Osakevaihtoon liittyviä verosäädöksiä muutetaan
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 125/2025), jossa ehdotetaan muutoksia osakevaihtoon liittyviin säädöksiin.
Osakevaihdossa saatujen osakkeiden hankintamenoa muutetaan
Hallitus esittää, että osinkoverotuksen minimoimiseksi tehtyjen osakevaihtojen avulla saatava osinkoverohyöty estetään säätämällä arvostamislaissa osakevaihdossa omistusta vaihtavien osakkeiden arvostusperiaatteista.
Osakkeet arvostettaisiin hankkivan yhtiön nettovarallisuuslaskelmalla käyvän arvon sijaan osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon, jolloin käypä arvo ei paisuttaisi hankkivan yhtiön nettovarallisuutta eikä siten kasvattaisi yhtiöstä nostettavan huojennetun osingon määrää. Muutoksen seurauksena yksinomaan osinkoverotuksen minimoimiseksi tehdyt osakevaihtojärjestelyt loppuisivat.
Muutos ehdotetaan rajattavan koskemaan vain etuyhteydessä toisiinsa olevien osapuolten välillä toteutettuja osakevaihtoja, joissa osakkeiden omistus järjestelyn seurauksena vain muuttuu välilliseksi. Tällöin ehdotettu muutos soveltuisi osinkoverotuksen minimointiin tähtääviin osakevaihtoihin, mutta ei rajoittaisi perusteettomasti riippumattomien osapuolten välillä liiketaloudellisin perustein tehtäviä osakevaihtoja.
Arvostamislain muutosta sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeisiin arvostuksiin sekä 1.1.2026 lähtien nostettavissa olevien osinkojen verotukseen. Arvostamislain muutoksilla olisi vaikutusta niin toteutettujen kuin tulevien osakevaihtojen osalta kohdeyhtiön arvostamiseen hankkivalla yhtiöllä. Muutosta ehdotetaan sovellettavan vain 1.1.2017 tai sen jälkeen toteutettuihin järjestelyihin.
Osakevaihdon rahavastike
Esityksessä ehdotetaan elinkeinoverolain osakevaihtosäännöstä muutettavaksi siten, että osakevaihdossa käytettävän rahavastikkeen enimmäismäärää nostettaisiin nykyisestä 10 prosentista 50 prosenttiin.
Lisäksi osakevaihdon rahavastikkeen enimmäismäärä ehdotetaan laskettavaksi siten, että nimellisarvon puuttuessa rahavastikkeen enimmäismäärä suhteutettaisiin omaan pääomaan kirjattavaan merkintämaksuun osakepääoman sijaan. Muutoksella myös sijoitetun oman pääoman rahastoon maksettu merkintähinta otettaisiin huomioon rahavastikkeen enimmäismäärää laskettaessa. Siltä osin kuin vastike annetaan rahana, katsottaisiin luovutus edelleen veronalaiseksi.
Osakevaihto Euroopan talousalueen ulkopuolisiin maihin
Esityksessä ehdotetaan elinkeinoverolain yritysjärjestelysäännöstä muutettavaksi siten, että osakevaihtosäännöstä sovellettaisiin kotimaisten ja eri jäsenvaltioissa olevien yhtiöiden lisäksi myös ETA:n ulkopuolisissa maissa oleviin yhtiöihin tiettyjen lisäedellytysten täyttyessä.
Veroneutraalin osakevaihdon salliminen myös ETA:n ulkopuolelle mahdollistaisi rahoituksen hankkimisen esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Yhdistyneiden kuningaskuntien rahoitus- ja pääomamarkkinoilta.
ETA:n ulkopuoliselle veroneutraalille osakevaihdolle esitetään lisäedellytyksenä muun muassa voimassa olevaa verosopimusta, kohdevaltion yhteisöverotuksen riittävää tasoa sekä suomalaista osakeyhtiötä vastaavaa yhtiömuotoa.
Vertailuarvon muutoksenhaku
Esityksessä ehdotetaan, että osakeyhtiö voisi hakea muutosta oman osakkeensa vertailuarvoon. Matemaattisen arvon tavoin muutosta haettaisiin sen verovuoden verotuspäätökseen, jolla vertailuarvo on vahvistettu. Muutosta haettaisiin kyseisen verovuoden yleisten muutoksenhakuaikojen mukaisesti.
Sähköinen asiointi kaupparekisteriin pakolliseksi
Patentti- ja rekisterihallitus tiedottaa (linkki), että kaikkien yritysten paitsi toiminimiyrittäjien (yksityisten elinkeinonharjoittajien) täytyy tehdä ilmoitukset ja hakemukset kaupparekisteriin sähköisesti 1. tammikuuta 2026 alkaen. Sähköisen asioinnin pakollisuus perustuu kaupparekisterilakiin ja yritys- ja yhteisötietolain muutokseen.
Pakollinen sähköinen asiointi koskee muun muassa perustamisilmoituksia, muutos- ja lopettamisilmoituksia, hakemuksia ja tilinpäätöksiä.
Sähköiset asiointitavat ovat YTJ-palvelu ja verkkolomakkeet.
Vuodesta 2026 alkaen muun muassa seuraavat täytyy tehdä sähköisesti:
- perustamisilmoitukset
- muutosilmoitukset
- lopettamisilmoitukset
- hakemukset
- tilinpäätökset
- korjaukset ja täydennykset kaupparekisteri-ilmoituksiin.
Yrittäjän työtulon tarkistaminen
Hallitus esittää lainmuutosta (He 130/2025), jolla esitetään muutosta uuden yrittäjän työtulon tarkistamiseen. Muutos koskee yrittäjiä, jotka ovat aloittaneet YEL:n alaisen toimintansa 1.1.2023 alkaen ja joille on vahvistettu YEL-työtulo ensimmäisen kerran 1.1.2023 ja 31.12.2025 välisenä aikana.
Muutoksella rajoitetaan YEL-työtulon tarkistamisen enimmäismäärä enintään 4000 euroon ylöspäin kaikkien yrittäjien kohdalla, joiden YEL-työtulo tulee tarkistettavaksi viimeistään 31.12.2028 tapahtuvalla säännönmukaisella tarkistuskerralla
Viranomaisten tiedoksiannot lähetetään ensisijaisesti sähköisesti
Hallitus esittää lainmuutoksia (He 124/2025), joiden tavoitteena on muuttaa viranomaisten tiedoksiantojen lähettäminen ensisijaisesti sähköiseksi niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Sähköinen tiedoksianto viestinvälityspalveluun olisi mahdollinen ilman tiedoksiannon vastaanottajan erillistä suostumusta. Muutoksen myötä viranomaisten tiedoksianto tapahtuisi jatkossa ensisijaisesti viestinvälityspalvelun eli Suomi.fi-viestien kautta.
Ennen kuin Suomi.fi-viestit tulisi henkilölle käyttöön, henkilöä pyydettäisiin antamaan ilmoitusten vastaanottamista varten sähköpostiosoite tai vahvistamaan, että ei halua antaa sähköpostiosoitetta.
Henkilöllä olisi mahdollisuus antaa sähköinen osoite heräteilmoituksia varten. Heräteilmoituksen saadessaan henkilö voisi käydä tarkastamassa Suomi.fi-viestinsä ja avata tiedoksiantonsa. Heräteyhteystiedon puuttuminen ei kuitenkaan estäisi viranomaista lähettämästä tiedoksiantoja Suomi.fi-viesteihin.
Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 12.1.2026.
Virvoitusjuomaveroa korotetaan
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 123/2025), jossa ehdotetaan, että virvoitusjuomavero porrastettaisiin nykyisen kahden verotason sijaan kuuteen verotasoon tuotteen sokeripitoisuuden perusteella.
Kasvipohjaisten juomien verovapauden edellytyksiä täydennetään vähimmäiskalsiumpitoisuutta koskevalla vaatimuksella. Lisäksi palkokasveihin pohjautuvien juomien, kuten härkäpapujuomien, verotus yhdenmukaistetaan muiden kasvipohjaisten juomien kanssa.
Makeuttamattomien ja maustamattomien vesien ja kivennäisvesien verotusta muutettaisiin siten, että virvoitusjuomaveroa kannettaisiin myös yli viiden litran vähittäismyyntipakkaukseen pakatuista juomista.
Lisäksi virvoitusjuomaveroa korotettaisiin. Sokerittomien juomien vero nousisi 20 senttiin litralta. Sokeria sisältävien juomien veron määrä olisi 27, 35, 43, 51 tai 59 senttiä litralta juoman sokeripitoisuudesta riippuen.
Pakkaamattomista juomista ei hallinnollisista syistä kannettaisi virvoitusjuomaveroa niiden sokeripitoisuuden perusteella, vaan niitä verotettaisiin alimman verotason mukaan.
Vastaavasti kuin nestemäisistä juomatiivisteistä myös kiinteistä juoma-aineksista saatavia juomia verotettaisiin jatkossa sekoitussuhteen mukaisesti saatavan juomamäärän perusteella.
Veronkorotus kohdistuisi myös 1,2–2,8 prosenttia alkoholia sisältäviin mietoihin käymisteitse valmistettuihin juomiin, joiden alkoholiverotaso jäisi ilman korotusta selvästi alemmaksi kuin etenkin paljon sokeria sisältävien juomien virvoitusjuomavero.
Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2026, ei vuoden 2026 alusta.
Kaivosmineraaliveroa korotetaan
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 127/2025), jossa esitetään metallisten kaivosmineraalien veron korottamista nykyisestä 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin rikastukseen toimitetun malmin sisältämän metallin verotusarvosta.
Verohallinto vahvistaisi nykyistä vastaavasti kullekin metallille vuosittain verotusarvon maailmanmarkkinahintaa tai muuta julkista hintatietoa kuvastavien hintalähteiden perusteella. Muiden kuin lain liitteessä lueteltujen kaivosmineraalien määräperusteista veroa korotettaisiin 0,20 eurosta 0,60 euroon tonnilta nostettua malmia tai hyötykiveä.
Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026. Valtion ja kuntien kaivosmineraaliverotulot lisääntyisivät vuodesta 2027 alkaen.