Alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuus
Hallitus on antanut lakiesityksen (140/2025), jossa esitetään laajennettavaksi digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuutta. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
Esitys laajentaa Suomeen raportoivien alustaoperaattoreiden velvollisuutta ilmoittaa tietoja alustan välityksellä toteutetuista myynti- ja vuokraustapahtumista Verohallinnolle.
Raportointivelvollisuus koskisi Euroopan unionin jäsenvaltioissa asuvien myyjien ja Euroopan unionin jäsenvaltioissa sijaitsevien asuin- ja liikehuoneistojen, pysäköintipaikkojen sekä kiinteän omaisuuden lisäksi myös vastaavia tietoja, jos myyjä asuu tai mainittu omaisuus sijaitsee sellaisella Euroopan unionin ulkopuolisella lainkäyttöalueella, joka on sitoutunut vaihtamaan kyseisiä tietoja Suomen kanssa.
Tietojenvaihdon piiriin tulisi EU:n jäsenvaltioiden lisäksi sellaiset EU:n ulkopuoliset lainkäyttöalueet, jotka ovat aktivoineet monenkeskisen DPI-sopimuksen Suomen kanssa. DPI-sopimuksen on allekirjoittanut 31 valtiota. EU:n jäsenvaltioita näistä on 23 (Belgia, Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Puola, Portugali, Slovakia, Slovenia, Espanja ja Ruotsi) ja lisäksi allekirjoittaneita on kolme muuta Euroopan valtiota (Islanti, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta) ja viisi Euroopan ulkopuolista valtioita (Argentiina, Kanada, Kolumbia, Costa Rica ja Uusi-Seelanti).
Muutoksen myötä Suomi voisi osallistua automaattiseen tietojenvaihtoon digitaalisten alustojen välityksellä toteutetuista myynti- ja vuokraustapahtumista saaduista tuloista OECD:n kehittämien yhteisten raportoinnin mallisääntöjen mukaisesti. Tietojenvaihdon avulla Suomi saisi nykyistä laajemmin tietoja Suomen verotusta varten Euroopan unionin ulkopuolisten alustojen välityksellä toteutetuista myynti- ja vuokraustapahtumista.
Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi
Verohallinto on julkaissut 7.10.2025 päivätyn ohjeen Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi (linkki).
Ohjeessa käsitellään sitä, millä edellytyksillä yrityksen toimintamuoto voidaan veroseuraamuksitta muuttaa osakeyhtiöksi ja miten muutos vaikuttaa siirtyvän yritystoiminnan verotukseen. Aiempaan saman nimiseen ohjeeseen verrattuna ohjeeseen on lisätty luku, joka eri laskentayksiköiden maa- ja metsätalouden yhteiskäytössä olevista kiinteistöistä (3.3.3.5) ja luku jaksotetuista kotieläinten myyntituloista (4.8).
Eri laskentayksiköiden maa- ja metsätalouden yhteiskäytössä olevat kiinteistöt
Yrityksen identtisyys säilyy toimintamuodon muutoksessa vain, jos toimintaa muutoksen jälkeenkin harjoitetaan sitä aikaisemmin harjoittaneen lukuun. Siten maa- tai metsätalouden yhtiöittämisessä perustettavaan osakeyhtiöön voidaan TVL 24 §:ää soveltaa lähtökohtaisesti vain silloin, kun siirrettävä varallisuus kuuluu yhteen laskentayksikköön (yksi y-tunnus). Jos maa- tai metsätalouden yhtiöittämisessä siirretään varallisuutta useammasta eri laskentayksiköstä, katsotaan kyseessä olevan kahden erillisen toiminnan yhdistäminen yhdeksi osakeyhtiöksi, johon ei voida soveltaa TVL 24 §:ää.
Poikkeuksen edellä mainittuun muodostaa tilanne, jossa siirrettävään varallisuuteen kuuluu yhteiskäyttökiinteistö (tai yhteiskäyttökiinteistöjä), joihin sisältyy vähäisessä määrin erilliseen laskentayksikköön kuuluvaa metsää. Tällaisen yhteiskäyttökiinteistön siirto ei estä TVL 24 §:n soveltamista siirtyvään maatalouteen. Yhteiskäyttökiinteistöön sisältyvään metsään ei TVL 24 §:ää voida kuitenkaan soveltaa, joten tällaisen metsän siirto katsotaan toimintamuodon muutoksesta erilliseksi apportiksi, joka verotetaan luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaisesti.
Tyypillinen edellä mainittu tilanne on esimerkiksi maatalousyhtymän nimissä harjoitetun maatalouden yhtiöittäminen. Maatalousyhtymän varallisuuteen saattaa tällöin kuulua sellainen peltoalue, joka on osa yhteiskäyttökiinteistöä (kiinteistö, jolla on sekä peltoa että metsää). Yhteiskäyttökiinteistöön sisältyvät metsät kuuluvat eri laskentayksikköön kuin pelto, koska kaikki maatalousyhtymän osakkaat eivät ole kyseisen yhteiskäyttökiinteistön omistajia.
Edellä mainitun yhteiskäyttökiinteistöön sisältyvän vähäisen metsän määrän arvioinnissa on käytettävä kokonaisharkintaa. Esimerkiksi alle 10 hehtaarin metsäalaa, joka kuitenkin on enintään 5 prosenttia yhtiöitettävän toiminnan bruttovarallisuudesta, voidaan pitää edellä mainitun mukaisena vähäisenä määränä.
Jos siirrettävään varallisuuteen kuuluu kokonaan metsätalouskäytössä olevia kiinteistöjä, jotka sisältyvät eri laskentayksikköön kuin yhtiöitettävä maatalous, katsotaan kyseessä olevan kahden erillisen liikkeen yhdistäminen, johon ei voida soveltaa TVL 24 §:ää. Siten edellä esitetty poikkeus koskee vain eri laskentayksikköön kuuluvien yhteiskäyttökiinteistöjen metsiä.
Automaattinen tietojenvaihto laajenee minimiverotusta koskeviin tietoihin
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 142/2025), joka laajentaa veroasioita koskevan automaattisen tietojenvaihdon minimiverotusta koskeviin tietoihin.
Tarkoituksena on mahdollistaa minimiverotusta koskevien tietojen automaattinen tietojenvaihto EU:n alueella, jolloin konserniyksiköt voisivat paikallisen ilmoittamisen sijasta antaa täydennysveron tietoilmoitukset keskitetysti. Keskitetyn ilmoittamisen voidaan katsoa vähentävän verovelvollisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, kun konsernin ylin emoyksikkö tai muu ilmoittava yksikkö voi antaa täydennysveron tietoilmoituksen muiden konserniyksiköiden puolesta.
Kirjanpitoon tehtyjen muutosten oikaiseminen
Kirjanpitolautakunta on 7.10.2025 antanut lausunnon nro 2122, jossa otetaan kantaa aikaisempien tilikausien kirjanpidon oikaisemisesta (linkki).
Lausunnossa todetaan, että kirjanpitolaki kieltää kirjanpitomerkintöjen ja tositteiden sekä muun kirjanpitoaineiston sisällön muuttamisen ja poistamisen tilinpäätöksen valmistuttua. Samanlainen muuttamis- ja poistamiskielto tulee noudatettavaksi myös sen jälkeen, kun tositetta tai muuta kirjanpitoaineistoa on käytetty muunlaisen viranomaisraportoinnin perustana. Esimerkiksi veroilmoituksen jälkeen merkintöjen muuttaminen ei enää ole sallittua.
Kirjanpitomerkintöjä ja kirjanpitoa on luvallista muuttaa ja korjata tilinpäätöksen laatimiseen asti, jollei erillistä viranomaisraportointia taikka muuta vastaavanlaista raportointia kolmannelle ole tehty tätä ennen. Edellytyksenä on kuitenkin kirjausketjun pitävyyden varmistaminen, jos muutoksia tai korjauksia tehdään.
Kirjanpitolautakunta katsoi, että niiltä tilikausilta, joilta yhtiö on tehnyt KPL 2:6:ssä tarkoitetun ilmoituksen tai julkistanut tai antanut ulkopuolisen käyttöön aineistosta laatimansa välitilinpäätöksen tai muun vastaavan asiakirjan, kirjanpidon sisällön muuttamisessa ei ole otettu huomioon rajoitusta, joka kieltää kirjanpitomerkintöjen ja tositteiden sekä muun kirjanpitoaineiston sisällön muuttamisen ja poistamisen tilinpäätöksen valmistuttua.
Kirjanpitolain vastaisesti kirjanpitoon tehdyt muutokset on hyvän kirjanpitotavan mukaista tehdä oikaisemalla omaa pääomaa (Edellisten tilikausien voitto/tappio) sillä tilikaudella, kun virhe havaitaan vaikka kyseessä olevia aikaisempia tilinpäätöksiä ei ole vahvistettu yhtiökokouksessa. Liitetietona on esitettävä aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset, jos ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä.