään, tarvitaan vähintään 2 500 euroa metsätalouden veronalaista pääomatuloa. Tuloutettava menovaraus ei ole sellaista metsätalouden pääomatuloa, josta voitaisiin tehdä metsävähennys.
Metsävähennys voidaan tehdä vain sellaisesta metsätalouden veronalaisesta pääomatulosta, joka on verovuoden aikana saatu metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä.
Metsävähennykseen oikeuttavia metsiä käsitellään yhtenä kokonaisuutena: vähennystä voi vaatia miltä tahansa metsäkiinteistöltä saatujen metsätalouden pääomatulojen perusteella, kunhan kiinteistö on metsävähennysseurannassa.
Tulojen ja menojen ajoituksella veroetuja
Verotettavan tulon määrään voit vaikuttaa sillä, milloin puukaupat tehdään ja saat rahat. Tämä kannattaa huomioida, jos sinulla on mahdollisuus vaikuttaa puukaupan ja kulujen syntymisen aikatauluun. Jos on kyse isommasta puukaupasta, on pääomatuloverotuksen progressiivisuuden kannalta edullista, jos puun myyntitulot kertyvät useamman vuoden aikana yhden sijasta.
Jos verotettavia pääomatuloja kertyy vuodessa yli 30 000 euroa, on ylittävältä osalta maksettava 34 prosenttia veroa. Jos taas kaupat saadaan jaettua useammalle vuodelle, voit parhaimmillaan välttyä maksamasta korkeampaa pääomatuloveroa ja maksaa veroa 30 prosentin mukaan. Käytännössä verokanta metsätaloudessa on yrittäjävähennyksen vuoksi 28,5 -32,3%.
Puukauppojen ajoituksella on merkitystä verotuksessa myös, jos sinulla on vanhenemassa pääomatulolajin tappiota taikka luovutustappioita. Tällöin kauppoja voi pyrkiä aikaistamaan niin, että tappiot päästään vähentämään veronalaisista puunmyyntituloista. Vanhenemisajan voi tarkistaa edellisestä verotuspäätöksestä.
Puukauppoja voi olla veronäkökulmasta järkevää lykätä myös, jos metsänomistajalla on tiedossaan uusia metsätilakauppoja, joista jatkossa voi saada lisää metsävähennystä. Silloin hän pääsee hyödyntämään vähennystä myöhemmin tekemissään puukaupoissa.
Puukauppojen lykkääminen voi olla järkevää myös silloin, jos metsänomistajalla on tulevina vuosina edessään hankintoja tai investointeja. Muuten vaarana saattaa olla, että kun investoinnit tehdään, ei mahdollisen menovarauksen purkamisenkaan jälkeen ole tuloja, joista menot voisi vähentää. Tosin metsätalouden tappion saa vähentää myös muista pääomatuloista tai ansiotuloista alijäämähyvityksenä. Mikäli näitä tappioita ei päästäisi vähentämään seuraavan kymmenen vuoden kuluessakaan, pahimmillaan hyöty alkuperäisistä verovähennyksistä jäisi saamatta.
Ajoitusta suunniteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että verot ovat vain yksi metsätalouden kustannus. Harkitse siis aina, milloin on kokonaistaloudellisesti edullisinta tehdä kaupat.
Metsälahjavähennys pienentää metsätalouden verotettavaa tuloa
Metsälahjavähennyksessä on käytännössä kyse siitä, että lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla metsää saanut henkilö voi saada metsätalouden tulosta verovähennyksiä maksamansa lahjaveron perusteella.
Metsälahjavähennyksen voi hyödyntää lahjoituksen jälkeisten viidentoista vuoden kuluessa vähennyksinä, jotka tehdään metsätalouden pääomatulosta.
Metsälahjavähennystä vaaditaan joko Omaverossa taikka erillisellä 2L-lomakkeella. Sitä ei siis merkitä varsinaiselle metsätalouden veroilmoitukselle 2C.
Vähennyspohjan muodostuminen on kuitenkin varsin monimutkaista. Suomen Metsäkeskus on julkaissut metsälahjavähennyslaskurin, jolla on mahdollista arvioida metsälahjasta muodostuvan vähennyspohjan suuruus. Tarkemmin metsälahjavähennyksestä voi lukea myös Verohallinnon syventävästä vero-ohjeesta ”Metsälahjavähennys” (dnro A171/200/2017).
Metsälahjavähennystä ei kannata tehdä, jos tietää, että tulee luovuttamaan vähintään 10 prosentin osuuden lahjaksi saadusta metsätilasta 15 vuoden kuluessa lahjoituksesta.
Tämä johtuu tilanteeseen liittyvästä tuloutussäännöstä: metsälahjavähennyksenä vähennetyt määrät lisätään 20 prosentilla korotettuna luovutusvuoden veronalaiseen pääomatuloon.
Optimoi yrittäjävähennyksen hyöty
Yrittäjävähennys vähennetään verotettavista metsätalouden pääomatuloista.
Jos yksityishenkilö tai kuolinpesä on saanut metsätalouden tuloa, vähennetään näiden verotuksessa metsätalouden tuloista yrittäjävähennys. Sen suuruus on viisi prosenttia.
Verohallinto tekee vähennyksen puolestasi. Sinun ei siis tarvitse laskea ja ilmoittaa vähennystä veroilmoituksessasi.
Vähennyspohja määräytyy siten, että ensin metsätalouden veronalaisista pääomatuloista vähennetään metsävähennys ja muut metsätalouden pääomatulojen hankinnasta aiheutuneet menot, kuten metsänhoitomenot, metsätaloudessa työskennelleille maksetut palkat ja eläkemaksut sekä koneiden ja kaluston hankintamenot sekä käyttökulut.
Lisäksi vähennetään vielä mahdollisesti tehty menovaraus. Jäljelle jäänyt määrä metsätalouden pääomatulosta muodostaa laskentapohjan, josta siis vähennetään viisi prosenttia yrittäjävähennyksenä.
Yrittäjävähennys koskee vain metsätalouden tuloa, joka on saatu maatilana pidettävältä kiinteistöltä.
■ Vähennystä ei saa esimerkiksi myytäessä puuta omakotitalon tai kesämökin tontilta.
■ Erillisenä verovelvollisena verotettavalle yhteismetsälle yrittäjävähennystä ei myönnetä.
■ Vähennys ei koske myöskään metsätaloudesta saatua ansiotuloa, jota voi syntyä hankintatyöstä.
Yrittäjävähennyksellä ei ole vaikutusta vähennyskelpoisten menojen vähentämiseen eli menoista ei jätetä yrittäjävähennystä vastaavaa viittä prosenttia vähentämättä. Näin menetellään, vaikka metsätaloustoiminta olisi jonain vuonna tappiollistakin. Koska yrittäjävähennys tehdään verotettavasta metsätalouden tulosta, mutta tappiot vähennetään täysimääräisesti, on pieni verosuunnittelu mahdollista.
Jos pääomatulot jäävät alle 30 000 euron, verotuksen kannalta olisi järkevää pyrkiä menettelemään niin, että sellaiset vähennykset, joita ei ole sidottu tulojen määrään, kohdistetaan niille vuosille, jolloin puuta ei ole myyty.
Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi tulon hankkimisesta johtuvat kulut, kuten taimikonhoitomenot ja metsätalouden matkakulut.
Sen sijaan esimerkiksi metsävähennyksen suuruus on riippuvainen tulojen määrästä. 30 000 euron raja tulee siitä, että tämän ylittävistä pääomatuloista verokanta on 34 prosenttia.
Tämä johtaa siihen, että yrittäjävähennyksen laskentapohja saadaan maksimoitua eli viiden prosentin vähennys veronalaisista tuloista saadaan mahdollisimman suureksi. Vähennyskelpoiset menot taas päästään vähentämään kokonaisuudessaan tappioiden kautta veronalaisista tuloista.
Optimoinnin verohyöty riippuu tulojen ja vähennysten määrästä. Säästö ei välttämättä ole suuri. Esimerkiksi 7 000 euron kustannusten oikealla ajoituksella voi kasvattaa yrittäjävähennystä parhaimmillaan 350 euroa (0,05 x 7 000 e). Euromääräinen hyöty olisi tällöin pääomatulojen veroprosentin suuruinen eli 105-119 e (30‒34 %).
Koska yrittäjävähennyksen optimointi edellyttää menojen ja tulojen oikeaa ajoitusta, ei se enää veroilmoitusvaiheessa ole käytännössä mahdollista. Myös metsäomistajan mahdollisuudet menojen ja tulojen ajoittamiseen ovat usein rajalliset.
Metsätalouden veroilmoituspaketti
◦ Metsätalouden veroilmoitus 2022 ◦ Metsätalouden veroilmoituksen palautus ◦ Metsätalouden tulojen verotus ◦ Puutavaran käyttö ◦ Isot investoinnit ◦ Erilaiset matkat, erilaiset vähennykset ◦ Vähennykset metsätaloustulosta